Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Hevosurheilun ruokintateemassa 25. syyskuuta 2015.

Viljoista kaura on edelleen hevosten väkirehujen kuningas.

Karkearehun rinnalla syötettävät väkirehut paikkaavat hevosen ruokavalioon mahdollisesti jääviä energia ja valkuaisainepuutoksia. Hevostietokeskuksen tutkija, FT Elena Autio kertoo, että niiden tarve määräytyy eläimen käyttötarkoituksen, rodun, iän ja karkearehun laadun mukaan.

Kaura on suosituin väkirehu. ”Se on monilta ominaisuuksiltaan muita viljoja sopivampi hevosten ruokintaan. Kaura on kuoripitoinen vilja, joten sen kuitupitoisuus on korkeampi ja energia- sekä tärkkelyssisältö alhaisempi kuin muiden viljojen, mistä johtuen se on hevosille turvallisinta viljaa”, Autio sanoo.

Myös viljateknologian yliopistonlehtori Tuula Sontag-Strohm Helsingin yliopistolta kertoo, että kaura poikkeaa reilusti muista suomalaisista viljoista.

”Siinä on enemmän proteiinia kuin muissa viljoissa. Kuorettomassa kaurassa on keskimäärin 15 prosenttia proteiinia. Se on myös ravitsemuksellisilta arvoiltaan monipuolisempi, kaurassa aminohapot ovat tasapainoisemmassa muodossa.”

”Jos verrataan esimerkiksi munaan tai maitoon, joiden aminohappokoostumus on täydellinen, niin kauran aminohappokoostumus on lähempänä niitä kuin muiden viljojen.”

Kaura sisältää myös hyvää kasviöljyä. ”Sen rasva on öljymäistä, eikä se ole sijoittunut vain alkioon, vaan on myös ihan siellä endospermissä eli ytimessä. Kaura sisältää siis hyviä rasvahappoja ja sen rasva on pehmeää. Jos esimerkiksi sioille syötetään paljon kauraa, niiden rasvasta tulee pehmeää”, Sontag-Strohm kertoo.

Aution mukaan kauran tärkkelys on hienojakoisempaa kuin muiden viljojen, mikä vaikuttaa sen parempaan sulavuuteen ohutsuolessa.

”Tosin kauran sulavuuteen vaikuttaa sen käyttömäärä. Jos määrät ovat ruokinnassa suuret, tärkkelyksen sulavuus ohutsuolessa heikkenee, jolloin sitä kulkeutuu umpi- ja paksusuoleen, mikä voi mahdollisesti aiheuttaa suoliston toimintahäiriöitä”, Autio kertoo.

Muista hevosen ruokinnassa käytetyistä viljoista Autio mainitsee ohran ja maissin. Kumpaakin käytetään raaka-aineena teollisissa rehuseoksissa, joissa ne ovat yleensä käsitelty tärkkelyksen sulavuuden parantamiseksi.

”Ohra on kauran tavoin kuorellinen vilja, mutta kuoren osuus jyvästä on pienempi. Siinä on siis enemmän energiaa ja tärkkelystä, mikä on huomioitava annostelussa. Ohran rasvapitoisuus on sen sijaan alhaisempi ja valkuaisen laatu huonompi kuin kauran.”

”Maissi on kuoreton vilja, joten sen kuitupitoisuus on alhainen ja energiapitoisuus korkea. Maissin tärkkelyksen sulavuus ohutsuolessa on hyvin huono verrattuna kauraan, jolloin tärkkelyksen kulkeutuminen umpi- ja paksusuoleen on todennäköistä.”

Ruis puolestaan ei sovellu hevosille, koska se aiheuttaa helposti ruoansulatusongelmia.

Sontag-Strohm sanoo, että kauran laatua tarkasteltaessa eläimen rehuna aistinvaraiset asiat ovat

tärkeitä.

”Se, että se olisi raikkaan hajusta ja hyvän väristä. Että seasta ei löytyisi mitään tummia kohtia tai homeen hajua. Nämä puhtausjutut ovat tärkeitä.”

Aution mukaan kauran laatuun hevosen rehuna vaikuttavat esimerkiksi hehtolitrapaino ja valkuaispitoisuus.

”Ravitsemuksellisen laadun voi varmistaa rehuanalyysin avulla, mutta myös hehtolitrapainosta voidaan tehdä päätelmiä. Mitä kevyempiä ja pienempiä kauran jyvät ovat, sitä suurempi on kuoren osuus jyvästä ja sitä huonompi on kauran ravintoarvo. Kuoren osuus jyvästä vaihtelee 20–36 prosentin välillä. Hevoselle syötettävän kauran ominaispainoksi suositellaan vähintään 55 kiloa per hehtolitra.”

Autio muistuttaa, että hevosen oikea ruokinta perustuu karkearehuun. Karkearehu–väkirehu –suhde vaihtelee 100%–0% ja 70%– 30% välillä.

”Viimeaikaiset ruotsalaistutkimukset ovat osoittaneet, että jopa kilpailevat ravihevoset pystyvät normaalisuorituksiin pelkällä karkearehu- ja kivennäisruokinnalla, mikäli karkearehun energia- ja valkuaispitoisuudet ovat riittävän korkeat ja hevoset syövät sitä tarpeeksi.”

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Hevosurheilun ruokintateemassa 25. syyskuuta 2015. Vuoden 2016 ruokintateema julkaistaan perjantaina 23. syyskuuta.