Jalkojen jännealueen vammojen syntymekanismeja on useita. Vaurioita syntyy traumojen, kuten liukastumisen jälkimainingeissa, mutta myös geneettiset tekijät ja rakenne vaikuttavat, eikä voi unohtaa valmentajan tai ratsastajan osuutta.
Jänne tai hankoside voi toki mennä rikki myös kerrasta, mutta monesti takana on joku rasitusvamma, josta kukaan ei ole tietoinen.
Miten jännealueen vaurion sitten tunnistaa, jos sitä kuuluisaa banaania ei näy ulos?
Perinteiset vaurion merkit ovat lämpö, turvotus ja puristusarkuus, mutta on muistettava, että jänne- tai hankosidevaurio ei saa aina jalkaa edes turpoamaan, eikä hevonen vammaa välttämättä edes onnu.
”Hevosella voi olla merkittäviäkin vaurioita ja se voi olla huono muutaman päivän ja omistaja miettii, että joku voi vaivata, mutta sitten se menee ohi. Lopulta vaurio näkyy selvästi ultrassa, mutta hevonen liikkuu suhteellisen hyvin", Bec Vet Oy:n eläinlääkäri Laura Niemelä kertoo.
Bec Vetin toinen eläinlääkäri Meeri Rantanen peräänkuuluttaa päivittäistä jalkojen tunnustelua. Näin voidaan havaita pienet merkit, joista voidaan päätellä, että jotain pientä alkavaa voi olla.
Alla olevalla videolla eläinlääkäri Laura Niemelä näyttää, miten hän palpoi hevosen jalat. Hän myös neuvoo, miten alkavat vammat voi mahdollisesti havaita.
Keskiviikon 9.2. Hevosurheilusta voit lukea kattavan paketin jännealueen vaurioiden syntymekanismeista ja vammojen erilaisista hoitovaihtoehdoista.
Haluatko tilata lehden itsellesi? Niin varmistat, ettet jää paitsi yhdestäkään artikkelista!
Liity joukkoomme. Tilauksen voit tehdä täältä vaikka heti!