Suomen Ravinaisten liitto on perustettu vuonna 1970. Tänä päivänä se käsittää 16 jäsenyhdistystä, joihin kuuluu kaikkiaan yli 1 500 jäsentä. Ravinaisten toiminta-ajatuksena on edistää omalta osaltaan hevoskasvatusta ja tehdä raviurheilua myönteisesti tunnetuksi suurelle yleisölle sekä toimia kontaktifoorumina ravinaisille.
Seitsemän vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen suomalaisessa raviurheilussa tehtiin historiaa, kun Aila Wägg ohjasti Viluman ravikuningattareksi Lappeenrannan Kuninkuusraveissa. Se oli ensimmäinen ja edelleen ainoa kerta, kun naisohjastaja on voittanut kuninkuus- tai kuningatarkilvan.
Paljon on kuitenkin muuttunut noista ajoista. Ja muutos on ollut positiivista.
”Naisten asema suomalaisessa raviurheilussa on mielestäni nykyään aika vahva. Nykyisin on hirveän paljon menestyneitä naisvalmentajia ja -ohjastajia. He kilpailevat aivan tasapäisesti miesten kanssa”, vuodesta 2021 Suomen Ravinaisten liiton puheenjohtajana toiminut Marjo Saastamoinen sanoo.
Vielä menneinä vuosikymmeninä raviurheilu oli Suomessa huomattavasti miesvaltaisempi ala kuin nykyään. Ainakin näkyvimmät hahmot eli ohjastajat ja valmentajat olivat pääosin miehiä. 2000-luvulla naisvalmentajien ja -ohjastajien määrä on lisääntynyt selvästi, vaikka etenkin kuskimarkkinat ovat edelleen miesvoittoisia.
”Ehkä naisille on tullut helpommaksi lähteä mukaan kilpailutoimintaan. Se varmaan johtuu siitä, että on järjestetty erikseen naisille rajattuja lähtöjä, vaikka tietysti naiset ja miehet saavat kilpailla samoissa sarjoissa. Naisten omat kilpailusarjat ovat tarjonneet mahdollisuuksia, joiden ansioista naiset ovat innostuneet jatkamaan kilpailemista myös normaaleissa sarjoissa. Sen olen myös huomannut, että montén kautta on tullut paljon taitavia naisohjastajia myös kärrylähtöihin.”
Pohjoismaissa naisten asema yhteiskunnassa on ollut jo pitkään hyvä moneen muuhun maahan verrattuna. Saastamoinen näkee saman myös raviurheilussa.
”Ehkä ennen suurkilpailuun ohjastajaksi vaihdettiin helpommin mieskuski, mutta nykyään esimerkiksi itse valmennettaviaan ohjastavat naistreenarit ajavat tietysti itse. Ei hevosen hallinta katso sukupuolta.”
Voidaanko raviurheilu julistaa Suomessa tasa-arvoiseksi lajiksi?
”Kyllä mä liputtaisin sen puolesta, että ravit on tasa-arvoinen laji. Se on ihmisestä itsestään kiinni. Kaikilla on samat mahdollisuudet. Mun mielestä voidaan julistaa, että raviurheilu on Suomessa erittäin tasa-arvoista.”
Saastamoinen kuvailee Suomen Ravinaisten liiton toimintaa erittäin aktiiviseksi. Yhdistys järjestää muun muassa vuosittain ravinaisten SM-ajot. Tänä vuonna SM-kisat ajetaan Ylivieskassa. Yhdistys myös palkitsee vuosittain Suomen Ravinaisten suosikkiohjastajan ja Vuoden ravinaisen.
”Meillä on kevätpäivät 20-21.4. Ikaalisten kylpylässä, eli järjestämme myös virkistystoimintaa naisraviurheilijoille. Tänä vuonna tapahtuman järjestävä yhdistys on Pohjois-Hämeen ravinaiset.”
Naistenpäivän kunniaksi Saastamoinen haluaa lähettää kannustavia terveisiä suomalaisille raviurheilijoille.
”Toivon tervettä urheiluhenkeä ja yhteen hiileen puhaltamista. Viedään yhdessä suomalaista raviurheilua eteenpäin.”