Syksy on hevosjalostusliittojen tunnistajille kiireistä aikaa, niin myös Kymen-Karjalan Jenni Timlinille.

Jenni Timlin on toistakymmentä vuotta toiminut Kymen-Karjalan Hevosjalostusliiton toiminnanjohtajana ja tunnistusreissuilla kokenut monenlaista. Yksi erikoisuuksista on ollut talli, jossa ei löytynyt lainkaan yhteistä kieltä.

”Tuossa oli monta vuotta talli, jonka omistaja tai henkilökunta ei puhunut sanaakaan suomea tai englantia, ainoastaan venäjää ja se taas ei minulta suju”, Timlin kertoo.

Ratkaisuna oli runsas käsien käyttö keskinäisessä viestinnässä. ”Ja ellei silläkään pärjätty, oli soitettava tulkille. Puhelin kulki kädestä käteen, kun selvitimme asiakkaan kanssa tulkille vuorotellen suomeksi ja venäjäksi.”

Varsat olivat usein jo emistään vierotettuja. ”Niitä oli kolmekin ja sitten koitettiin ilman yhteistä kieltä selvittää, mikä on mistäkin emästä. Aina ne saatiin tunnistettua ja DNA-testi osoitti, että joka kerta ihan oikeinkin.”

Sitten Timlin muistaa liioitelleensa, etteikö yhtään sanaa yhteistä kieltä koskaan löytynyt. ”Tai no, yksi vuosi tultiin tallista pihalle, ja hevosen omistaja taputti autoni takapuskuria ja sanoi good. Hänellä oli samanlainen.”

Jenni Timlin on perjantain numerossa Kuukauden henkilö. Hevosurheilu hyppäsi hänen takapenkilleen mukaan tunnistamaan varsoja ja hevosia.