Vaikeudet alkoivat viime keväänä, kun Malkkin sai hankosidevamman toiseen takajalkaansa. Se parani hyvin, mutta sitten tuli saman puolen etujalan hankositeeseen sanomista.
”Etujalan vamma jäi mysteeriksi, mutta se ei vaan parantunut kunnolla. Päätettiin sitten, ettei kiusata enää isoa, mutta heikkorakenteista hevosta”, Arto Komulainen perustelee lopettamispäätöstä.
”Siinä mielessä harmittaa, että hevonen menestyi hyvin ja sillä olisi ollut varmasti vielä annettavaa radoilla. Toisaalta aika pitkäänkin sen kanssa siihen nähden pärjättiin, että alakerta ei ollut hyvä.”
Ennätykseksi jäi 24,1ake, voittosummaksi 42 930 euroa ja voittoprosentiksi 43 startista huima 35. Elämänsä hevoseksi Komulainen ei silti Malkkinia nimeä.
”Kyllä isoveli Vernanto on edelleen talon paras hevonen: starttimäärä (58) ei silläkään iso, mutta voittosumma (62 480 euroa). Mutta kyllä Malkkinkin tosi hyvä hevonen oli”, Komulainen huokaa.
Vernanto kilpaili viime vuonna vain kaksi kertaa.
”Siltä operoitiin keväällä polvikanavat, ja kesä meni siinä. Syksyllä ehdittiin ajaa pari starttia ennen kuin Vernantolle tuli koko tallin läpi käynyt virus. Nyt aletaan olla voiton puolella, yhdellä hevosella on enää vuohisrupea”, Arto Komulainen selvittää.
”Vernanton kanssa olen kahden vaiheilla, ajanko kilpaa jo maaliskuussa vai vasta kesäkeleillä. Se ei ollut koskaan talvisin hyvä, mutta nyt tekisi mieli silti aloittaa, ettei tulisi liian pitkää taukoa.”