Hevonen on uusi koira

Kun minua pyydettiin blogaajaksi Hevosurheilu-lehden uusituille verkkosivuille, innostuin heti aiheesta. Plokin mahdollisuudet kertoa hevostarinoita kirjoitetun tekstin lisäksi myös valokuvilla ja liikkuvalla kuvalla, kiehtoo ja haastaa.

Kiinnostuksen kohteenani on suomenhevonen, ja kirjoitukseni tulevat tavalla tai toisella käsittelemään tätä kansallisromanttista eläintämme.

Suomenhevosen merkitys sodissa, sen uhanalaisuus sotien jälkeen ja raviurheilun nouseminen suomenhevosen pelastajaksi on tarinaa yleisellä tasolla.

Hevostarinat ovat myös intiimejä, yksityisten ihmisten tunnepitoisia kokemuksia. Hevosotot sotia ennen ja sotahevosten liikuttavat kotiinpaluut. Viimeisen hevosen teuraaksi vieminen traktorin tieltä.

Vuosien uurastus ja menestys omalla kasvatilla kuninkuusraveissa ja vanhan miehen kyynel voittajakehässä. Voimakkaita mielikuvia, jotka koskettavat monia.

Nyt tuntuu siltä, että suomenhevonen on jälleen ison käännekohdan edessä. Suomenhevoselta odotetaan jotakin talvisodan ihmeen kaltaista, jotta rotu saataisiin uuteen nousuun. Sen pitäisi palvella tässä ajassa eläviä ihmisiä yhtä ylivertaisesti kuin 75 vuotta sitten.

Ensimmäisen plokimerkintäni otsikko on mielikuvituksellinen visio suomenhevosen tulevaisuudesta. "Hevonen on uusi koira" -lauseen avulla yritän miettiä, millaisille hevospalveluille ja hevosille on tulevaisuudessa tarvetta.

Hevonen uutena koirana herättää minussa pelkoa ja vastenmielisyyttä, mutta myös innostusta ja valtavia mahdollisuuksia. Puolen metrin minisuomenhevonen laiduntamassa rivitalon takapihalla, kaupunkien heppapuistot flexeissä kulkeville chihuahuan kokoisille, sisäsiisteille lemmikkiponeille, karvaton suomenhevonen allergikoille, alapurentainen ja hellyttävä lyllerö bulldogin näköisistä hevosista pitäville… pruu!

Ajatusleikki meni laukalle. Palaan hevonen-koira-vertailuun myöhemmissä kirjoituksissa.

Ajatusleikit ovat minulle tärkeitä. Olen melko tuore hevosalan yrittäjä. Jos aion pärjätä, minun pitää aistia ajassa olevia pohjavirtauksia, josta tulevaisuuden kysyntä kumpuaa. Haluan olla aikaani edellä. Tässä olennaista on hyväksyä se, mitä näen, moralisoimatta tai kieltämättä tosiasioita.

Arvostan myös perinteitä ja luotan vanhaan sanontaan "hevonen tuo leivän taloon".

Muutin kaksi vuotta sitten perheineni Pirkkalan kunnan omistamalle perinnetilalle Reippiin, jossa järjestämme vuodenkierron aikana erilaisia maalais- ja museokulttuuriin liittyviä tapahtumia. Toimintamme keskiössä on monipuolinen suomenhevonen, jolla tehdään mm. erilaisia tapahtuma-ajelutuksia ja niitä myös vuokrataan omatoimiseen ratsastukseen. Meillä on myös poneja, jotka toimivat lasten hoidokkeina ja talutusratsuina suosituissa ponikerhoissamme ja ponisynttäreillä.

Näistä pienistä heppahulluista kasvaa uusia hevosten kanssa tekemisestä nauttivia aikuisia. Omalla toiminnallani voin vaikuttaa ainakin siihen, millainen koira hevosesta tulee.

Innostavaa kesän alkua Hevosurheilun uusien verkkosivujen lukijoille!

Musiikkia:
Tässä hyväntuulisessa musavideossa ajelen ja lauleskelen ensimmäisen oman hevoseni Leon kanssa:

https://www.youtube.com/watch?v=UTqzSQS6iKU