Jalostuspäivien perjantain luennot päättyivät paneelikeskusteluun, jossa Hippoksen viestintäpäällikkö Saara Iivarin kanssa keskustelemassa olivat paikan päällä MMM kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, hevoskasvattaja ja luomutuottaja Tiina Levander ja Hippoksen vt. toimitusjohtaja Minna Mäenpää sekä etäyhteydellä hevoskasvattaja ja -omistaja Ilkka Herlin.
Ilkka Herlin näki hevosalalla paljon mahdollisuuksia etenkin ympäristövastuullisuudessa.
”Näkisin, että hevosurheilu on aika onnellisessa asemassa, koska me voimme todistaa, että tämä laji kykenee sitomaan hiiltä ilmakehästä ja kykenee estämään ravinteiden pääsyä vesisteihin. Hyvillä viljelykäytännöillä päästään siihen”, Herlin sanoi keskustelussa.
”Jokainen ala joutuu todistamaan ja laskemaan oman suhteensa ilmastonmuutokseen ja biodiversiteettiin, ja hevosala pystyy mielestäni aika helpostikin tekemään sen ja näyttämään, että sidomme hiiltä taivaalta.”
Ympäristövastuullisuuden huomioiminen on hyväksi myös hevoselle, sillä se helpottaa esimerkiksi hevosen luonnollista ravinteiden saantia.
”Jos maaperä on kunnossa ja siinä on hyvä ravinnetasapaino, ne ravinteet välittyvät myös heinään ja kauraan, mitä hevoset syövät. Silloin hevonen kasvaa heti alusta saakka terveesti ja tasapainoisesti, joten ympäristövastuullisuus on hyvä myös hevosen kannalta”, Herlin paalutti.
”Aloitin jo toistakymmentä vuotta sitten siitä näkökulmasta, että viljelijä on ratkaisija. Viljelijä ratkaisee, kuinka paljon ravinteita menee vesistöön ja nykyään myös, paljonko hiiltä menee ilmaan tai sitoutuu maahan. Nyt täytyy näköjään aloittaa se saarnaaminen, että hevosihmiset ovat ratkaisijoita yhtä lailla. Jos näitä asioita tehdään oikein, se on samalla hevosten hyvinvointia ja ympäristön hyvinvointia.”
Myös hevosenlannan lannoitekäytöstä pidettiin useampi puheenvuoro, ja tämänhetkisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa etenkin Jaana Husu-Kallio ja Ilkka Herlin alleviivasivat myös hevosenlannan saamista kattavasti lannoitekäyttöön. Venäjä ja Valko-Venäjä ovat perinteisesti toimittaneet merkittäviä määriä lannoiteteollisuuden aineita markkinoille.
”Jos mietitään tilannetta, mikä muulla maailmalla tulee olemaan epäorgaanisten lannoitteiden suhteen, niin kyllä se varmasti antaa buustia orgaanisen lannoitepuolen tehostamiseen”, Jaana Husu-Kallio totesi.
Täysin ongelmatonta orgaanisten lannoitteiden käyttö ei ole ja hevoset ovat asiassa pienemmässä roolissa kuin muu kotieläintuotanto, mutta oma paikkansa hevosillakin asiassa on.
”Suomessa on pitkät etäisyydet ja ongelma on, että lantaa tuotetaan muualla, kuin missä sitä tarvittaisiin käyttöön. Eli logistiikka pitää saada toimivaksi eli tietynlainen lantabisnes toimivaksi. Ja osiot – puhutaan nyt sitten typestä tai fosforista – oikeassa suhteessa oikeaan paikkaan, ja vettä ei kannata pitkiä matkoja kuljettaa. Tähän kun yhdistetään fermentointi ja biokaasun tuotanto, uskon itse optimistisena ihmisenä, että tämä kamala tilanne missä olemme, edesauttaa orgaanisen lannoitteiden markkinan tehostumista niin Suomessa kuin maailmallakin”, Husu-Kallio sanoo.
Myös uusien omistajien saaminen alalle ja rahoituksen tulevaisuus puhuttivat. Husu-Kallio näki valtion roolin edelleen elintärkeänä koko alalle ja muistutti vastuullisuustyön tärkeydestä.
”Kannattaa pitää alan imago kirkkaana käytännön toimilla ja pitää huoli siitä, että ihmiset tietävät mitä tämä tarkoittaa. Myös laajemmin kuin ravitapahtuman osalta. Suomalaiselle maaseudulle hevosilla ja raviurheilulla on hirmuisen suuri merkitys, mutta sitä ei vaan tunneta”, Husu-Kallio sanoi.
”Suomen kokoisessa maassa raha ei markkinoilta tule. Sen takia tähän tarvitaan myös veronmaksajia. Koska rahoitus on siirtymässä valtion budjettiin ja valtion budjetista tulee niin paljon muutakin, on nyt oikea aika varmistaa laajentaa porukkaa, joka ymmärtää tämän urheilun mutta myös upean hevosen ympärillä tapahtuvan elämän. Sen takia tällä vastuullisuustyöllä on suuri merkitys.”
Uusien omistajien saaminen alalle on lajille elintärkeää.
”Tarvitsemme lisää ihmisiä tähän lajiin, ja tarvitsemme nykyisiä omistajia, jotka ovat valmiita investoimaan lajiin. Lääke tähän on se, että ala on kiinnostava, yhteiskunnallisesti hyväksyttävä ja näkyy ja kuuluu laajasti”, Minna Mäenpää sanoi.
”Tarvitsemme erilaista omistajuutta. Tarvitsemme yksittäisiä omistajia ja tarvitsemme isoja kimppoja. Kimpat ovat tuoneet paljon uutta elinvoimaa, mutta toivotaan edelleen, että saamme myös lisää ihmisiä mukaan.”
Jalostuspäivät keräsivät paikan päälle ja etänä noin 180 kuulijan joukon.
Voit lukea päivien annista lisää ensi keskiviikkona ilmestyvästä Hevosurheilusta.