Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi perjantaina 1. marraskuuta, että hallitusohjelman mukaisessa uudessa rahapelijärjestelmässä myös hevospelaaminen siirtyy kilpailtuun lisenssimarkkinaan muun vedonlyönnin tavoin.
Hevosala oli päättänyt tämän tahtotilakseen jo helmikuussa, mutta asia ei ollut sillä taputeltu. Päätöksen syntyminen kesti yhdeksän kuukautta.
”Se on ollut ikävää, että venymisen takia ensi vuoden budjetointia ja rahoitusta ei ole voitu viedä loppuun. Peliyhtiöasiaa valmisteltiin viimeisiin kuukausiin ja viikkoihin asti. Perusteltiin asioita ja tehtiin esityksiä valtion suuntaan”, Suomen Hippoksen puheenjohtaja Antti Lehtisalo kuvailee prosessia.
Ratkaisun synnyttyä nytkähtivät eteenpäin myös rahoitusasiat. Maa- ja metsätalousministeriö täsmensi viime torstaina maakuntaraviratojen toiminta- ja palkintotuen hakuohjeita arvioilla vuonna 2025 käytettävissä olevan tuen kokonaismääristä. Maakuntaratojen toimintatueksi se ilmoitti 8,2 ja kokonaispalkintotueksi 19,6 miljoonaa euroa. Palkintotuki vähenee ennätyssuuresta palkintovuodesta 2024 noin 13 ja toimintatuki 18 prosenttia.
Näistä yhteen laskettu 4,6 miljoonan euron leikkaus merkinnee, että muidenkin mahdollisten (esimerkiksi investointituen) leikkausten jälkeen kokonaisleikkaus jää selvästi alle budjettiriihessä päätetyn 8,5 miljoonan. Maa- ja metsätalousministeriössä on silloin löydetty rahoitusta hevosalan toimintaedellytysten turvaamiseksi.
”Faktaa silti on, että radoille tilanne on haastava. Siinä ei voi auttaa ylimenokaudella Hippos eikä mikään muukaan taho. Niin kauan kuin raviurheilulla on nykyinen tukijärjestelmä, ulkopuolista ratkaisua ei ole. On sopeutettava toimintaa, käynnistettävä alan rakenneuudistus ja vietävä se nykyisillä reunaehdoilla maaliin”, Antti Lehtisalo paaluttaa.
”Yksi asia, mitä haluan korostaa, on kuitenkin, että palkintotaso säilyy käytännössä ennallaan. Osa palkintotuen leikkauksesta kuittaantuu kilpailupäivien vähenemisellä, osa kansainvälisistä lähdöistä ja kevyellä juustohöylällä muista lähdöistä. Nuorten hevosten palkintoihin ei kosketa, ja yksittäisen 75-päivän sisällä vaikutus on minimaalinen. Parhaat kilpailumahdollisuudet taataan jatkossa entistä enemmän Suomessa syntyneille nuorille tai nuorehkoille hevosille, jotta niitä kannattaa kasvattaa ja omistaa.”
Rakenneuudistus tarkoittaa käytännössä eri raviratojen toiminnan tarkastelua uudelleen sekä mahdollisen valtakunnallisen raviratayhtiön tai markkinointiyhtiön perustamista. Pohdinnassa vielä on, mitkä tehtävät siirtyisivät valtakunnallisen yhtiön hoidettavaksi ja mikä olisi puolestaan keskusjärjestön rooli. Yhteisen yhtiön tehtävänä olisi ainakin raviurheilun myynti- ja markkinointi, samoin se voisi ottaa suurempaa roolia suurtapahtumien kuten Kuninkuusravien järjestämisestä.
”Tästä näkökulmasta on asioita suunniteltu koko ajan. Tarkoitus on marraskuun valtuuskunnassa päättää peliyhtiön osalta etenemisestä ja käydä keskustelu myös muista rakenneuudistuksen linjauksista. Sen jälkeen Hippos jatkaa valmistelua Minna Mäenpään johdolla yhdessä raviratojen edustajien kanssa”, Lehtisalo linjaa.
Palkinto- ja toimintatukea maksetaan ensi vuonna 27,8 miljoonaa euroa. Koska hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämisen määrärahoja ei valtioneuvoston tiedotteen mukaan kohdenneta enää sen jälkeen kilpailtuun toimintaan, siirtymäkauden jälkeen raviurheilun on tultava lisenssimarkkinassa toimeen ilman tuota rahaa. Eli tienattava puoliksi ATG:n kanssa omistetulla peliyhtiöllä sama tuplana.
Tällä hetkellä hevospelien vuosituotto on Veikkauksen ilmoituksen mukaan noin 30 miljoonaa euroa. Uusi yhtiö saa tuottoja myös kasinopeleistä ja vedonlyönnistä.
”Ylimenokaudella toimeen on tultava 32–36 miljoonalla eurolla vuodessa, mutta kun oma tuotto vuodesta 2027 alkaa, tavoitteena on, että käytettävissä oleva raha yhdessä valtiontuen kanssa lähenisi jälleen 40:ää miljoonaa ja lähtisi siitä tasaisesti kasvamaan. Pidän sitä täysin realistisena, ja niin pitävät asiantuntijatkin”, Antti Lehtisalo visioi.
Henkseleitä hän ei silti paukuttele.
”Uusi eduskunta valitaan 2027, ja silloin hevosala joutuu taas perustelemaan tarpeellisuutensa elinkeinona. Yli hallituskauden menevät päätökset ovat aina haastavia, mutta meillä on valtion tuki takana”, Lehtisalo luottaa.
”Lisäksi kilpailtuun markkinaan siirtyminen tarkoittaa, että koko hevosalan on tehtävä koko ajan yhdessä töitä lajin ja hevospelien houkuttelevuuden kehittämiseksi. On muistettava, että hevospelaamisella on jatkossa jälleen suora yhteys alan rahoitukseen. Kilpailemme pelieuroista jokaista muuta vedonlyöntikohdetta vastaan, joten alan maineen ja vetovoiman on oltava kunnossa.”
Hallitusohjelman mukaan Suomen rahapelijärjestelmä avataan lisenssimallilla kilpailulle viimeistään 1.1.2026.
Asiaa koskeva lakiluonnos lähetetään seuraavaksi EU:n komissiolle notifioitavaksi, ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2025.