Suomen Hippoksen hallitusehdokkaat piinapenkissä

Suomen Hippos ry valitsee syyskokouksessa 27.11. uudet hallituksen jäsenet erovuoroisten Markku J. Jääskeläisen, Tuomo Ojanperän ja Matti Rajaharjun tilalle. Ehdokkaiksi ilmoittautuivat Tuomo Ojanperän ja Matti Rajaharjun lisäksi Anne Laitinen, Harri Voutilainen ja Juha Wikman.

Hevosurheilu kysyi kaikilta viideltä ehdokkaalta:

1. Mitkä ovat vahvuutesi hallitustyöskentelyssä?
2. Mihin asioihin vaikuttaisit Hippoksen hallituksen jäsenenä ja miksi?
3. Millaisena näet tulevaisuuden päätäntäelimen?

Keskiviikon Hevosurheilussa julkaisimme rajallisen tilan takia vastaukset osittain lyhennettyinä. Alla alkuperäiset vastaukset, ehdokkaat sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä.

Agrologien liiton toiminnanjohtaja Anne Laitinen, 45, Vihti:

1. Raviurheilun ja hevostalouden sekä niiden toimintaympäristön tuntemus, yhteistyökyky, analyyttisyys ja se, että en edusta yksittäistä intressiryhmää. Omimmillani olen yhteistyön ja edunvalvonnan kentällä. Toimin ”asiat asioina” -periaatteella ja arvostan vahvojakin, mutta perusteltuja näkemyksiä. Kehitystä ei tapahdu, jos asioista ollaan aina samaa mieltä. Minulla on kykyä ja uskallusta olla toteuttamassa myös uutta.
2. Raviurheilun pitää suhtautua suunnitelmallisemmin ja vakavammin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Kuluttajien arvojen muutos näkyy tällä hetkellä konkreettisesti rahapelaamista koskevassa keskustelussa. Jos meillä halutaan raviurheilla tulevaisuudessakin, on lajin oltava aidosti läpinäkyvää, vastuullista ja hevosen hyvinvoinnin on oltava keskiössä kaikessa tekemisessä. Raviurheilun toimintakulttuuria on tarkasteltava kriittisesti ja meidän on tarjottava myös nuorille mahdollisuus tulla mukaan aina harrastajasta vaikuttajaksi. Raviurheilu on jollain tavalla suvantovaiheessa tällä hetkellä ja laji tarvitsee näkyviä ja kentällä oikeudenmukaiseksi koettavia toimia, jotta saadaan pitovoimaa ja vetovoimaa. Uusia harrastajia ja omistajia tarvitaan lisää, kotimaisen kasvatuksen pitäisi olla kannattavaa ja ratojen tulonjako pitäisi saada motivoivaksi.Hevonen on vetovoimainen luontokappale, ja meidän vastuulla on turvata raviurheilun kiinnostavuus ja elinvoimaisuus tulevaisuudessa. Koko hevosala yhdessä olemme enemmän ja hevosalan toimijoiden olisikin tiivistettävä entistä enemmän yhteistyötä.
3. Asioiden valmistelussa tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä hallituksen ja valtuuskunnan kesken. Päätöksenteon on oltava joustavaa, nopeaa ja oikeudenmukaista sekä tukea nuorten osallisuutta.

Ravivalmentajat ry:n puheenjohtaja Tuomo Ojanperä, 56, Pori:

1. Oltuani hallituksen jäsenenä nyt vajaan kauden uskon päässeeni sisälle sen tapaan työskennellä ja olevani jatkossa valmiimpi tekemään työtä muita kuunnellen, mutta omat mielipiteet muodostaen.
2. Oma vahvuuteni on raviurheilun käytännön tuntemus, mutta haluan silti olla vaikuttamassa sen hyvinvointiin kokonaisuutena, jolloin myös kaikki osa-alueet ja sidosryhmät voisivat paremmin.
3. Koska kehitys tänä aikana on esimerkiksi digitalisaation kautta niin nopeaa, täytyy tulevaisuuden päätäntäelimen olla ajan hermolla ja kyvykäs tekemään nopeitakin päätöksiä.

Rovaniemen Ravirata Oy:n puheenjohtaja Matti Rajaharju, 70, Rovaniemi:

1. Minulla on vankka kokemus hallitustyöskentelystä, olen ollut 37 vuotta Rovaniemen Hevosystävissä sekä 27 vuotta Lapin Hevosjalostusliitossa. Ja nyt olen ollut opissa Hippoksen hallituksessa yhden vuoden ajan.
2. Jotta Suomessa ravirataverkosto pysyisi nykyisen kaltaisena. Jos ratoja pannaan kiinni, sieltä myös loppuu kasvattajat ja ravitoiminta.
3. Minusta Hippos on mennyt oikeaan suuntaan, päätöksenteko voisi kumminkin olla jämerämpää ja nopeampaa.

Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton varapuheenjohtaja Harri Voutilainen, 48, Leppävirta:

1. Pitkäaikainen kokemus hevosalan ja politiikan päätöksenteosta ja niihin liittyvästä hallitustyöskentelystä on kehittänyt minusta päätöksentekijänä aloitteellisen tiimipelaajan. Mielestäni hallitustyöskentelyn sääntöihin ja lakeihin perustuvan perustyön lisäksi on äärimmäisen tärkeää, että hallitus pystyy linjaamaan ja visioimaan tulevaisuuden suuntaviivoja kentän ja toimintaympäristön vaateet ja muutokset huomioon ottaen. Olen kova poika kuuntelemaan ruohonjuuritason ja sidosryhmien visioita ja tuntoja. Painotan päätöksenteossa päätösten peilaamista strategiaan. Näin tehty hallitustyö hyvin viestittynä antaa koko alalle luottamusta päätöksenteon loogisuuteen.
   Tiivistettynä: olen vahvasti tiimipelaava, kenttää kuunteleva ja helposti lähestyttävä päättäjä.
2. Kehittäisin keskusjärjestövetoista lajimarkkinointia, koska raviratojen hartiat ovat siinä liian kapeat. Hevosenomistajuuden kehittäminen on myös keskiössä, sillä jos omistajuuden haasteet voitetaan, se säteilee hyvinvointia kaikkiin suuntiin. Siitä hyötyvät kasvatus, valmentajat, radat ja alan ympärillä toimivat palveluntarjoajat. Keskusjärjestön tulisi auttaa raviratoja luomaan valmiita toimintatapoja, joilla ratoja autetaan tuotteistamaan raveja uusille asiakasryhmille. Tarvitaan myös ratojen markkinoinnin vahvaa tukemista liittyen tilojen käyttöön ravipäivien ulkopuolella.
   Sidosryhmien vahvempi kuunteleminen ja saaminen yhdessä tekemään asioita lajin kehittämiseksi ja julkisuuskuvan parantamiseksi ovat myös keskiössä. Nyt on liikaa sitä, että sidosryhmät puuhaavat omillaan. Tähän liittyy myös keskitetty lajimarkkinointi. Ei riitä, että tehdään hyviä asioita, ne pitää saada myös julkisuuteen.
   Jalostusliittojen kentän tuntemus ja valmiudet järjestää esimerkiksi koulutusta ovat mielestäni tulevaisuuden vahvuuksia oikein järjestettynä. Lisäksi tulevaisuustyössä esille tullut idea jalostusliittojen tehtävästä ratatallien rakentaja- sekä vuokraajatahona madaltaisi kynnystä aloittaa valmennustoiminta pienemmällä investointi- ja riskikynnyksellä. Kannatan myös, että joka puolella Suomea pitäisi pystyä ajamaan kilpaa viikoittain vähän isommasta rahasta, siten että kuljetusmatka olisi esimerkiksi enintään 200 km.
3. Tulevaisuuden päätäntäelimen näen vahvana visionäärinä, joka on niin vahva, että sen on helppo kuunnella sidosryhmien ja kentän mielipiteitä ja ottaa ne huomioon päätöksenteossa. Tulevaisuuden päätäntäelin kykenee elämään ajassa, mutta kuitenkin vahvassa etunojassa muutoksen tuulia haistellen sekä ne alan hyödyksi kääntäen.
   Hieman keventäen: jätetään tulipalojen sammuttaminen palokunnille ja keskitytään koko päätöksentekojärjestelmässä alan uudelleenrakentamiseen.

