Viitaten Hevosurheilun haastatteluihin 19.5. ja 26.5.2021 Hippoksen valtuuskunnan toiminnasta, voi todeta, että valtuuskunnan toimintakulttuuriksi on kehkeytynyt malli, jossa kohtuullisen pieni piiri päättää asioista. Uudet vaikuttajat – varsinkin nuoret – nähdään ilmeisesti ennemmin uhkana kuin mahdollisuutena.
Laji rajaa itse omia toimintaedellytyksiään. Hallitukseen tulisi valita kyvykkäimmät ja osaavimmat henkilöt ajamaan suomalaisen raviurheilun ja hevoskasvatuksen etua – ei yksittäisen raviradan tai alueen etua. Hippoksen yhdistyssäännöissä ei ole määritelty hallituksen jäsenen vaatimukseksi alueellista edustavuutta.
Hippoksen strategia linjaa elinvoimaisuuden varmistamiseksi, että myös nuoret tulee saada mukaan toimintaan ja vaikuttamaan. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa pyritään edistämään kaikessa Hippoksen toiminnassa. Valtuuskunnan nuorisoedustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Ruotsissa ST:n hallituksessa istuu kaksi nuorisoedustajaa, Suomessa ei yhtään.
Raviurheilua harrastaa ja siitä saa elantonsa monipuolinen joukko. Jotta laji olisi houkutteleva myös nuorien silmissä, tulisi heitä kuulla ja osallistaa päätöksentekoon. On raviurheilun tappio, jos lajin päättäjät eivät näe heterogeenisen, eri ikäluokista ja eri sukupuolista koostuvan päätöksenteon tarpeellisuutta.
Valtuuskunnan hyväksymän strategian yhtenä mittarina on nuorten ja naisten määrä eri toimielimissä. Tällä tavoitellaan lajin yhteiskunnallisen arvostuksen ja lajisuosion vahvistamista tulevina vuosikymmeninä.
Hevosalan ja myös raviurheilun trendi on alan naisistuminen. Ammattilisenssin haltijoista jo 28 % on naisia. Maakuntaratojen ja keskusradan puheenjohtajista naisia ei ole lainkaan ja liittojen puheenjohtajista yksi. Hippoksen hallituksessa on nyt kautta aikain neljäs nainen ja valtuuskunnassa heitä on 5. Luvut näyttävät, että raviurheilun luottamustehtäviin ei ole onnistuttu houkuttelemaan naisia. Miksi näin? Onko heitä aidosti kannustettu mukaan?
Meillä on osaavia, kykeneviä, kokeneita ja motivoituneita naisia raviurheilun toimijoina. Naisten määrällinen osuus luottamustehtävissä ei vastaa millään tavoin heidän kyvykkyyttään, vaan he ovat täysin aliedustettuna luottamustoimissa.
Valtuuskunnan jäsen Paavo Koivurovan haastattelu 26.5.2021 Hevosurheilussa on ristiriidassa uusien vaikuttajien mukaan saamiseksi lajin pariin. Siinä korostui kyseenalainen alueiden merkitys hallitusvalinnoissa. Jäi kuva, että laji ei tarvitse uusia – saati osaavia - päättäjiä vaan tärkeintä on pitää valta harvoilla ja valituilla sekä taata hallituksessa alueellinen edustus. Lisäksi kommentti ulkonäköön oli tuulahdus 1980-luvulta. Haastattelu korosti sukupolvien välisiä arvoeroja.
Yhteiskunnan muuttuessa hevosurheilunkin on kyettävä muuttumaan ja ravistelemaan totuttuja toimintamalleja sekä sääntöjä. Hallituksen jäseneltä vaaditaan raviurheilun ja hevoskasvatuksen edistämistä valtakunnallisesti. Kyvykkyyden ja osaamisen pitää olla tärkeimmät ominaisuudet, joilla päättäjät valitaan, ei kotipaikka, ikä tai sukupuoli.
Kysymmekin, näkeekö valtuuskunta tarpeelliseksi kehittää toimintatapojaan? Jos näkee, niin miten?
Rakentavaa keskustelua toimintamallien ja sääntöjen nykyaikaistamisesta toivoen
Helena Halinen
Elina Hirvonen
Anne Laitinen
Jyri Ahonen
Risto Airaksinen
Kristiina Ertola
Henrikki Halme
Ari Hartikainen
Sarianna Hietakangas
Eveliina Hietanen
Timo Hulkkonen
Jutta Ihalainen
Arttu Juvonen
Marjo Kaipainen
Pekka Kairtamo
Antti Karhila
Mika Lintilä
Kari Lähdekorpi
Markku Nieminen
Ann-Kristin Nyberg
Antti Ojanperä
Susanna Packalén
Tuula Pihkala
Mervi Roiha-Härkönen
Marjo Saastamoinen
Miia Salminen
Hanna Seppälä
Eveliina Talvensaari
Merja Tuunanen
Juha Vidgrén
Lotta Westerberg