Venäläisravurien vuosikymmenen päättyessä lämminveristen huipulla oli rodun paras edustaja maassamme, Gletser.

Kolmatta kauttaan Suomessa juossut harmaa venäläisravuri Gletser oli alkuvuodesta 1969 nousemassa maamme lämminveristen ykkösravuriksi, mutta varsinainen sinetti asialta uupui. Kesäkuun puolivälin Suurmestaruudessa sen oli mahdollista todistaa olevansa rotunsa Suomen hallitsija. Sinne se lähti kuitenkin hienoisena haastajana. Kun Hevostalous-lehti keräsi viideltä asiantuntijalta, joukossa Allan Korpi ja Evert Ryyttäri, veikkaukset kolmesta parhaasta, oli Gletser joka listalla toinen tai kolmas.

Suurin suosikki, sähäkkä Fredrik avasikin keulaan. Se veti hyvää 1.18-tempoa, mutta viimeisellä takasuoralla Gletser jyräsi rinnalle ja karkasi saman tien aivan omille teilleen. Nyt se oli virallista. Tuottajain Maito oy:n toimitusjohtaja Pekka Liljendahlin omistama ja Pellervo Pekosen ohjastama ja valmentama Gletser oli Suomen lämminveristen kuningas. Varmemmaksi vakuudeksi ori pesi Suomen parhaimmiston heti seuraavassa viikonvaihteessa pariinkin kertaan. Seinäjoen juhannusyön raveissa Gletser paransi Namjekin täyden matkan SE-aikaa kerralla 0,9 sekunnilla numeroihin 18,0a. Vain kaksi päivää myöhemmin, toisena juhannuspäivänä, se sivusi ennätystä voittaessaan Kokemäellä. Nyt taakse jäi myös viikkoa aikaisemmin Länsi-Saksassa International Meilen nelosena käsittämättömän 17,0-volttiajan tehnyt Corona.

Kun vuosi ja vuosikymmen vaihtui oli Gletserillä kaikkien matkojen SE-tulokset hallussaan: 17,6a/1609m, 18,0a/2000m ja 22,2a/3000m.

Pellervo Pekonen täytti kuukausi sitten 84 vuotta. Gletserin muisto ei ole hälventynyt hänen mielestään. ”Itse valitsin sen Moskovasta”, Pekonen muistelee.

Hän oli lähtenyt ostamaan Pekka Liljendahlin lukuun varsoja, mutta alueella oli suu- ja sorkkatautia, eikä hän päässyt edes katsomaan niitä. Liljendahl oli teroittanut, ettei tyhjin käsin olisi syytä palata. Onnekseen Pekonen kuuli, että Moskovan Hippodromilla oli myynnissä kilpailuikäisiä hevosia. Pekonen katsasteli hevosia ja kiinnostui erityisesti kolmesta. Yhdellä näistä, suurella ja ryhdikkäällä harmaalla oriilla, oli kuitenkin jalkoja kääreissä.

”Hudoj, hudoj, ne sanoivat siitä.” Sanakirja tuntee hudojlle kolme suomenkielistä merkitystä: heikko, huono ja laiha. Yhtä kaikki, ei mitenkään mairittelevia sanoja tallihenkilökunnan suusta, kun kyseessä on myytävä hevonen. Tämä sai Pekosen epäileväksi. ”Näytin, että ottavat etujalasta kääreen pois. Aivan viaton jalka. Sitten otettiin vielä takajalastakin kääre, eikä mitään vikaa sielläkään. Eivät olisi vaan halunneet, että Gletser myydään.”

Näin Gletser lähti länteen ja tie legendaksi alkoi. ”Se oli käsittämättömän hienoluonteinen hevonen ja sillä oli hermot kunnossa. Kun se oli syönyt aamuruokansa, niin se löi karsinassa maate.”

Heinäkuun 14. päivä 1960 ajettiin Käpylässä ensimmäinen suomalaisomisteisille lämminverisille tarkoitettu lähtö. Kaksivuotisten kisan voitti Tamara ja Tuomo Mäkelä ajalla 33,2. Presidentti Urho Kekkosen kasvattaman Tamaran suku kertoi sen alkuperän; KvadratSuosikki (alun perin Balovnitsa) – Bravurnyj. Näillä ja vastaavilla venäjältä kalskahtavilla nimillä mentiin pitkälle 1960-lukua.

Vuosikymmenen loppupuolella oli kuitenkin pakko tehdä havainto, että Suomen länsipuolelta löytyvä ravuriveri olisi se, joka jouduttaisi lämminveristemme kehitystä. Loppujen lopuksi on melko kuvaavaa, että Gletser, rotunsa paras edustaja maassamme, koki ehdottomat huippuhetkensä juuri 60-luvun viimeisenä vuonna. Se oli joutsenlaulu venäläiselle ravurille Suomessa. Toki kyseessä oli pitkät jäähyväiset vaikka Venäjän tuonti tyrehtyikin. Itäiset suvut olivat merkittävässä osassa Suomessa syntyneiden kohdalla vielä pitkään.

Gletser jatkoi kilpailemistaan vielä 70-luvun puolelle ja kuului pari vuotta vielä aivan kärkikaartiin, vaikkei ykkönen enää ollutkaan. Erityisesti vuoden 1971 Suurmestaruus on jäänyt historiaan. Maanviljelysneuvoksen arvonimen saanut Pekka Liljendahl täytti 50 vuotta ja samana päivänä hänen hevosensa Gletser ja Dombai ottivat Suurmestaruudessa kaksoisvoiton. Lopulliset jäähyväiset kaviourille Gletser jätti 13-vuotiaana vuonna 1974. ”Liljendahl maksoi sen kaiken elätyksen vielä vuodeksi eteenpäin ja määräsi, että sen jälkeen se lopetetaan.”

Käytännön maamies ei pystytellyt muistomerkkiä edes ennätykselliset 154 kertaa voittaneelle hevoselle. ”Hän sanoi, ettei hevosia pihoihin haudata. Sitten vuoden kuluttua talutin Gletserin teurastajan eteen ja sen, että ehdin kääntyä, oli Gletser poissa. Se oli nopea ja hyvä loppu”, Pellervo Pekonen päättää elämänsä hevosen tarinan.