Nylands läns Hästavelsförbund r.f.:n hallituksen jäsen Juha Wikman, 63, Loviisa

1. Työurani olen tehnyt suurimmalta osin alallaan maamme merkittävimmän päivittäistavaravalmistajan markkinointitehtävissä. Työssäni olen saanut näkemystä miten tulee voittaa asiakkaiden luottamus niin, että sitä kautta kykenee parantamaan oman toiminnan tuloksellisuutta. Olen tottunut toimimaan ryhmässä, mutta myös yrittäjänä toimiessani tekemään itsenäisesti ratkaisuja ja kantamaan vastuun päätöksistä. Kykenen hahmottamaan kokonaisuuksia ja pyrin tekemään tietoon perustuvia ratkaisuja. Vahvuutenani pidän myös vapauttani merkittävistä hevosalan sidonnaisuuksista.
2. Minun näkemykseni on, että meillä on ainoastaan yksi suuri ongelma, josta seurauksena on myös pienempiä ongelmia.
   Ongelmamme on vähäinen ja edelleen pienenevä lajikiinnostus väestön keskuudessa. Seurauksia laskevasta lajikiinnostuksesta ovat esimerkiksi se, ettemme käytännössä saa raveja televisiokanaville emmekä yleisöä ja sen jälkeen yhteistyökumppaneita raveihin. Viimeksi kuluneen viidentoista vuoden hevosalamme eri tunnuslukuja tutkiessa näkee, että lajimme kiinnostavuutta kuvaava yleisömäärän laskeva kehitys on lyhyellä viiveellä vaikuttanut samanlaiseen kehitykseen ravikilpailuiden, kilpailevien hevosten, hevoskasvatuksen ja hevostuonnin määrissä. Näkemykseni mukaan tämän kehityssuunnan moottori on laskeva lajikiinnostus. Mikäli emme kykene kääntämään tätä kehityssuuntaa emme voi kääntää muidenkaan suuntaa, vaan kurjistuminen jatkuu.
   Keinoja parantaa lajikiinnostusta ovat esimerkiksi hevosten hyvinvoinnin varmistaminen, nuorisotyö, raviratojen yleisöpalveluiden kehittäminen ja ennen kaikkea tällaisen toteutumisen markkinointi. Myös esimerkiksi sunnuntairavien alkamisaikoja tulee pohtia tältä kannalta, minusta klo 13 alkavilla raveilla meidän olisi nykyistä paremmin mahdollista saada uutta yleisöä raveihin.
   Raviratojen tuloksentekokyky on erittäin huolestuttava. Kaikkien pitäisi ymmärtää, että ne voivat tehdä tulosta vain silloin kun portista tulee yleisöä raveihin. Tulosta olisi kyettävä tekemään kaikissa raveissa, ei vain kunkkareissa. Ammattimainen hevoskasvatus voi kestävällä tavalla kehittyä ainoastaan kysynnän kasvun myötä. Suomessa ei ole pulaa henkilöistä, joilla olisi varaa pitää hevosta, heitä pitäisi vain saada ravien pariin. Vain kasvava lajikiinnostus tuo uutta rahaa hevosmarkkinoille ja kaikille hevosalalla työskenteleville.
   Voi siis sanoa, että olen yhdellä ja meidän kaikkien asialla, pyrkimystäni Hippoksen hallitukseen perustelen tavoitteellani saada lajikiinnostuksen kasvattaminen kaikkea Hippoksen toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavaksi päämääräksi.
3. Suomen Hippos ry on yhdistys ja sen päätöksenteko tulee olla lain mukaista. Lain mukaan ylin päätösvalta tulee olla Hippoksen jäsenjärjestöillä. Minusta on aivan paikallaan, että jäsenistö on siirtänyt osan vallastaan Hippoksen alaisen hevosalan tärkeimmistä toimijoista koostuvalle valtuuskunnalle. Suurimmaksi ongelmaksi Hippoksen päätöksenteolle olen havainnut asioiden huonon valmistelun lisäksi hallituksen koostumisen pääasiassa omien taustaryhmiensä etua vaalivista edustajista, silloin lajin kokonaisetu jää helposti toissijaiseksi tekijäksi.
   Päätöksentekoamme pitäisi nopeuttaa, kuitenkin valtuuskunnalta valtaa hallitukselle siirtävän sääntöuudistuksen läpimeno ei minusta tunnu realistiselta. Jotta voisimme nykyisellä rakenteella tehdä päätöksiä nopeammin pitää esitykset valmistella paremmin, jotta kahdesti vuodessa kokoontuva valtuuskunta kykenee kerralla tekemään päätöksen. Tämä voisi onnistua ottamalla mallia eduskunnasta, siellä on edustajista koostuvia valiokuntia valmistelemassa hallituksen esityksiä ennen suuren salin päätöksiä.
   Hallituksen jäseniä valittaessa olisi viisasta ottaa sääntöihin Matti Lakkiston aikanaan esittämä hallitusehdokkaita ruotiva ja niistä sitten kyvykkäimmät valtuuskunnan päätettäväksi esittävä nimitysvaliokunta.