1. Mitä hyötyä mahdollisesti perustettavasta peliyhtiöstä on?
Kun uudessa järjestelmässä totopelien tuotto perustuu lisenssin lunastajien tuloutukseen, mitä ihmeen hyötyä on perustaa kokonaan uusi peliyhtiö ATG:n kanssa? Mielestäni yhtiön perustamisesta ei ole mitään hyötyä sen enempää hevostaloudelle, Hippokselle itselleen kuin pelaajillekaan. Itse näen tuossa pelkkiä kuluja ja potentiaalista haittaa pelien kehitykselle. Nimittäin miksi keskusjärjestö haluaa liputtaa näin vahvasti yhden lisenssinhaltijan puolesta.
2. Onko jo suunniteltu mitä lisenssijärjestelmän tuoma väistämätön tulojen pudotus merkitsee?
Veikkauksen oman ilmoituksen mukaan jo puolet suomalaisten totopelieuroista kohdistuu Ruotsin peleihin. Jatkossa lisenssimallissa vain Suomeen pelattu peli tuottaa. Yksinkertaistaen voisi laskea, että jos emme saa käytännössä muiden Pohjoismaiden totopelaajia suurin joukoin mobilisoitua pelaamaan Suomen kohteita, tototuotot puolittuvat.
Taannoin Jari Vähäsen tekemä selvitys potentiaalisista vaihtoehdoista lisenssimalliin siirtyessä julkaisiin myös Hevosurheilussa. Muistini mukaan johtopäätös-osioissa Vähänen totesi, että pelituottojen maksimi parhaalla mallilla olisi maksimissaan 30 miljoonaa euroa per vuosi. Tämä optimistinenkin malli vähentäisi tototuottoja neljänneksen nykyisestä valtion kautta tulevasta tuesta.
Väkisinkin tästä seuraa vähintään palkintotason reilu pudotus, mutta myös tarpeita virtaviivaistaa Hippoksen ja varmaan myös Ypäjän toimintoja. Koska tulojen lasku on realiteetti, kysynkin, joko tätä varten on alettu tehdä suunnitelmia?
Lassi Lappalainen
ravikatsomoissa 1970-luvulta lähtien, Riihimäki
Hippoksen kannanoton pohjana lisenssimarkkinan puolesta on selvitykset sekä kotimaisesta että ulkomaisesta rahapelimarkkinasta, skenaariolaskelmat potentiaalisesta tuotosta sekä analyysi alan rahoituksen kokonaisuuden kehityksestä. Peliyhtiöiden yhdistyessä vuoden 2017 alussa ns. yhteisymmärryspöytäkirjalla määriteltiin, että hevosala tulee saamaan 4 prosentin osuuden Veikkaus Oy:n tuotoista. Tämä vastasi silloin noin 40 miljoonan euron vuosittaista kokonaisrahoitusta. Tämän jälkeen Veikkauksen kokonaistuotto on vähentynyt, ja alan rahoituskokonaisuutta on kompensoitu valtion muusta rahoituksesta, jotta taso on pystytty säilyttämään.
Alan pitkäjänteisen kehityksen näkökulmasta tarvitaan vakaampi näkymä rahoitukseenMinna Mäenpää
Arpajaislaki muuttui vuoden 2024 alussa, mikä katkaisi suoran yhteyden Veikkauksen rahapelituottojen ja edunsaajien, kuten hevosalan välillä. Raviurheilun ja hevoskasvatuksen edistämiseen maa- ja metsätalousministeriön kautta kohdennettava rahoitus tulee nykyisin valtion yleiskatteellisista budjettivaroista. Näin ollen alalle valtiolta kohdentuva rahoitus on entistä voimakkaammin riippuvainen valtion yleisestä taloudellisesta tilanteesta sekä poliittisesta päätöksenteosta. Yhteiskunnallinen paine hevosalan rahoituksen ympärillä tiivistyy jatkuvasti, joten tiukka riippuvuus valtion rahoituksesta aiheuttaa epävarmuutta tuleviin vuosiin. Alan pitkäjänteisen kehityksen näkökulmasta tarvitaan vakaampi näkymä rahoitukseen, ja tähän näemme paremman pitkän aikajänteen mahdollisuuden lisenssimarkkinassa, jossa Hippos pystyy olemaan itse toimijana yhdessä jo rahapelimarkkinassa olevan yrityksen kanssa. Näin ala pystyy itse vaikuttamaan tulevina vuosina alan rahoituksen kehittymiseen ja oman peliyhtiön kautta myös urheilun kehittäminen sen lähtökohdista ja tarpeesta on mahdollista.
Mikäli hevospelaaminen siirtyy lisenssijärjestelmään, hevospelaamista voivat Suomessa järjestää kaikki yritykset, jotka hakevat ja saavat lisenssin Suomen markkinaan. Pelit eivät rajoitu Suomen kohteisiin, vaan myös kaikkiin yhtiöiden tarjoamiin ulkomaisiin kohteisiin.
Hippoksen tavoitteen on perustaa yhteisyritys, joka voisi hevospelaamisen lisäksi tarjota mahdollisesti myös urheiluvedonlyöntiä sekä online kasino -pelaamista, jolloin näiden kaikkien kautta saataisiin tuloutettua rahoitusta kotimaiseen hevostalouteen.
On selvää, että muutokseen sisältyy myös riskejä. Lisäksi siirtymäkauden rahoituksen muutokset on neuvoteltava erikseen, ja hevoselinkeino tulee tarvitsemaan osittaista valtion rahoitusta toimintaansa myös jatkossa. Kevään kehysriihen päätösten vaikutukset kohdentuvat jo joltakin osin myös alan rahoitukseen tuleville vuosille, ja tämä haastaa jokaista alan toimijaa kehittämään omaa toimintaansa.
Minna Mäenpää
toimitusjohtaja, Suomen Hippos ry