Hevosurheilu uutisoi viime viikolla verkossa Suomeen Traveran huutokaupasta ostetusta Needle’emistä, jonka ilmoittaminen Oulun Toto75-raveihin meinasi tyssätä rekisteröinnin viivästymiseen. Sitä onnistuttiin Hippoksessa kiirehtimään, ja ruuna saatiin kuin saatiinkin listoille.
Uutisen julkaisemisen jälkeen Hevosurheiluun tuli yhteydenottoja, joissa kerrottiin rekisteröintien muutenkin ruuhkaantuneen. Tämä myönnetään Hippoksessa.
”Käsittelyaika on maksimissaan 45 vuorokautta siitä, kun tarvittavat asiakirjat on toimitettu Hippokselle. Sertifikaatin tyypillä ei ole merkitystä maksimikäsittelyaikaan, mutta rekisteröintijonojen tilanne saattaa elää sertifikaattityyppien välillä tilannekohtaisesti. Pysyvällä sertifikaatilla maahan tulevien hevosten identiteetti tulee varmistaa hevosjalostusliiton tunnistajan toimesta, mikä pidentää käsittelyaikaa hieman”, osastopäällikkö Tea Niemi kasvatuksen ja omistamisen palveluista sanoo.
”Rekisteröintien ruuhkatilanteet ovat kausittaisia. Kasvatuksen ja omistamisen palveluihin haetaan parhaillaan vahvistusta, ja paikka pyritään täyttämään mahdollisimman pian, jonka jälkeen tilanne helpottaa.”
Tästä on kyse
Hevosella tulee olla ravikilpailuoikeus lähtömaassaan, jotta se voidaan rekisteröidä ravikilpailuoikeudella Suomen rekisteriin.
Kylmäveristä ravihevosta ei voi rekisteröidä pysyvästi Suomen rekisteriin ilman, että siltä poistetaan ravikilpailuoikeus.
Hevonen voi olla vain yhden maan rekisterissä kerrallaan. Viranomaisvaatimusten mukaisesti se tulee kuitenkin merkitä tietokantaan, kun se on tuotu maahan ja viipyy maassa pysyvästi yli 90 vuorokautta.
Tietokantailmoitus tulee panna vireille 7 vuorokauden kuluessa maahantulosta. Tietokantaan ilmoittaminen tapahtuu samassa yhteydessä, kun hevoselle tallennetaan sertifikaatti voimaan.
Lämminveristen ja kylmäveristen ravihevosten osalta käytössä on kahdenlaisia sertifikaatteja: pysyviä ja väliaikaisia.
”Yli puolen vuoden ajaksi Suomeen muuttavalle hevoselle suosittelemme hankkimaan pysyvän sertifikaatin eli siirtämään hevosen Suomen rekisteriin. Pysyvästi rekisteröitävien hevosten osalta tulee olla yhteydessä myös paikalliseen hevosjalostusliittoon tunnistusta varten. Suomeen rekisteröinti on useimmissa tapauksissa kustannustehokkain ja omistajille helpoin ratkaisu”, jalostusvastaava Susanna Back neuvoo.
Väliaikainen sertifikaatti palvelee väliaikaisesti kilpailemaan tai muutoin oleskelemaan tulevia hevosia, jotka ovat myöhemmin palaamassa takaisin pysyvään rekisterimaahansa. Väliaikainen sertifikaatti on voimassa kuusi kuukautta, jonka jälkeen se tulee uusia.
”On tärkeä myös huomioida, että eri käyttöön tuotavia lämminverisiä ja kylmäverisiä koskevat samat vaatimukset. Myös siitos- tai harrastekäyttöön maahan tulleelta hevoselta tai vaikka opetettavaksi maahan tulleelta varsalta tulee hoitaa paperit kuntoon ja varmistaa, että se täyttää sekä viranomaisten että kantakirjan vaatimukset. Sertifikaatit eivät liity pelkästään kilpailutoimintaan”, Tea Niemi korostaa.
Rekisteröintiprosessia sujuvoittaa, kun tarvittavat lomakkeet on toimitettu oikein täytettynä hyvissä ajoin sekä lähtö- että tulomaan keskusjärjestöön ohjeistusten mukaisesti. Vaatimukset eri sertifikaattien myöntöä varten vaihtelevat maakohtaisesti. On tärkeää varmistua kunkin maan vaatimuksista ennen hevosen tuontia.
”Lisäksi on muistettava Traces-todistus, jonka myöntää lähtömaan virkaeläinlääkäri lähtötarkastuksen yhteydessä. Perehtyminen Traces-järjestelmään ja sen vaatimuksiin on tärkeää ennen tuontia. Traces-järjestelmästä tallennettu Traces-todistus tulee esittää rekisteröinnin yhteydessä”, Susanna Back ohjeistaa.