Neljä vuotta Australiassa hevosenhoitajana työskennellyt Nora Viljanen lensi maanantaina (6.4) Etelä-Ruotsiin töihin Adrian Kolgjinin talliin Malmön kupeeseen. Ennen lentoaan hän ehti kertoa myös Suomen totopelaajia kiinnostavia taustatietoja Down Underin raviurheilusta nyt kun Veikkaus jatkaa Australian raveja pelikohteina.
Päiväkohtaisia totovihjeitä löytää Australia Harness Racing -sivustolta.
Keskiviikkona (8.4.) Veikkauksen totosivuilta videostreamistä voi nähdä, että ravirata nimeltä Redcliffe on todellakin, kuten Nora kertoi, triangelin muotoinen! Pituutta on 835 metriä. Loppusuoralla on mittaa 170 metriä ja sisäradalla on yksi rata ohituskaistaa eli open stretch.
Nora Viljanen kun ajattelet suomalaista pelaajaa, mihin hänen kannattaisi kiinnittää huomiota lähtölistojen informaatiosta, ennätys, voittosumma, lähtörata?
”Ennätykseen ja voittosummaan ei kannata tuijottaa niin kuin Pohjoismaissa. Hevoset menevät eri periaatteella lähtöihin, voittojen mukaan. Ne eivät mene sarjoissa pelkästään ylöspäin vaan voivat mennä myös alaspäin. Eli vaikka hevosen taulussa on esimerkiksi sijoitukset 5 tai 6, se saattaa tulla huonompitasoiseen lähtöön ja voittaa sen helposti.”
”Australiassa lähtörata 1 ei aina ole yhtä hyvä kuin Pohjoismaissa. Tulostiedoista kannattaa löytää tieto hevosen mielimatkasta ja pelata sen mukaan”, Nora jakoi tärkeitä pointteja pelajille.
Torstaina (9.4.) Suomesta pitäisi pelikohteena olla sitten Penrith. Rata on puolen mailin eli 804,25 m mittainen. Autolähdössä eturiviin otetaan kuusi hevosta. Tilastot tukevat neljättä lähtörataa, siitä tulee useimmiten voittaja. Penrithissä ei ole open stretchiä.
Muista radoista Nora mainitsee Menanglen. Se on 1400 metriä pitkä. ”Siellä ei kannata laskea pois ulkoratojen hevosia, nekin voivat ehtiä pitkällä loppusuoralla.”
Koronatilanteesta huolimatta Australiassa ravit jatkuvat.
”Tilanne ei ole kuitenkaan normaali ja siksi ajajien ja valmentajien tilastot eivät ole nyt niin merkityksellisiä. Tällä hetkellä valmentaja saa kilpailla viikossa vain kahdesti lähimmällä radallaan samoin ajaja. Se laskee lähtöjen tasoa. Saattaa olla, että kilpailut lopetetaan täällä pian täysin”, Nora ennakoi.
Nora Viljanen ehti työskennellä Australiassa hevosenhoitajana nelisen vuotta. Hän työskenteli koko ajan maan valmentajatilaston ykkösen Emma Stewartin tallissa. Stewart pyörittää yli 100 hevosen tallia yhdessä aviomiehensä Clayton Tonkinin kanssa.
”Valtaosa tallin hevosista on peitsareita. Tilanteesta riippuen meillä on kaudessa vain 1-5 ravuria. Aivan viime vuosina Emma ja Clayton ovat ostaneet huutokaupasta myös ravureita muutaman vuodessa. Ravilähdöt ovat täällä niin helppotasoisia, että niihin kannattaa siirtyä entistä enemmän.”
Nora Viljanen työskenteli ennen Australiaan lähtöään hevosenhoitajana Stefan Melanderilla Ruotsissa. Nyt hän palasi Ruotsiin. Aiotko vielä palata Australiaan?
”Aion ehdottomasti palata vielä Australiaan!”
Nora kertoi, että hän ei nähnyt Aussi-vuosinaan paljoakaan suomalaisia. ”Ei täällä montaakaan vieraillut mutsia ja mun hyvää kaveria Freseniuksen Neaa lukuun ottamatta. Täällä asuvaan suomalaisista tutustuin vain Ada Massaan. Ruokosen Anttia näin pari kertaa ja Perttusen Antti kävi täällä myös.”
”Hevosissa kilpailee muutama tänne Ruotsista tuodusta emästä ja viime aikoina täällä on alkanut olla tosi paljon ranskalaisia ravureita.”
Kilpakärryt Australiassa ovat erilaisia kuin Euroopassa. Mitä hyötyä niistä on verrattuna perinteisiin pohjoismaisiin tai vaikkapa amerikkalaisiin Ufoihin?
”Meidän tallilla käytetään ainoastaan perusmallisia Ufoja. Tallimme taitaa olla ainoa, joka vetää uusimmilla jenkkikärryillä kaikki lähdöt."
”En näe perinteisissä aussikärryissä mitään hyötyä, ne ovat pidemmät, kapeammat.”
Kerro omista suosikeistasi hoitohevosissa?
”Ehdottomasti Berisari, sillä oli mieletön kilpailupää. Se oli mahtava kilpatamma ja aina melkein kolmen kärjessä aivan parhaita vastaan. Ihan 10 pistettä vanhalle tammalle, se kilpaili 9-vuotiaaksi asti ja jäi tänä vuonna eläkkeelle.”
