Valtiovarainministeriön elokuussa julkaistu budjettiesitys sisälsi jääkylmän suihkun hevosalalle, mitä Hevosurheilussa (14.8.) jo ansiokkaasti käsiteltiin. Alan rahoitusta esitetään leikattavaksi 14,5 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa 37 prosenttia rahoituksesta. Esityksen tultua julkisuuteen on se ymmärrettävästi herättänyt voimakkaita reaktioita. Leikkauksen kohtuullistamista on aiheellisesti vaadittu.
Valitettavasti hevosalaa ei varjosta pelkästään perusrahoituksen leikkausuhka, vaan myös alalle johtava koulutus on hallituksen hampaissa ammatillisen koulutuksen rahoitusmuutosten myötä. Luonnonvara-alalle, johon hevostalouden tutkinnot kuuluvat, kaavaillaan vähintään 27 prosentin rahoitusleikkauksia. Jatkossa rahoitus ei huomioisi tarpeeksi alan korkeampia kustannuksia esimerkiksi opetustilojen ja -tallien muodossa. Uhkana on koulutuksen huomattava supistaminen, mikä vaikeuttaisi entisestään koulutetun työvoiman löytämistä talleille.
Tiukassa valtiontalouden tilanteessa on tiettyyn pisteeseen asti ymmärrettävää, että säästöjä haetaan laajasti eri sektoreilta. Hallitus on puheissaan ja ohjelmassaan korostanut, että keltään ei tulla kuitenkaan vaatimaan liikaa, eikä mitään alaa asettamaan mahdottomaan tilanteeseen. Näihin lupauksiin suhteutettuna esitetty lähes 40 prosentin leikkaus yhdistettynä alan koulutusleikkauksiin on kuitenkin yksiselitteisesti mahdoton.
Ajassa, jossa maamme työllisyys ja talous on valitettavan alavireistä, olisi hallituksen hyvä muistaa kaikenkokoiset työllistäjät. Hevosala työllistää suoraan 15 000 ihmistä ja 3 000 yritystä. Alan vaikutukset ulottuvat siten koko Suomeen ja kaiken kokoisiin kuntiin ja kaupunkeihin. Hevostenpidon arvioitu aluetaloudellinen vaikutus ilman tallivuokria on 274 miljoonaa euroa vuosittain.
Hevostalouden ja -urheilun tukeminen ei siis ole valtiolle vain kuluerä. Aluetalous- ja työllisyysvaikutusten lisäksi myös hevospelit tuottavat valtiolle kymmeniin miljooniin kohoavan tuoton. Alan toimintaedellytysten alasajo veisi pohjan tältäkin tulovirralta. Lisäksi on syytä muistaa hevosalan vaikutus kaikenikäisten ihmisten hyvinvointiin niin ratsastuksen, raviharrastuksen kuin talkootyön merkeissä. Ala on ollut monen syrjäytymisuhan alla olleen nuoren pelastus, ja toiminut kaupunkien ja maaseudun yhdistäjänä.
On siis selvää, että hevosala tai mikään muukaan toimiala ei näin ankaria leikkauksia kestä. Näin on todennut myös Suomen Hippoksen puheenjohtaja Antti Lehtisalo. Kyse on koko hevostalouden ja -elinkeinon tulevaisuudesta. Esitystä on tarpeen muuttaa ministeriöiden välisissä neuvotteluissa tai viimeistään hallituksen budjettiriihessä.
Samalla muistutamme, että mittava leikkaus hevosalalta on ristiriidassa hallitusohjelmakirjausten kanssa. Ohjelmaan on kirjattu sekä suomenhevosen aseman että hevosalan rahoituksen turvaaminen. Suomenhevosen elinvoiman säilyttäminen on käytännössä mahdollista vain raviurheilun kautta. Siksi rahoituksen pysyvyys on elintärkeää suomenhevosen tulevaisuudelle.
Me uskomme, että hevosalalla on kykyä kehittyä ja toimia tulevaisuudessakin suomalaisia laajasti yhdistävänä, liikuttavana ja työllistävänä tekijänä.
Eeva Kalli
Kansanedustaja (kesk.)
Mika Lintilä
Kansanedustaja (kesk.)