Eläinavusteinen toiminta (AAT) edistää ja vahvistaa..
...eri muodoissaan psykososiaalista kehittymistä, itsetuntoa, mielenterveyttä ja lisää empatiavalmiuksia. Ihmiset ja eläimet sitoutuvat toisiinsa vahvasti. Tämän oivaltaminen johti eläinavusteisten ihmisten auttamiskeinojen (AAT = Animal Assisted therapy) löytämiseen: eläin voi edistää ihmisen toipumista tai selviytymistä vaikean sairauden kanssa. Tähän näkemykseen olen päätynyt paitsi tutustumalla tutkimustuloksiin, myös keskustelutuani useiden kokeneiden hevosalan toimijoiden kanssa.
Lastenpsykiatri Boris Levinson otti asiaan kantaa 1961: "Eläin on mielekkyyden saareke hulluuden maailmassa. Eläimen kanssa ystävyys säilyttää perinteiset arvonsa ja luo turvallisuutta; olkoon kyseessä koira tai hevonen, voit aina olla varma että se on sinulle uskollinen, voit luottaa siihen, se ei kilpaile kanssasi ja kuljette yhdessä elämän myötä- ja vastoinkäymisissä."
Tri Levinson toi ajatuksen eläinavusteisestä ihmisten auttamistyöstä APA:n (American Psychiatric Assosiation) kongressiin 1961: Hän oli havainnut saavansa kontaktin eristäytyvään 9-vuotiaaseen poikaan kun otti tapaamiseen mukaan koiransa: eläimen avulla hän pystyi rakentamaan lapsen kanssa luottamussuhteen, missä aiemmat terapeutit eivät olleet onnistuneet.
Vuonna 1961 tri Levinsonin ajatuksiin suhtauduttiin epäillen, mutta kun hän kartoitti tilanteen kymmenen vuotta myöhemmin, oli 16 % psykoterapeuteista alkanut hyödyntää eläintä terapiaistunnoissa.
Nykyään eläinavusteisia toimintoja tutkitaan runsaasti. Myös Suomessa ollaan käynnistämässä tutkimus- ja kehittämishankkeita.
Eläinavusteinen toiminta/-terapia hyödyntää eläimen kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta, ihmisten toipumisen edistämisessä tai sairauden/vamman kanssa elämisessä. Toiminta edesauttaa sosiaalista ja psykologista toipumista, parantaa itsetuntoa ja tukee mielenterveyttä sekä sosiaalisia valmiuksia. Ydinasia on vuorovaikutus eläimen kanssa. Esimerkiksi sosiaalipedagogissa hevostoiminnassa huolehditaan hevosesta säännöllisesti, ruokintaa, puhdistetaan olotila, pestään, harjataan. Mutta sen lisäksi ollaan vuorovaikutuksessa muun talliyhteisön kanssa - ja tämä on keskeinen pointti!
Ihmiset ja eläimet sitoutuvat toisiinsa vahvasti. Tämän oivaltaminen johti eläinavusteisten ihmisten auttamiskeinojen (AAT = Animal Assisted therapy) löytämiseen: eläin voi edesauttaa ihmisen toipumista tai elämistä vaikean sairauden kanssa. Itse asiassa lastenpsykiatri Levinson toi ajatuksen eläinavusteisestä ihmisten auttamistyöstä APA:n (American Psychiatric Assosiation) kongressiin 1961.
19661 tri Levinsonin ajatuksiin suhtauduttiin epäillen, mutta kun tri Levison kartti tilanteen kymmenen vuotta myöhemmin, oli 16 % psykoterapeuteista alkanut hyödyntää eläintä terapiaistunnoissa
Nykyään eläinavusteisia toimintoja tutkitaan runsaasti. Myös Suomessa ollaan käynnistämässä tutkimus- ja kehittämishankkeita.
Tutkimus on nyt nyt avainasemassa, kuten Yhdysvaltain hevos- ja koiraterapian tutkimusyksikön Chris Patella toteaa: "There is a growing body of research, but much of it is still qualitative, not quantitative. We need hard numeric data to convince insurance companies and legislatures that AAT should be covered like any other medical intervention."
Lisäksi Patella totesi, että hän uskoo lääkärien suosittelevan eläinavusteista hoitoa sekä fyysisesti että psyykkisesti apua tarvitseville. Kuitenkin länsimainen lääketiede on keskittynyt lääkehoitohoon. Hän on kuitenkin havainnut, että viime aikoina myös lääkäreiden kiinnostus eläinavusteisten hoitojen vaikuttavuuden tutkimukseen - vaihtoehtona perinteiseen lääkehoitoon - on alkanut kasvaa. Nyt tarvitaan tutkimustietoa ja näyttöä, että eläinavusteiset interventiot vaikuttavat; tutkimus on ratkaisun avain.
