Perjantain Hevosurheilun ratsastusliitteen sivuilta 4 – 5 löytyy artikkeli, jonka jokaisen ratsastuksen ja raviurheilun piirissä toimivan toivoisi lukevan. Suomen Ratsastajainliiton tekemä laajan kysely perustuu liikuntajärjestö Suomen Valo r.y.:n taustatyöhön.
Valon tavoite on kiteytetty sanoihin ”Olemme maailman liikkuvin urheilukansa vuonna 2020”. Yli 1700 ratsastajan vastausten pohjalta harrastuksen piirissä tapahtuva kiusaaminen on yksi suurista esteistä tuon tavoitteen toteutumiselle. Joka viides ratsastaja on kokenut kiusaamista harrastuksensa yhteydessä tai sen vuoksi. Yhteiskunnan tasolla kyse on vakavasta ongelmasta, yksilölle kyseessä on pahimmillaan musertava kokemus.
Raviurheilun puolella vastaavaa tutkimusta ei ole tehty, mutta alan ammattilaisilla on kokemuksia sekä suoraan tulevasta täysin epäasiallisesta palautteesta ja vastaavasta kohtelusta sosiaalisen median puolella. Ravivalmentamisesta ja ohjastamisesta leipänsä saavat eivät kuitenkaan halua puhua asiasta julkisesti omalla nimellään.
”Siitähän ne paskaröörit vasta aukeaisivatkin, tuntuu että jossain on porukka, joka vain odottaa että jonkun pinna katkeaa”, asiaa kommentoidaan anonyymisti. Juuri kommentoijien nimettömyys erilaisilla keskustelupalstoilla johtaa tilanteeseen, jossa valheita sekä tahallisia ja tahattomia väärinymmärryksiä on mahdotonta lähteä oikomaan. Henkilöä väitteiden takaa ei pysty tavoittamaan.
Asiaton ja vihjaileva kielenkäyttö on yksi asioista, jotka karkottavat harrastajia sekä raviurheilun että ratsastuksen parista. Se mikä on yhdelle härski vitsi tai rasvainen kasku on toiselle ahdistava ja kiusaava kokemus.
Jokaisella ravitapahtumissa, ratsastustilanteissa, tallikatoksilla ja muualla työssään tai harrastuksen äärellä on oikeus tulla kohdelluksi arvostavasti ja tasa-arvoisesti. Suomen Ratsastajainliitto on ottanut omalla tutkimustyöllään ja sen julkisuudella asiaan selkeän kannan.
”Mitä isot edellä, sitä pienet perässä” tietää kansanviisaus. Iältään aikuisten henkilöiden keskusteluilla ja verkkokirjoittelulla on aina kuulijansa, osa heistä on nuoria. Nuo nuoret tekevät lajiyhteisöjen käyttäytymiskoodista omat johtopäätöksensä ja suuntaavat aikansa, energiansa sekä toiminnallisen ja taloudellisen panostuksensa sellaisiin harrastuksiin, jossa he viihtyvät. Vaihtoehtoja on ja esimerkiksi urheilussa lajikirjo kasvaa vauhdilla.
Suomen Ratsastajainliiton tekemän tutkimuksen luvut ovat yllättävän rajut. Jos joku kuvittelee tämän kaltaisen toiminnan pilaavan lajin mainetta, hän on tyystin väärässä. Päinvastoin, vaiettuina tällaiset asiat aiheuttavat lajiyhteisölle suurta tuhoa.