Suomenhevosten jalostus on mennyt viime vuosina aimo harppauksen eteenpäin: nuoret tulevat aikaisemmin radalle, ennätykset paukkuvat ja ravi on helppoa. Myös ratsujalostus on tuottanut tulosta: laadukkaita, pitkäjalkaisia ja hyvin laukkaavia hevosia, jotka kantavat itsensä ryhdikkäinä.
Miten tähän on päästy? Valitsemalla hyviä ja kilpailuissa menestyneitä vanhempia. Etenkin orien merkitys on suuri, sillä yksi ori voi saada satoja jälkeläisiä, kun taas yksi tamma tuottaa huomattavasti vähemmän jälkeläisiä.
Ravijalostuksessa emälinja ja sen tuotanto on usein varsanostajan yksi tärkeimmistä kriteereistä, hyvän isäorin lisäksi. Isälinja on puolestaan sukututkimuksessa mielenkiintoinen, sillä y-kromosomi periytyy aina isältä pojalle ja se on katkeamaton linja aina lajin syntyhistoriaan saakka.
Suomenhevosten kantakirja on suljettu, eli siihen ei tule uutta verta ja geenipooli on varsin pieni. Suomenhevoskasvattajien yksi huolenaihe onkin sukusiittoisuuden lisääntyminen valtaorien kertaamisen kautta.
Tämän päivän suomenhevoset menevät neljään kantaoriiseen: Murtoon, Lohdutukseen, Kirppuun ja Uljaanpoikaan. Murto on näistä yleisin suomenhevosten sukutauluissa, kun taas Kirpun ja Lohdutuksen isälinjat sinnittelevät muutaman kantakirjaorin varassa.
Kolme neljästä valtaorista, Suikku, Vokker ja Hilu, menee isälinjaltaan Murtoon, kun taas moninkertainen ravikuningas Vieteri polveutuu Uljaanpojasta. Vieteriläisten ravikuninkaiden Patrikin ja Patrikin-Muiston jälkeläisten kautta Uljaanpojan suku jatkaa vielä voimissaan. Moninkertaiset ravikuninkaat Vekseli ja Viesker edustavat puolestaan Murron isälinjaa. Tämän päivän huippuhevosista esimerkiksi Parvelan Retu edustaa Uljaanpojan isälinjaa, kun taas sen pahin kilpakumppani Evartti on murtolainen.
Murron osuus suomenhevosten isälinjassa on kasvanut vuosien saatossa, ja tällä hetkellä 90 prosenttia ravien suurkilpailuvoittajista edustaa Murron isälinjaa (kuva). Myös ratsujen laatuarvosteluissa ja sh-kuninkaallisissa menestyjät edustavat pääosin Murron isälinjaa.
Mikä tekee Murron isälinjasta niin voitokkaan? Murtohan oli tunnettu vierasverisyydestään, ja sen sukutaulusta löytyvät mm. Kokemäen kartanon sekarotuori kerrattuna viisi kertaa sekä Franzenin Tommi, joka oli arabialaista sukua. Kokemäen kartanon orin roduksi arveltiin joko orlovia tai englannintäysiveristä. Löytyy suvusta myös ”tarunomainen sekaverikkö” Herkules, jonka suvussa ei tainnut olla suomenhevosta laisinkaan (Sukuposti).
Muutkaan kantaisistä eivät ole täysin vailla vierasta leimaa. Lohdutuksen takaa löytyy Kokemäen kartanon ori kaksi kertaa. Uljaanpojan ja Kirpun takaa löytyy puolestaan Halin kantaisia hevosia, jotka ovat myös risteytyksiä.
Syy siihen, miksi suomenhevonen on kehittynyt paremmaksi kilpahevoseksi niin ravi- kuin ratsupuolella, saattaa liittyä tähän vierasleimaisen Murron yleistymiseen isälinjoissa. Tämän lisäksi Murron kertautuminen hevosten sukutauluissa on myös lisääntynyt huomattavasti. Samoin Murron ja monen muun hevosen takaa tulevan Kokemäen kartanon orin kertautuminen on hurjaa: se saattaa esiintyä jopa yli tuhat kertaa nuorissa sukupolvissa.
Vaikka murtolaisuus eittämättä tuo kilpailuetua, jalostuksen vaarana on sukujen yksipuolistuminen. Pelkästään valtaorien kertaamisen välttäminen ei tuo monipuolisuutta, sillä useat valtaorittomat linjat vievät myös Murtoon ja Kokemäen kartanon oriiseen. Pienhevoset ja ratsut ovat yhtä Murto-voittoisia kuin ravuritkin, vaikka niiden jalostuksessa pyritään yleensä välttämään valtaorien kertaamista.
Tällä hetkellä kirppulaisia ja lohdutuslaisia astuvia oreja on molempia viisi ja niillä orijälkeläisiä kourallinen. Jos Kirpun ja Lohdutuksen y-linjat sammuvat, menetämme jalostusaineksesta näiden oriiden y-kromosomit, ja tällöin olemme menettäneet osan suomenhevosten perimää peruuttamattomasti. Tämän vuoksi olisi ensiarvoisen tärkeää olla ruunaamatta Lohdutukseen tai Kirppuun meneviä oreja, vaikka orin pitäminen onkin välillä vaikeaa.
Teija-Marjaana Havén
Kirjoittaja on biologi, opettaja, oppiarvoiltaan FK, LuK, FT ja dosentti. Tekee tällä hetkellä opettajan työtä, harrastaa suomenhevosten sukututkimusta ja pitää blogia ”Elämää nuoren hevosen kanssa” (https://teijanvalokuvat.kuvat.fi/blog/)