Juttu on julkaistu alunperin 5.9.2024.
Suomen huutokaupassa myynnissä on noin sata varsaa kerralla, Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Ranskassa huomattavasti enemmän. Silti joku valmentaja osaa vuodesta toiseen valita varsoista parhaan, eikä se suinkaan ole aina huutokaupan kallein hevonen, itse asiassa oikeastaan päin vastoin. Miten temppu oikein tehdään?
Ammattilaisen vastaus on, että etenkin rajallisemmalla budjetilla pitää ostaa rakennetta, ei sukua. Tietysti jos huutokaupassa on käytössä iso budjetti, voi ostaa sekä suvun että rakenteen, mutta pienemmällä budjetilla kannattaa ensisijaisesti hakea hyvää rakennetta ja heikompaa sukua.
Vuonna 2012 Harrisburgin huutokaupassa myytiin puolitoistavuotias mustanruunikko Andover Hallin poika, jonka hinta oli ainoastaan 7000 dollaria. Ori oli suvultaan asiallinen, muttei huutokaupan kuumin tai kiinnostavin. Ostaja oli ruotsalaisvalmentaja Stefan Melander, joka valitsi hevosen sen rakenteeseen keskittyvällä pistesysteemillä. Varsan rakenne oli erinomainen, joten hän huusi sen, vaikka muita huutajia kiinnostivat muut varsat enemmän.
Varsan nimi oli Nuncio. Se voitti urallaan Yhdysvalloissa muun muassa Kentucky Furityn ja Yonkers Trotin ja oli toinen Hambletonianissa. Ruotsiin muutettuaan se voitti lähes kaiken voitettavissa olevan, myös Elitloppetin.
Stefan Melanderin tapa vertailla huutokauppavarsoja perustuu Sören Nordinin ideaan pisteyttää 1,5-vuotiaita varsoja. Nordin opetti ajattelumallinsa myös muille, ja useat Ruotsin menestyneet ammattivalmentajat valitsevat varsoja huutokaupasta oppien perusteella.
Melander kertoo, että Nordinin idean perusajatus on pisteyttää varsat kuudesta eri kohdasta: etuosa, takaosa, kintereet, jalat sivusta, rinnan leveys sekä jalkojen suoruus edestäpäin katsottuna. Pisteskaala on 0–10, mutta käytännössä pisteet ovat välillä 2–8.
Jos hevonen saa jostakin kohdasta 2 pistettä, on se usein jo hylkäävä rakennevirhe ajatellen ostopäätöstä. Jos hevonen saa jostain kohdasta 0 pistettä, ei se tule ikinä starttaamaan. Vastaavasti myös hyvin korkeat pisteet ovat harvinaisempia, sillä täydellistä hevosta ei ole olemassa. Hevonen ei pysty myöskään saamaan kaikista kuudesta kohdasta yhdeksää pistettä. Pisteytyssysteemissä on parempi, että hevonen saa suhteellisen tasaisen pisterivin, kuin että pisteet olisivat jostain kohdasta tosi korkeat, mutta toisesta taas hyvin matalat.
Huutokaupassa Melander pyrkii katsomaan jokaisen myynnissä olevan varsan, jotta myöhemmin ei voida todeta jonkun hyvän jääneen kokonaan näkemättä. Yleensä varsoja on tarjolla niin paljon, että yhtä varsaa ei ehditä katsoa kovinkaan kauan. Sen takia on tärkeää käyttää systeemiä, jolla varsojen ulkonäköä on mahdollista arvioida ja vertailla varsoja keskenään.
”Sanalliset arviot ja kuvien ottaminen varsoista olisi kaikista informatiivisinta, mutta se vie myös kaikista eniten aikaa, eikä se sen takia useinkaan ole mahdollista kaikkien varsojen kohdalla”, Melander kertoo.
Melanderin mukaan varsaa ei tulisi ikinä ostaa pelkästään videon perusteella.
”Videolta voi nähdä varsan liikkeitä, mutta usein varsa juoksee videolla kujaa pitkin tai tarhassa irti. Videolta ei myöskään nähdä hevosen jalka-asentoja, ja sitä kautta kestävyyttä. Ensin tulisi aina katsoa varsa ja sen jälkeen vasta video. Video ei välttämättä ole edes pakollinen”, Melander paaluttaa.
Kun kaikki varsat on käyty läpi, valitaan niistä noin kymmenen itseä eniten miellyttävää varsaa. Ne käydään katsomassa vielä uudestaan, ja samalla punnitaan ostohalukkuutta.
Melander sanoo, että varsaa tulisi arvioida ensin niin, että sukutiedot eivät ole vielä tiedossa. Kun huutokaupassa kiertää katsomassa varsoja, tulisi ensin tehdä nopea arvio varsasta ilman sukua, ja vasta sen jälkeen katsoa huutokauppaluettelosta oikeaa sivua ja sukutiedot.
”Yleensä suku vaikuttaa ajatukseen siitä, miltä varsa näyttää, joko positiivisesti tai negatiivisesti.”
1,5-vuotiaassa varsassa tulee kiinnittää huomiota kahteen asiaan: kapasiteettiin ja kestävyyteen. Käytännössä se tarkoittaa, että hevosesta arvioidaan kapasiteettia rungon ja kestävyyttä jalkojen perusteella. 1,5-vuotiaan varsan rakenne ei enää merkittävästi muutu hevosen kasvaessa. Jos hevosella esimerkiksi on sapelijalkaiset etujalat, eivät ne muutu iän myötä suoriksi. Tämä pätee kaikkiin muihinkin rakennevirheisiin.
Melander huomauttaa, että huutokaupasta ei tulisi koskaan ostaa varsaa, jos on nähnyt sen vain karsinassa.
”Silloin ei ole yleensä nähty kokonaisuutta, ja joitain merkittäviä asioita voi jäädä huomaamatta. Varsaa tulisi katsoa nimenomaan kokonaisuutena, ja olla tarkka sen suhteen, mitä näkee”, Melander sanoo.
Huutokaupasta pyritään löytämään sellainen hevonen, jolla pystyttäisiin kilpailemaan tulevaisuudessa enemmän kuin muutaman kerran.
”Varsinkin jalkojen terveys on hyvin merkittävä seikka huutokauppavarsassa, sillä jokainen haluaa löytää terveen yksilön. Oikeanlaiset jalka-asennot vaikuttavat hevosen kestävyyteen ja juoksutyyliin. Ravi on todella tärkeä asia, mutta usein siitä saa huutokaupassa vain viitteitä”, Melander tietää.
Hän huomauttaa, että hevosen käytöksestä ei voi sanoa paljoakaan pelkän huutokaupan perusteella. Varsat eivät välttämättä ole paljon käsiteltyjä ja uusi paikka, jossa on paljon ihmisiä, voi olla varsoille jännittävä tilanne.
”Hevosen päästä, silmistä ja korvista voi katsoa hevosen ilmettä ja sitä kautta tulkita sen luonnetta. Aasinnäköinen pää ei ole toivottava, mutta historia tuntee useita menestyneitä kyömypäisiä hevosia”, Melander kertoo.