Mikä yhdistää She Loves Youta, Peanutsia, Le Cannibalea, Lewis Alea ja Invantaggiota? Ne kaikki ovat Henrikki Halmeen orisuositusten mukaisia hevosia.
Ravihevosten sukuihin perehtynyt Henrikki Halme kiinnostui jo lapsena siitä, mistä huippuhevoset on tehty. Isän kanssa raveissa kulkiessa hänen huomionsa kiinnittyi käsiohjelmissa siihen, että tietyt isä–emänisä -yhdistelmät toistuivat menestyvien hevosten sukutauluissa.
”Silloin minulla ensimmäisen kerran heräsi kysymys siitä, mistä hyvät hevoset tulevat? Moni raveissa kiinnostuu siitä, kuka voitti lähdön ja mikä oli kerroin, mutta minulla se lähti toiseen suuntaan. Kysymys ei ollutkaan siitä, kuka voitti, vaan enemmänkin miksi se voitti”, Henrikki Halme kertoo.
Ensimmäisiä nuoren Henrikin havaitsemia kultaisia yhdistelmiä oli Texas – Speedy Count.
”Suomessa sen eturivin edustajia olivat Dennison Hanover ja Texas Express, Ruotsissa Karate Chop. Silloin tuli ajatus siitä, että jotkut nimet sopivat yhteen paremmin kuin toiset”, Halme muistelee. ”Merkittävimmäksi yhdistelmän hevoseksi on muuten myöhemmin osoittautunut starttaamaton tamma Kenwood Scamper: Amour Anguksen ja Canne Anguksen emä.”
Sopivuuksista Halme puhuu paljon. Hän on tutkinut menestyvien hevosten sukutauluja aktiivisesti yli 35 vuoden ajan ja saanut näppituntuman siitä, mitkä suvut sopivat yhteen – ja toisaalta myös toisin päin.
”Hyvät nimet sukutaulussa eivät auta, jos ne eivät sovi yhteen”, Halme huokaa.
Halmeen mukaan – ehkä hiukan yllättäen – Yhdysvalloissa ei tiedetä niin paljon eri suvuista ja sopivuuksista kuin vaikkapa Suomessa. Siellä vallalla on ’parasta parhaalle’ –ajattelu, ei niinkään se, että valittaisiin sopivin partneri.
”Kun jenkkitreenari huutaa asiakkaalleen varsaa, ja häneltä kysytään, että millä perusteella huudat, vastaa hän kyllä, että suvun. Huutokauppayhtiön johtaja Paul Spears kysyi kerran, että tiedätkö, mitä he tarkoittavat sillä hyvällä suvulla?” Halme naurahtaa.
”He katsovat, että isä on kaupallinen, että emä on yli 100 000 tienannut ja alle 1.55 juossut ja että emälinjalla on joku tuttu hevonen. Sitä heille tarkoittaa hyvä suku. Ja sitten nähdään, että isä oli vaikka Deweycheatumnhowe, joka on ihan sukusiitetty, ja emä vielä joku Tom Ridge -tamma, joka vain pahentaa tilannetta. Ja sitten muutaman vuoden päästä, kun varsan tietoja katsoo, ei se koskaan startannut.”
Deweycheatumnhowe on ollut USA:n jalostuksessa odotuksiin nähden pettymys, ehkäpä juuri sen takia, että se on itse vahvasti sukusiitetty ja läheistä sukua myös tarjolla oleville tammoille. Halme ajattelee, että ori olisi kannattanut tuoda Eurooppaan, jossa tammakanta olisi sopinut sille paremmin.
”Kaksi syytä: se ei saanut jenkeissä tarpeeksi erisukuisia outcross-tammoja ja toinen syy, sen jälkeläiset ovat usein raskaita. Niissä oli paljon starttaamattomia. Euroopan kilpailusysteemi olisi auttanut sen varsoja ja täällä se olisi saanut erisukuisia tammoja. Se ei ole niin huono, kuin mikä sen maine on. Povaan siitä ihan ok emänisää.”
Toisaalta Pohjois-Amerikassa saattaa erisukuinen ori päästä hyötymään tammakannasta ja momentumista, siitä, että iso osa tammoista on läheistä sukua muille tarjolla oleville oreille.
”Esimerkiksi Kadabra on outcrossin turvin menestynyt Pohjois-Amerikassa. Euroopassa Kadabra ei ole onnistunut ollenkaan niin hyvin. Se on jenkeissä ja Kanadassa TOP5-ori, mutta ei täällä. Tietysti sillä on täälläkin pärjänneitä jälkeläisiä, mutta ihan huippuja tulee mieleen vain Support Justice”, Halme pohtii.
”Todella harvoin Kadabra oli esimerkiksi minun suosituksissa, kun se oli niin kallis ja outcross-hyöty häipyy, koska meidän tammat ovat jo se outcross.”
Henrikki Halmeen osaomistamat siitostammat asuvat tällä hetkellä Ruotsissa ja Ranskassa, varsat rekisteröidään Ruotsin rekisteriin. Hevosia voi kuitenkin harrastaa monella tapaa, ja Halmeen tapa on tutkia sukuja. Hän tarjoaa orisuosituksia korvausta vastaan myös ulkopuolisille.
”Se, että tieto tulee kumulatiiviseksi, vaatii älyttömästi aikaa. Kun ihminen tekee töitä ja istuu päivät hevosen takana – ja hyvä että istuu, koska silloin saamme hyviä hevosia kilpailuihin – ei hänen aikansa ja viitseliäisyytensä ehkä riitä kaivamaan netistä kaikkea sitä tietoa, mitä pystyy jalostuspäätöksen tueksi”, Halme pohtii. ”Vaikka internet on helpottanut tiedonhakua, olen huomannut, ettei se vielä tuonut muita ohi tai edes välttämättä rinnalle. Kilpailuetua voi edelleen saada, kun tekee kotityöt jalostuspäätöksistä kunnolla.”
Hevosurheilun välissä keskiviikkona 28.4. ilmestyvässä Jalostusliitteessä Henrikki Halme kertoo sukujen tutkimisesta, nykypäivän kultaisista yhdistelmistä ja sopivuuksista monin esimerkein. Kumpi on tärkeämpi, suku vai kilpailunäytöt? Minkä sukuisten tammojen kanssa Maharajah on onnistunut? Miten Halme arvioi Googoo Gaagaan aloitusta? Miten arvioida siitosoriin luokkaa?
Hevosurheilu palvelee sekä printti- että digiversiona.
Digilehden voi lukea missä päin maailmaa tahansa. Kätevästi digilehteä lukemaan pääsee lataamalla Hevosurheilun Apin sovelluskaupasta. Palveluun kirjaudutaan asiakasnumerolla, joka löytyy paperilehden osoitetiedoista postitoimipaikan jälkeen tai tilauslaskustasi (kirjoita asiakasnumero ilman ensimmäisiä nollia). Postinumero toimii salasanana.
Tilaa lehti täältä.
Hevosurheilu ilmestyy vappuviikolla kaksoisnumerona keskiviikkona 28.4. Lehti sisältää suuren Jalostusteeman.