Tänään käynnistyy Hevosurheilun verkkosivuilla 15-osainen, päivittäin julkaistava jatkokertomus Charme Asserdalista (1973–2002), Suomen kaikkien aikojen kenties tunnetuimmasta ravihevosesta.
Tarina poikkeaa jossain määrin lukuisista aiemmin esitetyistä. Se ei keskity pelkästään kertaamaan Charme Asserdalin ennen näkemättömiä urotekoja kaviourilla, vaan juttusarjassa kartoitetaan myös sitä, miten supertamman tekemiset taustavoimien ja aikalaisten silmin nähtiin ja koettiin.
Voi täydellä syyllä sanoa, että Charmesta alkoi suomalaisen raviurheilun uusi aikakausi. Paljonkaan liioittelematta voi myös sanoa, että Charme urotekoineen on osa kansankunnan muistia, laajemmankin väen kuin ravi-intoilijoiden keskuudessa.
Charme Asserdal oli raviurheilumme kansainvälinen tienraivaaja, jonka nimet tunsivat nekin, jotka eivät raviurheilusta mitään muuta tienneet.
Asiaa voisi verrata kiekkoleijonien ensimmäiseen MM-kultaan Tukholmassa 1995. Mikään mestaruus sen jälkeen ei ole tuntunut samalta – ensimmäinen kerta on aina ensimmäinen kerta.
Moni hevonen on sen jälkeen juossut kovempia ennätyksiä ja enemmän rahaa, mutta samaa merkitystä sillä ei enää ole ollut eikä tule olemaan.
Charme Asserdal osallistui kolme kertaa Elitloppetiin ja voitti sen karsinnan kahdesti. Yhdessä Uno Boyn kanssa se oli ensimmäinen suomalaishevonen Pariisin Prix d’Ameriquessa ja osallistui ravureiden epäviralliseen MM-kisaan New Yorkissa kahdesti.
”Charme merkitsee minulle edelleen paljon. Nyt siitä vasta osaa ylpeä ollakin, kun aika on antanut perspektiiviä tamman suorituksille”, Charmen omistanut Timo Eve sanoo tänään. ”Joka kerran Lahden raveissa käydessäni käyn tervehtimässä Charmea sen haudalla.”
Minulle suotiin ilo ja kunnia nähdä Charme omin silmin. Ikuisina kuvina verkkokalvolle ovat piirtyneet sen hienopiirteinen, intelligentti pää ja muhkea takalihaksisto, jonka ansiosta tamma näytti koko ajan juoksevan alamäkeen.
Tiedän, etten ole ainoa, jonka muistoissa sinivalkoinen ravilähettiläs Charme Asserdal ei kuole koskaan.
”Charme Asserdal on nimi joka saa selkäpiin värisemään 1970-luvun raviharrastajalla. Tamma sytytti sellaisen ravikuumeen, jollaista Suomessa ei oltu nähty sitä ennen eikä sen jälkeen”, kiteytti Hevosurheilun silloinen päätoimittaja Risto Olamo elokuussa 1995 Charmen palattua eläkepäiville kotimaahan kymmenen Saksassa vietetyn vuoden jälkeen.