Erkki Jorma Kontio syntyi 7.8.1953 Oulussa. Se oli perjantai ja Lahjan päivä. Ja melkoisen lahjan hevosurheileva maailma siinä sai.
Suomen Ravigaala tammikuussa 2013. Yli 500 hengen yleisö osoittaa suosiota Jorma Kontiolle seisaalleen nousten. Kontio on juuri vastaanottanut Raviurheilijan kultaisen ansiomerkin viidentenä henkilönä Suomessa. Moni silmäkulma kostuu.
Myös Kontion kasvoilta paistaa herkistyminen, jopa epäusko. Tie lapsuusvuosien Oulusta tähän hetkeen on ollut pitkä ja mutkainenkin. Nyt elämäntyö saa arvoisensa palkinnon.
”Tämä on sydämen asia...”, syvästi liikuttunut Kontio luonnehti raviurheilun merkitystä itselleen kiitossanoissaan.
Jorma Kontio on ajanut lähes puolen vuosisadan mittaisella urallaan yli 9 000 voittoa, enemmän kuin kukaan muu Pohjoismaissa. Ensimmäisen starttinsa hän ajoi Ulla-Maija -tammalla 13-vuotiaana. Tuhannen Voiton Klubiin Jomppe ylsi 31-vuotiaana 1984, ja on sittemmin rikkonut yhä uusia pohjoismaisia haamurajoja: 5 000 voittoa (1996), 6 000 voittoa (2000), 7 000 voittoa (2003), 8 000 voittoa (2007), 9 000 voittoa (2013)...
Eikä nälkä ole sammunut. ”Mukava se vaan on vieläkin raveihin lähteä... Jokainen ravipäivä on kuitenkin uusi, ei ne ole samanlaisia”, luonnehti Kuukauden henkilömme huhtikuussa 2012.
Syntynyt hevosmieheksi. Jorma Kontio syntyi hevosten pariin. Hänen isänsä Mikko Kontio teki hevoskauppaa ja arvioi välittäneensä jopa 10 000 hevosta lähinnä Pohjois-Suomen savottatyömaille. Näiden jatkuvasti vaihtuvien hevosten kanssa Jorma oli tekemisissä pienestä pitäen.
Tausta on siis paljossa samanlainen kuin toisella suurella suomalaisella ravimiehellä, Kaarlo Partasella. Myös hän oli hevoskauppiaan poika. Partasen mukaan häntä opettivat eniten hevoset, ja näin on epäilemättä Jompenkin laita.
Ympäristö oli muutenkin harrastukselle suotuisa. Eri-Pojan ravikuninkuuteen ajanut Lauri Kontio oli Jompen setä, ja kun saman Heinäpään koulun pulpetteja kuluttivat myös tulevat ravimiehet Heikki Korpi, Tapio Kalaja ja Jorma Hackzell, ei yhteisistä puheenaiheista ollut pulaa. Lähinaapurissa asui lisäksi Allan Korpi, joka ajoi Heikki Siiran ori Puhemiehen ravikuninkaaksi Jompen ollessa 12-vuotias
Siiran tallilla Jomppe kävi myös auttelemassa, kunnes siirtyi tallipojaksi Kauko Tikkiselle Laukaaseen. Tikkisen tallissa majaili silloin maan parhaita hevosia Volosta ja Zazimkasta alkaen, ja tallin valmentajana toimineelta Lauri Maliselta Jomppe sai paljon lisäoppia ravihevosista.
1970-luvun alussa Jomppe piti jo omaa tallia Oulussa, kunnes siirtyi Turun kautta vastavalmistuneen Teivon ratavalmentajaksi vuonna 1977. Paikkoja suotiin vain muutamalle hakijalle ja tuntematon pohjoisen treenari oli yksi heistä. Jomppe palkitsi luottamuksen rakettimaisella uranousulla. Potkua antoi oman valmennettavan Mini Bunterin voitto Kriteriumissa 1979 ja ensimmäinen sadan voiton kausi oli tosiasia jo seuraavana vuonna.
Vuonna 1981 Jorma Kontio, 28, haastoi jo tosissaan Pekka Korven ajajaliigassa. Ensimmäinen kaikkiaan 16:sta liigavoitostaan hän ajoi 1983. Nuori treenari puursi väsymättä sekä radalla että valmennuskentillä. Teivon 19 karsinan lisäksi hänellä oli vuokrattuna 25 karsinaa Rosenlewien Kauniaisten kartanosta Nokialla. Palkkalistoilla oli seitsemän työntekijää.
