Vanhempana olemisen taito ja isyys ovat asioita, joissa ihmistä usein miten vaivaa riittämättömyyden tunne. Pieni keskustelutuokio ihmisten kanssa antaa kuitenkin paitsi lohtua myös viisaan neuvon. Kävin ihmisten kanssa läpi heidän lapsuutensa tärkeimpiä ja vaikuttavimpia kokemuksia. Muistelimme hetkiä, jotka ovat olleet mukanamme koko elämämme ajan.
Muutama huomio, keskustelussa ei noussut esiin yksikään tavara. Niin sykähdyttävä tai odotettu kuin kuusikymmentäluvulla syntyneelle uusi polkupyörä saattoikin olla, se oli jo kuitenkin vaipunut unholan utuun.
Jokaiselle keskusteluun osallistuneelle lapsuuden merkittävimmät hyvät hetket olivat hämmästyttävän samanlaisia. Tarinoissamme elimme hetkiä, jolloin olimme saaneet astua turvallisia, mutta tärkeitä askeleita lapsen maailmasta kohti aikuisten arkea.
Monesti kyseessä on ollut matka, aikuiselle varmasti hyvin arkinen ja tavallinen, mutta lapselle ainutkertainen. Matkan määränpäällä ei ole ollut niinkään väliä vaan sillä, että on tullut kelpuutetuksi ja mukaan otetuksi seuraksi. Kyseessä on voinut olla käynti rautakaupassa, lähikaupungissa tai vaikkapa hetki hevosten äärellä, neuvo siitä miten ison eläimen kanssa toimia.
Kaikkein tärkeintä noissa muistoissa tuntuu olevan aika, se että matkanteon tai muun yhteydessä meillä on ollut aikaa nauttia aikuisen kanssa vietetystä hetkestä ja keskusteluista. Muistamme niitä kokemuksia jolloin saamme lapsena hetken verran kokea olevamme vanhempamme tai muun tärkeän aikuisen kanssa hieman aiempaa tasavertaisempia, edes juttukumppanina.
Emme pystyneet muistamaan mitkä olivat noina aikoina halutuimmat viimeisimmät vimpaimet saati sitä millaista lasten ja nuorten vaatemuoti juuri tuolloin oli. Sen sijaan muistimme hämmästyttävän tarkasti noiden hetkien tunnelmat, tuoksut, maisemat tai vaikkapa autoradiossa soineen kappaleen.
Aikuisuus tuntuu omana aikanamme hetkin hätääntyneeltä tavarantuputtamiselta. Kodeista on enemmän ja enemmän tulossa viihdekeskuksia, joissa lapsille halutaan antaa virikkeitä ja elämyksiä. Konsolipelillä on varmasti oma arvonsa, mutta yhdessä vietettyä aikaa ne eivät korvaa.
Yhteinen hetki vaikka isän tai isoisän omien harrastusten tai mielenkiinnon kohteiden parissa on lapselle parhaimmillaan kokemus, josta hän kertoo vuosikymmenten päästä niin perhepiirissä kuin työmaan kahvihuoneessa eteenpäin.
Toivotan kaikille isille ja isoisille hyvää isänpäivää. Muistakaa että toisin kuin elektroniikka me olemme ainutlaatuisia ja meillä on tarinoita kerrottavana.