Tuhannen taalan paikka tarkoittaa oivallista tilaisuutta tai vaihtoehtoisesti loistavaa mahdollisuutta menestyä. Sanontaa käytetään etenkin urheilulajeissa tilanteista, joissa on lähestulkoon varma paikka laukoa maali. Helsingin kaupunginkirjaston tietokannassa tiedetään kertoa, että vastaavaa ilmausta käytettiin ensimmäisen kerran 40-luvulla amerikkalaisessa radiotietovisassa. 50- ja 60-luvuilla Tauno Rautiainen veti yleisradiossa suosittua Ota tai jätä -tietokilpailua, ja ”tuhannen taalan paikasta” tuli hänen vakiolausahduksensa.
Tänään keskiviikkona hevosväellä on oma tuhannen taalan paikkansa, kun Arkadianmäellä järjestetään jo perinteisiksi muodostuneet hevosvaltiopäivät. Hevosvaltiopäivien syntysanat ajoittuvat vuoteen 2004, jolloin Eduskunnan hevosystäväinseura järjesti seminaarin, jossa hevosalan asioita saatettiin maan päättäjien tietoisuuteen.
Suoraan kentän ääniä eduskunnalle vievät tällä kertaa nuoret hevosurheilun ammattilaiset Emma Väre ja Juho Norilo. Hevostaloudesta elinkeinona kertovat yrittäjät Erja Saartia ja Antti Ojanperä.
Päivän ohjelmaa vilkaistessaan tulee pohtineeksi, nouseeko hevoskasvatus puheenvuoroissa niin laajasti esiin kuin se ansaitsisi, sillä vain vahvalla pohjalla oleva hevoskasvatus on elinvoimaisen hevostalouden perusta. Kasvatustoiminta tarvitsee nyt rutkasti uudistumiskykyä, kannustusta ja innostusta. Toisaalta kasvatukseen liittyvän problematiikan, kuten varsojen matalan hintatason, esiin tuominen juuri hevosvaltiopäivillä ei liene järkevääkään. Maalintekopaikka on käytettävä positiivisen viestin viemiseen.
On tärkeää viestiä hevosalan työllistävästä, maaseutua eheyttävästä ja ihmisten hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta niille päättäjille, jotka eivät tunne koko alaa. Ei pidä unohtaa sitäkään, että hevosalalla on valtavat kehittymismahdollisuudet esimerkiksi palvelutarjonnassa ja kuntoutustoiminnassa. Tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvia julkaisuja muun muassa ratsastusterapian fyysisistä vaikutuksista on julkaistu viime vuosina aktiivisesti ja yhä lisääntyvissä määrin ratsastusterapiaa käytetään myös psyykkisen kuntoutuksen tukena.
Hevosurheilun ja -harrastuksen merkitys on lisäksi huomattava nuorisotyössä poniravikouluineen ja muine mahdollisuuksineen. Tähän lehteen haastateltu hevoskasvattaja Heidi Nikunen tuo esiin puolen, jossa raviponeilla harrastaminen kasvattaa lapsista ja nuorista yritteliäitä, vastuuntuntoisia aikuisia.