Takuuvarma syksyn merkki ovat lähestyvät ikäluokkakilpailut sekä niihin tähtäävien hevosten omistajien punttien tutina. Torstaina suomenhevoset karsivat paikoista Derby-finaaliin, ensi keskiviikkona on lämminveristen vuoro.
Viimeisen erän jälkeen suomenhevosten Derbyyn oli maksettu yhteensä 61 hevosta, lämminveristen vastaavaan kisaan 120. Marraskuussa ruljanssi jatkuu, sillä Killerin rata on kehittänyt Toto76-ravien yhteyteen ilahduttavasti uuden kilpailun. Suomenhevosten Tammaderby on rajattu 5–6-vuotiaille tammoille, ja mukaan pääsevät kertasuorituksella kisaan maksetut tammat. Mahdolliset karsinnat ajetaan edeltävissä raveissa.
Näin nuoret tammat saavat mainion mahdollisuuden taistella vähän isommista seteleistä. Yleiseen palkintokehitykseen suhteutettuna pääpotiksi asetettu 10 000 euroa ei ole järin paljoa, etenkään, jos verrokkina käyttää Tammakriteriumia, jossa 3-vuotiaat lämminveritammat kilpailivat kolminkertaisesta ykköspalkinnosta. Herää kysymys, tekeekö Tammaderbyn pääpalkinto oikeutta Derby-käsitteelle, joka on nimenä läpeensä tuttu kaikissa maissa, joissa hevosurheilua harrastetaan.
On tietysti syytä muistaa, että merkittävimmän osan Derbyjen palkintopoteista maksavat hevosenomistajat tai -kasvattajat, eikä rataa voi velvoittaa pulittamaan palkintoja rahkeitaan enemmän. Suomenhevosen juhlavuonna olisi kuitenkin suonut jonkun mesenaatin tarttuvan toimeen ja mahdollistavan räikeän eron kuromisen muihin vastaaviin kisoihin.
Myönnetään, että ”joku mesenaatti” on epämääräinen ilmaisu. Yhtä umpimähkäinen kuin se arkipäivän joku, jonka tekemisten perään huutelevat kaikki, mutta joka ei koskaan paikalle ilmaannu, ja hommat jäävät hoitamatta. Aiheen ulkopuolelta mainittakoon, että mesenaatin hankkimisessa onnistuivat 110 kertomusta suomenhevosesta -kirjan tekijät, jotka saivat kerättyä teokselle rahoituksen ulkopuolisen avokätisyyden turvin.
Avokätinen on sen sijaan Vermon ykköspalkinto syyskuun ensimmäisenä lauantaina. Derbyn voittajalle on luvassa huimat 150 000 euroa. Sitä tavoitellaan ilman keräilyerää, joka on ollut väylä jatkoon karsinnassa epäonnistuneille. Voi olla, että sen perään haikaillaan vielä, mutta todellisuudessa kolmen kovan 2600 metrin keitos muutaman viikon sisään on nuorelle hevoselle syötettynä turhan väkevä. Erän kautta Derbyvoittoon kykeni viimeksi Don Giovanni vuonna 2002.
Punttien tutina on parasta kilpahevosen taustajoukkojen syksyssä. Jos suurkilpailun alla on jännitettävää, se kielii siitä, että hevosen kanssa on tehty matkan varrella paljon oikein.