Yliopistollisessa hevossairaalassa todettiin joulukuussa yksi hevospotilas MRSA-bakteerin kantajaksi (MRSA =metisilliinille resistentti staphylococcus aureus).
MRSA tunnetaan puhekielessä myös sairaalabakteerina.
Jatkoselvityksessä löytyi kaksi muuta MRSA-tartuntaa. Tartunnan saaneiden hevosten omistajille on tiedotettu asiasta. MRSA-positiiviset hevoset on eristetty muista, ja tilat on puhdistettu ja desinfioitu.
Sekä hevoset että ihmiset voivat kantaa MRSA-bakteeria oireettomana limakalvoillaan. Se ei aiheuta terveille yksilöille infektioita tavallista stafylokokkia herkemmin. Sairaalapotilailla MRSA voi sen sijaan levitä herkästi ja aiheuttaa hankalia infektioita.
MRSA-bakteeri aiheutti kaksi epidemiaa hevossairaalassa vuonna 2006, jolloin bakteeri rantautui Suomeen. Sen jälkeen hevosilta on löytynyt yksittäisiä tartuntoja, joista viimeisin on vuodelta 2011.
Miksi nimessä on metisilliini?
Metisilliini on ensimmäisiä lääkeaineita, joita voitiin käyttää penisilliinille resistentin stafylokin hoitoon. Metisilliini kun ei hajoa stafylokin tuottamien entsyymien johdosta. Kun metisilliiniä alettiin käyttämään runsaammin, kehittyi sillekin resistenssiä. Tällainen resistenssi vaikuttaa paljon laajemmin: metisilliiniresistenssin lisäksi MRSA-kannat ovat vastustuskykyisiä penisilliinille, kefalosporiineille ja monille muille betalaktaamiantibiooteille.
Sulfa on säilyttänyt tehonsa vielä hyvin.
Jotta teho säilyy, Helsingin yliopiston dosentti Merja Rantala muistuttaa, että kaikki turha antibioottien käyttö tulisi hevosilla lopettaa ja aivan erityisen tuomittavaa on tallien "vanhoilla pussinpohjilla" tapahtuva itselääkintä.