Opetus- ja kulttuuriministeriöstä on väläytelty mahdollisuutta päästää yleisöä urheilutapahtumiin jo kesäkuussa. Raviratojen kannalta määrän pitäisi olla tuntuva, jotta siitä olisi taloudellista hyötyä.
Riihimäen raviseuraa vetävän Ilmari Halisen mielestä esimerkiksi 200 hengen yleisöstä tulevat tuotot uppoaisivat asiasta koituviin kuluihin.
”Pitää olla lipunmyyjät, järjestysmiehet, liikenteenohjaajat, siivoukset, totomyynti”, hän luettelee. ”Niin paljon sellaisia asioita, että jos myyt 1200 eurolla lippuja, niin se ei riitä kattamaan kaikkea. Jos myyt yhdenkin lipun, se katsoja vaatii kaiken. Mutta jos mennään ilman yleisöä, niin voidaan mennä yhdellä kioskilla ja yleisötilat on kiinni.”
”Mutta toki jos saisi myydä 500 lippua, niin tilanne olisi toinen. Sitten alkaa tulla ideaa.”
Yleisöstä puhuminen on tässä vaiheessa pelkästään spekulointia, kun viranomaisilta ei ole tullut vielä tarkempaa ohjeistusta eikä päätöstä ravien alkamisesta ole ylipäätään vielä tehty.
Jälkimmäisessä tapauksessa edellytyksenä olisi joka tapauksessa se, että yleisöalue olisi täysin eristetty kilpailijoille tarkoitetusta alueesta.
”Eihän siinä välissä ole kuin yksi portti, joka pannaan kiinni, ja periaatteessa asia on järjestettävissä niin, että asiattomat ei siitä kulje, vaikka kyllähän ambulanssimiesten ja kilpailutuomarin täytyy siitä päästä, jos on jotain selvitettävää”, Ilmari Halinen pohtii. ”Ja meillä on Riksussa kaksi porttia, mistä tullaan sisään, niin kaikki tulijat pystytään kyllä laskemaan.”
Riihimäen raveissa kävi viime vuonna yhteensä 9000 henkeä. Kun kausi koostuu kuusista raveista, päivää kohden määrä oli 1500.
”Eniten vaikuttaa sää. Jos sataa, on vähemmän yleisöä, ja jos on kiva ilma, niin paremmin”, Halinen valottaa vaihtelua eri päivien välillä.
Pääsylippu- ja ravintolatuotot muodostavat suurimman osan Riihimäen vuosittaisesta noin 130 000 euron myyntitulosta, mutta yhteistyökumppaneiden osuus on myös merkittävä.
”Kumppanuustuotot on normaalisti 50 000 euroa, ja tällaisena vuonna ne on satasia tai tonneja. Kumppanuudet on myyty, mutta kun ne perustuvat Riihimäellä siihen paikalla oloon ja yrittäjien mukaan tuloon, niin varmaan suurin osa vetäytyy.”
”Sitten meiltä meni mm. Erämessu-parkki kesäkuun ekalta viikonlopulta, niin meidän tulopohja pettää muualtakin, kun vuokratulot puoliintui budjetoidusta. Ja voi olla, että menee melkein nollaan, kun elokuussa olisi kaksi isoa koiranäyttelyä ja nekin saattaa peruuntua.”
Mikäli normaalit tuotot jäävät pois koko kesän ajalta, ravien pyörittäminen tehdään pelkästään tukien avulla.
”Maa- ja metsätalousministeriöstä ei ole tullut vielä lainkaan tietoa, vaikka sitä on veivattu nyt monta kuukautta”, Halinen harmittelee.
”Palkintoja pitää maksaa tukien verran. Niitä täytyy vääntää alaspäin, koska omavastuuosuudet me joudutaan leikkaamaan sieltä pois, kun ei ole mitään, mistä ne omavastuuosuudet tulisi. Mehän korotettiin palkintoja, kun lisättiin 20 tonnia omavastuuta niihin, mutta nyt se leikataan pois.”
”Toimintatuet pitää sitten tulla tietysti täysimääräisinä, mistä on puhuttu. Kesäradoilla on ihan ratkaisevaa, että pidetäänkö radanhoito ympäri vuoden, kuten Riihimäellä. Se ja kiinteistönhoito maksaa 30 000 euroa vuodessa, vaikkei ajettaisi metriäkään kilpaa. Se on ylivoimaisesti suurin kuluerä, että kavioura pidetään harjoituskäytössä läpi vuoden.”
”Pieni teoreettinen mahdollisuus on, ettei me saada tätä taloudellista yhtälöä millään toimimaan, mutta uskon kyllä, että saadaan. Riihimäellähän on kaksi päivää elokuussa, ja silloin voidaan vielä aika paljon pelastaa, jos saadaan ajaa yleisön kanssa. Sekin on ihan ratkaisevaa. Tuet pitää tulla kuitenkin kiinteänä koko kesän, koska järjestämiskulut on kumminkin olemassa siellä eikä ne muutu.”
Kilpailukalenteriin on merkitty Riihimäen kauden avausraveiksi kesäkuun 14. päivä.
”Kuunvaihteessa pitää olla viimeistään tietoa, mutta on se nyt luvattu, että tällä viikolla se tukipäätös tulisi tai viimeistään ensi viikolla. Kyllä tahtotila on kova järjestää kaikki ravit, ja meillä Riksussa on periaatteessa päätetty, että yritetään rämpiä.”