”Kyllä tämä yritys pyörii nyt maksimirajoissa, mitä yksi mies pystyy pyörittämään. Vapaa-aikaa ei juuri ole”, Jomppe arvioi Hevosurheilun lähikuvajutussa, mutta jutusta välittyy myös usko omaan tekemiseen: ”Kun vain jaksaa yrittää, niin eiköhän se siitä.
Hyvistä vielä parempiin. Voittotehtailun myötä Jomppe alkoi saada valmennukseensa ja ajettavakseen aina vain parempia hevosia. Ensimmäiset, kuten Mini Bunter, Henny C ja Nettan Hallo, tulivat oululaisilta omistajilta. Avoimen tason tähtiä olivat sittemmin mm. 3-vuotiaiden EE-tamma, Tammavaltikan voittaja Lola Lobell ja kaksinkertainen Tammavaltikan voittaja Hearts Lobell, joka nähtiin jopa Elitloppetissa 1991.
Lainakuskirintamalla merkkitapauksia olivat Campionato Europeon voitto Italian Cesenassa Keystone Patriotin rattailla 1983 ja 1984, voitto World Cup Trotissa ME-tamma Davidia Hanoverilla 1986 sekä ajajien Euroopan mestaruus 1985, ensimmäinen kahdesta. Jomppe alkoi saada nimeä myös kansainvälisillä kentillä Amerikkaa myöten.
Luottamusta tuli myös suomenhevosten omistajilta. Jomppe ajoi Taisto Määtän Töpinän suurmestariksi 1988 ja muisteli varhain kuollutta oritta lämmöllä vielä 2000-luvulla. Kihin-Muiston hän ajoi kaksi kertaa hopeakuninkaaksi Patrikin takana. Oma lukunsa ovat vielä ne hevosenomistajat, jotka paitsi ajattivat hevosiaan, myös käyttivät Jomppea hevoskauppojensa konsulttina.
Uransa mieluisimmaksi voitoksi Jomppe on usein nimennyt Jexpress Dahlian UET GP-voiton Teivossa 1992. Olihan se ensimmäinen Suomessa syntyneen hevosen voitto tässä kilpailussa ja tuli kaiken lisäksi kotiradalla. Seuraavaa voittoa saatiin odottaa viime vuoteen ja Bradiin saakka.
”Moni kysyy minkä lähdön haluan voittaa. Minä sanon, että aina sen seuraavan”, hän luonnehti 50-vuotisjutussaan Hevosurheilussa.
Svea-mamman kutsu. Surullisen kuuluisa 1990-luvun lama romahdutti ravien palkinnot ja kavensi erityisesti valmentajien leipää. Vuonna 1994 Jorma Kontio pisti pillit pussiin ja siirtyi puhtaaksi lainakuskiksi.
Ankeaa aikaa lievensi epäilemättä Houston Laukon kansainvälinen menestys, joka huipentui historialliseen Euroopan Grand Circuit -sarjan voittoon 1995. Kotimaassa Jomppe palasi ajajaliigan kärkeen ja voitti sen viisi kertaa putkeen 1996 - 2000.
Ahkeruus ja ajotaito olivat ennallaan, mutta Suomi alkoi olla liian pieni maa maailmanluokan kuskille. Jomppe alkoi pistelehtiä yhä useammin Ruotsissa, alkuun Bodenissa, mutta myös Solvallassa. Sieltä jäi käteen muutakin kuin ajamisen ilo.
Vuonna 2000 hän vihdoin muutti pysyvästi Ruotsiin, Tukholman pohjoispuolelle Almungeen. Sieltä matka jatkui parin vuoden kuluttua nykyiselle kotipaikalle Enköpingiin. Paikka on lainakuskille ihanteellinen, sillä alle 150 kilometrin säteeltä löytyy Solvallan lisäksi viisi ympärivuotista rataa ja kesärata Lindesberg vielä päälle.
Jos joku kuvitteli, että voittovirran solina katkeaa Ruotsin kivikovilla markkinoilla, erehtyi pahasti. Toissa vuonna Jomppe voitti peräti kuuden radan ajajaliigan ja viime vuonna tuli meriiteistä arvokkain: Solvallan ajajaliigan voitto ensimmäisenä ei-ruotsalaisena ohjastajana.
Solvallassa Kontio ajaa ensisijaisesti Timo Nurmoksen hevosia, muualla keiden vaan. Ulkomaan keikat ovat vähentyneet, kun Opal Vikingin tasoisia hevosia ei ole ollut tarjolla. Ihan pikkukisoihin Jomppe ei enää viitsi lähteä, kaikki olennainen on nähty.
Jompella oli 31.7.2013 kasassa 9 441 voittoa. Seuraava luonnollinen - ja maaginen - tavoite on 10 000 voiton raja. Se on mahdollista, mutta ei mikään pakkomielle juhlakalulle. Kiitos och Grattis Jorma!