Perjantain Hevosurheilussa ravivalmentaja Risto Airaksinen kertoo omat konstinsa siihen, miten vinon hevosen saa suoraksi. Ratsastuksen Personal Trainerina on Anne-Maarit Hyttinen, joka muistuttaa, että hyvä hapenottokyky on tärkeää myös ratsastajalle.
Kun ravivalmentaja Risto Airaksinen miettii erilaisia, vinouksia korjaavia apuvälineitä ja erikoiskuolaimia, hän toteaa nopeasti, että useinkaan niitä ei tarvita. Niillä ei myöskään yleensä pidemmän päälle pääse haluttuun tulokseen.
Ongelman fiksaaminen paikallisesti ei auta, vaan kyse on aina koko hevosen biomekaniikasta.
”Ei jollain puoltajankuolaimella hevosen opetusvaiheessa ja treenissä tehtyä vinoutta korjata”, Airaksinen toteaa. ”Siksipä et tällaisia kuolaimia kokeneilla menestysvalmentajilla paljon näekään.”
Airaksisen mukaan vinous pitää korjata ihan muulla tavalla, mieluiten estää sitä syntymästä ollenkaan. Hän toteaa, että jokainen hevonenhan syntyy vinona jompaankumpaan suuntaan.
”Ei mun kohdalle ole koskaan sattunut sellaista hevosta, joka olisi aivan suora alusta alkaen.”
Miten hevosta sitten jumpataan suoremmaksi? Mitä erityistä oli aikanaan Stefan Melanderin valmennustyylissä? Mitä erityisesti nuorten hevosten kanssa on otettava huomioon. Perjantain Hevosurheilu kertoo.
Viime viikolla järjestettiin Jokimaalla jalostuksen superpäivät, joiden yhteydessä arvosteltiin jalostukseen peräti 33 oria. Hevosurheilu julkaisee tässä numerossa lämminveristen juoksijoiden arvostelut. Suomenhevosten arvostelut julkaistaan ensi perjantain lehdessä.
Tutustumme myös Risto Salmelaan, jonka valmennettavat tekevät tällä hetkellä hienoa jälkeä. Vuosi on alkanut mainiosti, kun kahdeksan starttia on tuonut ylöjärveläistalliin kolme voittoa ja kolme himmeämpää totosijaa.
Täysosumista kaksi on Tampereella kilpailevan, vuonna 2014 syntyneen Want To Wheelsin kavionjälkeä. Se onnistui ensin tammikuussa Turun Toto75-kierroksella ja otti toisen tolpan putkeen Porin Magic Mondayssa.
Ratsastuksen Personal Trainerina on tällä kertaa Anne-Maarit Hyttinen. Hyttisen tekemien kuntotestien mukaan keskivertoratsastaja on hapenottokyvyltään hieman keskivertokansalaista heikompi. Hän on viimeisen 15 vuoden aikana kerännyt noin 5000 suomalaisratsastajan kuntotestitulokset ja tehnyt niistä ratsastajien lajispesifit viitearvot. Hän on tarjonnut materiaalia myös lajiliitto SRL:lle.
Hapenottokykyä kannattaa parantaa. Väitöskirjatulostensa kautta Hyttinen havaitsi, että kestävyyden ja voimaharjoittelun yhdistäminen olisi ratsastajalle tarkoituksenmukaisinta muun muassa siksi, että ratsastajat mielellään toteavat, ettei heillä ole aikaa oheisharjoittelulle.
Miksi hapenottokyvystä puhutaan niin paljon? Mitkä tekijät laskevat hapenottokykyä ja lihasten voimatasoa? Millä niitä saa paremmaksi? Lue vinkit perjantain Hevosurheilusta.
Hevosurheilu ja 7 oikein palvelevat paitsi printtinä, myös diginä.
Digilehden voi lukea missä päin maailmaa tahansa. Kätevästi digilehteä lukemaan pääsee lataamalla Hevosurheilun Apin sovelluskaupasta. Palveluun kirjaudutaan asiakasnumerolla, joka löytyy paperilehden osoitetiedoista postitoimipaikan jälkeen tai tilauslaskustasi (kirjoita asiakasnumero ilman ensimmäisiä nollia). Postinumero toimii salasanana.