Onko Hippoksen ajama lisenssimalli todella se vaihtoehto, joka parhaiten turvaa ravialan tulevaisuuden? Onko se edes Hippoksen yksiselitteinen kanta?
Ruotsi on ravimaailman ylivoimaisesti suurin maa väestömäärään suhteutettuna. ATG ja loistavasti hoidettu toto toimivat ravien rahoituksen moottorina. ATG:lla oli Ruotsin markkinan avautuessa 2019 1,3 miljoonaa asiakasta valmiina ja lottoakin isompi peli – V75 – menestyksen takeena. Ruotsin ravien tukipilari on ATG:n täydellinen monopoli, vaikka lainsäädännössä toto onkin lisenssissä.
Suomessa tilanne olisi ATG:lle täysin erilainen. Lisäksi Suomen pelimarkkinaan liittyy riskejä, jotka ovat jääneet liian vähälle huomiolle.
Totopelien näivettyminen lisenssimallissa on riski, jos poolipelit hajoavat useaan osaan kuten uudessa rahapelijärjestelmässä tulisi olemaan.
Poolien hajoaminen veisi totopeleiltä ratkaisevasti kilpailuetua. Tällöin ravivedonlyöntikin alkaisi suuntautua kiinteäkertoimisiin peleihin. Näin on käynyt monissa isoissa hevosurheilumaissa kuten Englannissa, jossa alle 20 % hevospelistä suuntautuu poolipeleihin ja yli 80 % on kiinteäkertoimista vedonlyöntiä.
Pelirajoitusten tiukentuminen aiheuttaisi saman kuin poolien hajoaminen. Rahapelilainsäädännön heinäkuun alussa julkaistussa lakiluonnoksessa osa pelirajoituksista lievenisi, mikä elvyttäisi toto- ja muita poolipelejä.
Pidemmän päälle suuntaus voi olla pelirajoitusten radikaali tiukentuminen. Esimerkiksi Belgiassa säädettiin 2023 merkittäviä tiukennuksia, kuten kuukausittaisen talletusrajan lasku 200 euroon. Seuraavaksi on vuorossa ikärajan nosto 21 vuoteen. Sama trendi on pinnassa muuallakin Euroopassa.
Tällaiset rajoitukset näivettäisivät erityisesti poolipelejä ja suuntaisivat pelieuroja entisestään kohti kiinteäkertoimista vedonlyöntiä.
On hyvin mahdollista, että Suomessakin nähdään vastaava tiukentuminen lainsäädännön muuttuessa 2027 jälkeenkin. Mahdollista on myös lisenssituotteiden markkinoinnin totaalikielto, mikä on toteutettu tai vireillä useissa Euroopan maissa.
Mikä on ravialan oma kanta? Hippos äänesti 2.2.2024 pidetyssä valtuuskunnan kokouksessa, että ”hevosalan tulevaisuus on lisenssimarkkinassa”. Hippos julkaisi tiedotteen, jonka mukaan äänestystulos on ehdollinen.
Hippoksen reunaehtona oli muun muassa, että ”kaikkien lisenssihaltijoiden pelit tulisi yhdistää yhteen yhden toimijan hallitsemaan pooliin, jotta hevospelien kilpailukyky varmistetaan”.
Erittäin tärkeä reunaehto. Uusi rahapelilaki ei kuitenkaan sisällä tällaista mahdollisuutta.
Toisena reunaehtona oli, että ”EU-tasolla on pystyttävä varmistamaan, että lisenssimalli ja valtiontuet voidaan yhdistää”.
Valitettavasti nimenomaan lisenssimallissa tämä on epätodennäköistä. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa omassa rahapelilainsäädäntöä koskevassa lausunnossaan 15.8.2024, että lisenssimallissa ”hevosalan on syytä varautua siihen, että nykyiset valtiontukitoimenpiteet eivät enää ole mahdollisia”.
Tämä on suurin Suomen ravien tulevaisuuteen liittyvä riski.
Valtuuskunnan kokouksessa äänestystä pohjustettiin korostamalla, että lainsäätäjä olisi totopelien suhteen lisenssimallin kannalla. Lainsäätäjän kanta oli todellisuudessa päinvastainen.
Mitä pitäisi tehdä seuraavaksi? ATG–Hippos-yhtiön olisi lisenssimallissa huippuonnistumisellakin realistista päästä noin 15 miljoonan euron tasoon tuloutettavaksi Suomen raviurheilulle.
Jos valtionapu jäisi saamatta, on helppo päätellä mitä se tarkoittaisi ravien tulevaisuudelle Suomessa. Tänä vuonna raviurheilu saa noin 45 miljoonaa euroa alan ulkopuolista rahoitusta.
Hippoksen valtuuskunnan pitäisi nyt äänestää rahapelijärjestelmää koskevasta kannastaan uudelleen, sillä helmikuun äänestystulos perustui kolmelle keskeiselle reunaehdolle, jotka eivät täyty. Lisäksi ymmärrys koko rahapeliuudistuksesta on lisääntynyt.
Lainsäädäntöä uudistetaan jatkossakin ja ravialan tulevaisuuden paaluttava muutos olisi syytä tehdä aikaisintaan silloin, kun päätökseen liittyvät riskit ovat nykytilannetta paremmin hallittavissa.
Juhu Mäkilä
Kirjoittaja on kansainvälisen vedonlyöntimarkkinan asiantuntija, raviharrastaja, kasvattaja ja omistaja
Pidempi versio artikkelista on luettavissa täältä.