”Alpha Male. Ostimme sen pomon kanssa kimpassa. Sillä oli ihan järkyttävä kapasiteetti, se oli meidän pomon ensimmäinen ravuri. Aivan omaa tasoaan täällä ja tulee ehkä olemaan Australian Elitloppet-hevonen jonain päivänä.”
”Out To Play mahtava hevonen itsessään. Mukavampaa ja hienompiluonteista oritta saa hakea ihan omassa luokassaan, sillä on nopeutta, kestävyyttä ja se menee ihan kaiken.”
”Pistol Abbeyhin kukaan muu ei koskaan uskonut paitsi minä. Se oli pieni tamma ja se teki ihan OK uran 2-3-vuotiaana, taisi pari kertaa voittaa, mutta ei ollut vielä mikään huippu, mutta sitten 4-vuotiaana se puhkesi kukkaan ja päätyi olemaan Victorian ja koko Australian vuoden 4-vuotias tamma. Se voitti kolme G1-lähtöä samana vuonna ja hurjan määrän voittoja ja siirtyi siitokseen nyt 4-vuotiaana.”
”Shadow Saxilla on iso paikka sydämessäni. Sillä on käyty Interdomissa, Hunter Cupissa, Victoria Cupissa, sillä on ihan mahtava kilpailupää.”
Suosikkiratasi ja vuoden mukavimmat kilpailut?
”Ehdottomasti Melton ja Menangle. Niissä on paras tunnelma ja puitteen. Melton on meille lähin rata, mutta Menangle on vielä hienompi.”
”Suosikkikilpailuni ovat Breeders Crown, siihen huipentuu koko vuosi. Vic Bred oli meille tosi kiireistä aikaa. Australia Pacing Gold ABC siihen kaikki 2-vuotiaat tähtäävät. Se on 2-vuotiaiden ensimmäinen G1-lähtö ja kiva nähdä, mitkä siellä oikeasti puhkeavat kukkaan.”
Vanhemmille hevosille on hirveästi isoja kilpailuja kuten Hunter Cup ja Victoria Cup. Ne ovat ihan erilaisia, mitä Suomessa tai Ruotsissa. Myös Sydneyn Miracle Mile Carnival on käsittämättömän mahtavaa aikaa. Siihen kuuluu neljän viikonlopun isot G1-lähdöt ja kaikki huipentuu viimeisenä viikonloppuna Miracle Mileen, jossa on miljoona dollaria voittajalle.”
Mainitse muutamia suosikkikuskejasi ja miksi?
”Chris Alford mahtava ihminen ja ainakin minun mielestäni tosi hyvä, loistava kuski, hän ajoi paljon meille ykköskuskina hevosia.”
”Gavin Lang on taktisesti ihan ylivoimainen, paineensietokyky ja ratkaisut lähdön aikana ovat ihan käsittämätöntä tasoa. Hän on ylivoimaisesti paras ja voittaa vuodessa ison tukun isoja kilpailuja.”
”Lang sairastui syöpään puoli vuotta sitten ja kävi läpi kovia hoitoja. Vaikuttaa epätodennäköiseltä, että hän selviäisi. Kaikki sormet ristissä kaikki toivovat, että hän selviäisi ja pystyisi vielä palaamaan raviurheiluun.”
Hevosenhoitajan perusviikko Australiassa normaalioloissa on kuusipäiväinen maanantaista lauantaihin.
”Työpäivät ovat aika perustyyppiset klo 6-16 about. Raveja on 2-3 viikossa. Täällä on enemmän tiimityöskentelyä kuin Euroopassa. Passeja ei niinkään ole jaettu vaan kaikki tekee vähän kaikkea. On porukkaa, jotka vain valjastavat ja on porukkaa, jotka vain ajavat.”
”Täällä ruokitaan hevoset vain kahdesti päivässä. Ne saavat sitten kerralla tosi paljon ja heinä silputaan ruuan sekaan. Sen lisäksi ne saavat vain vähän kuivaa heinää paalista. Ruoka on samaa perusmysliä kuin Pohjoismaissa, siihen lisätään öljy, suola ja elektrolyytit.”
”Koko- tai puolilappujen sijasta täällä käytetään enemmän lapullisia huppuja tai can’t-see-backejä.”
”Varusteissa on eroja Pohjoismaihin. Australiassa saa käyttää piikkejä päätangossa ja ohjissa. Kuolaimet saavat olla myös rajumpia kuin Suomessa tai Ruotsissa.”
Miten luonnehdit koronatilannetta Australiassa ja uskotko, että ravit jatkuvat siellä siitä huolimatta?
”Aika huono ja hurja tilanne on täälläkin. Kaikki on kiinni, vain kaupat ja apteekit ovat auki.”
”Ravien osalta on siirrytty ns.alueelliseen kilpailuttamiseen, jokaisella valmentajalla ja kuskilla on määrätty kaksi lähintä rataa asumispaikastaan millä ne saa ajaa kilpaa. Yhtä ihmistä kohden paikalla saa olla 3 hevosta. Veikkaan että kohta ei ajeta.”
”Mun on vaikea uskoa, että ainakaan ammattivalmentajat haluavat jatkaa tällä tyylillä, koska mitään isompia kilpailuja nyt ei ole, kaikki ovat normikilpailuja.”
”Valmentajat ovat laittaneet kaikki parhaat hevoset lomalle. Meilläkin ne ovat nyt seuraavat kaksi viikkoa vain tarhassa. Hevoset palaavat treeniin, kun tiedetään miten tämä homma lähtee etenemään.”