Suomen historia ei tunne tarunhohtoisempaa hevosen nimeä kuin Eri-Aaroni, ja siihen on syynsä.
Eri-Aaroni syntyi 12.7.1932 seinäjokelaiselle Sulo Rintalalle. Sen isä oli Murto, ravikuningas ja ensimmäinen suomenhevonen, joka alitti 1.30-ajan. Murron isänisä oli M.E. Takalan kuulu Sopusointu, joka oli myös Eri-Aaronin emä Upevan isänisä. Turkulainen hevoskauppias Frans Rosenqvist osti Eri-Aaronin sen ollessa vielä kesävarsa. Hinta oli 8000 sen aikuista markkaa, mikä oli silloin aivan huomattava hinta kesällisestä. Kauaa orivarsa ei Rosenqvistillä ehtinyt olla, kun sille löytyi ostaja. Nyt Eri-Aaronin tie vei Ahvenanmaalle. Maarianhaminalaiset isä ja poika, kuljetusliikettä pyörittäneet Albin ja Olle Ahlqvist halusivat itselleen juoksijasukuisen varsan.
Albin Ahlqvist oli varmasti Ahvenanmaan merkittävin oriinpitäjä, hänellä kävi aikojen saatossa kolmisenkymmentä astuvaa oritta, kuten Kuoho, Aron ja Pamaus. Niinpä Eri-Aaronikin tarjottiin kirjoihin jo nelivuotiaana, 29.7.1936 Maarianhaminassa. Se ehti astua vielä ensimmäiset 17 tammaansa samana vuonna. Niistä syntyi seuraavana vuonna 11 varsaa. Olle Ahlqvist oli jo kilpaillut Eri-Aaronilla varsin hyvällä menestyksellä, mutta helmikuussa 1937 kun ori voitti Turussa samana päivänä kaksi lähtöä, herättiin Manner-Suomessakin lopullisesti. Tunnettu ravimies ja hevoskauppias, elimäkeläinen Matti Takanen, ei kursaillut. Hän tarjosi kuulopuheiden perusteella oriista puhelimessa suoraan 75 ooo markkaa.
Hinta oli kova ja Takasella - niin kauppamies kuin olikin - oli ilmeisenä tarkoituksena pitää Eri-Aaroni itsellä kilpa- ja siitoshevosena ainakin jonkin aikaa. Viipurilainen johtaja Fredrik Georg (Fritz) Buttenhoff oli kuitenkin valmis maksamaan Eri-Aaronista 100 000 markkaa, ja ori jatkoi näin matkaansa Hämäläisten kartanoon Viipuriin, Arvi Räikkösen valmennukseen. Viisivuotenkautensa päätteeksi Eri-Aaronin ennätys oli lukemissa 36,6.
Räikkösen käsissä oriista kehittyi se legendaarinen Eri-Aaroni, jona se tänä päivänä tunnetaan. Kuusivuotiaana ori paranteli lukemiaan numeroihin 32,7, tähtiraja puolestaan rikkoutui seitsemänvuotiaana. Tuolloin sen osallistui myös ensimmäistä kertaa kuninkuuskilpaan, jossa oli sen lisäksi mukana vain Lohdutus ja Äly. Mailin Eri-Aaroni voitti, mutta jäi kokonaiskilpailussa kolmanneksi, eli viimeiseksi, Lohdutuksen voittaessa. Saman vuoden 1939 marraskuussa syttynyt talvisota ja vuoden 1941 kesäkuussa alkanut jatkosota ratkaisivat sen, että Eri-Aaroni kilpailu-urasta tuli lopulta katkonainen. Rauhan kesänä 1940 ori juoksi yhdeksän vuotta aikaa kestäneen SE-ajan 27,8.
Sota-ajan ainoat kuninkuusravit ajettiin Seinäjoella vuonna 1943. Eri-Aaroni oli tällöin evakossa Kirkkonummella. Tällä kertaa maili ja 3000 metriä ajettiin lauantaina, 2000 metriä sunnuntaina. Maili ajettiin yksitelleen ja yhdeksästä osallistujasta viimeisenä suorituksensa tehnyt Eri-Aaroni ravasi aivan omaa luokkaansa olevan tuloksen: se meni 29,6, kun toiseksi nopein Kirrin-Kurri oli saanut ajan 30,4. Kolmelle kierrokselle lähdettiin pareittain, hevoset eri puolelta rataa. Eri-Aaronin pari oli Valokas, joka löi kiistakumppaninsa selkeästi. Kirrin-Kurri oli kuitenkin omassa lähdössään vielä nopeampi ja Eri-Aaroni näin tämän matkan kolmonen.
Kirrin-Kurri oli kahden matkan jälkeen selvässä johdossa, mutta Eri-Aaronin loistava juoksu sunnuntaina takasi sille kuninkuuden. Näin sitä kuvailtiin Hevostalous-lehdessä: Viimeisenä parina matkaan lähtee Valokas ja Eri-Aaroni, molemmat kiitäen kuin tuulispäät. Eri-Aaroni näyttää ottavan asiat nyt toden kannalta ja vakavana on myös Arvi Räikkösenkin kasvot. Niistä lukee aivan eittämättömästi, että Eri-Aaronin kanssa on tehty yhteinen sopimus siitä, että nyt voitetaan. Eri-Aaroni kiitää eteenpäin kuin myrskytuuli ja Räikkönen antaa lisää ohjaksia ja hienoja merkkejä, että vauhtia olisi vaan lisättävä. Ori tottelee kehotusta ja ottaa itsestään kaiken palkitakseen isäntänsä uhraukset sekä hoitajansa ja ajajansa monet vaivat vieden sitä vointinsa mukaan eteenpäin. Räikkönen kuulee kierroksen hyvän ajan, noin 1.26, ei hermostu, vaan painaa jämerästi ohjat oriin lautaselle, ja matkan teko yhä kiihtyy. Yleisömeri lainehtii radan sisäpuolella, tuhannet kellot ovat käynnissä ja aikoja verrataan edellisiin. Matka loppuu, kohaus kuuluu ja jännitys on lauennut. Eri-Aaroni on saavuttanut ajan 2.57,6 ja voittanut.
Vuoden 1945 Tampereen kuninkuusravit oli Eri-Aaronille kilpahevosena pettymys, se jäi viimeiseksi neljästä kaikki matkat hyväksytysti suorittaneesta oriista. Sen sijaan periyttäjän maine sillä kasvoi, sen poika Eri voitti kaksi matkaa, joista 3000 metriä SE-ajalla 30,6. Maililla Eri kuitenkin hylättiin ja sen kuninkuusjuhlat siirtyivät vuodella. Nyt voiton vei Valokas.
Viimeisen kilpailunsa Eri-Aaroni juoksi seuraavana keväänä Turussa. Laihian Oriyhdistys osti oriin suurimmalla summalla, mitä Suomessa hevosesta on koskaan maksettu, kahdella miljoonalla markalla. Se oli silti todella kannattava kauppa, sillä kun sen ajan "tavallinen" siitosori astui 2 000 - 5 000 markan astutushinnoilla, oli Eri-Aaronin palvelusten hinta 15 000 markkaa. Ori astui Laihian vuosinaan 1323 tammaa ja sille syntyi 870 varsaa. Yhteensä Eri-Aaronin jälkeläisten määrä kohosi ennätysmäiseen 1 100:aan.
Eri-Aaroni kuoli ähkyn ja kaviokuumeen voittamana 1.9.1953, 21-vuotiaana. Sen perintö nykysuomenhevoselle on mittaamaton.