Tapani Sirviö on ajanut kuusi starttia. Ura alkoi Vermon paikallisraveissa kakkossijalla, joka on toistaiseksi paras saavutus. Kuva: Anu Leppänen
Uutiset

Tapani Sirviö vastaa: ”Raviurheilun voima on kentän yhteisöllisyys”

Tero Sipakko

Neuvottelevana virkamiehenä maa- ja metsätalousministeriössä työskentelevä Tapani Sirviö tuntee ravialaa myös käytännön tasolla, kuten vastauksista Hevosurheilun kysymyksiin käy ilmi.

Miten toiminta on käytännön tasolla nyt muuttunut ministeriössä, kun koronaviruksen leviämisen estämiseksi on otettu käyttöön erilaisia rajoituksia?

”Konkreettisesti asia näkyy niin, että työt jatkuvat, mutta me virkamiehet työskentelemme etänä. Ja päivittäisissä erilaisissa kokouksissa keskenämme olemme yhteydessä videon välityksellä.”

Onko tämä asia keskiössä nyt työnkuvassa ja missä määrin ravit liittyvät siihen?

”Ravien osalta keskiössä on luonnollisesti pakollinen kilpailutauko ja miten Veikkaus-tuottojen kehitys jatkuu. Kokonaiskuva paljastuu vasta myöhemmin.”

Mitä hevosalaan liittyvää tähän viikkoosi kuuluu?

”Olemme saaneet Hippokselta, Ratsastajainliitolta ja Ypäjän Hevosopistolta tilannekatsauksen hevostalouden koronavaikutuksista. Lisäksi omalla pöydällä juuri tällä hetkellä hevostalouden osalta valmistelussa ovat kiireisimpinä hevostalouden investointituet ja kesäravien avustukset.”

Mikä on mielestäsi perusteltu arkiravien ykköspalkinto vuonna 2021?

”Kaikki riippuu siitä, miten pitkäkestoinen nykyinen pandemia on. Ja mitä rajoituksia talouteen ja yleisötilaisuuksiin 14.4.2020 eli nykyisen valmiuslain määräysten jälkeen jää. Virustilanteella on vaikutuksia Veikkaus Oy:n toimintaan. Yhtiö mm. sulki kaikki pelipaikkansa ja peliautomaatit, mikä yhdessä vastuulliseen pelaamiseen liittyvien uudistusten kanssa tulee pienentämään yhtiön tuottoa aiempiin vuosiin nähden. Toimilla on suora vaikutus myös arpajaislain mukaiseen hevosalalle tarkoitettuun tuotto-osuuteen. Hallitus linjasi jo syksyllä, että kehysriiheen 2020 mennessä selvitetään valtiolle kertyvän rahapelituoton tulevaisuusnäkymiä ja käyttöä osana valtion tulojen ja menojen kokonaisuutta. Työ on parhaillaan valtiovarainministeriön valmisteltavana. Ravien palkintojen kehitys on sidoksissa yllä mainittuun kokonaisuuteen.”

Näetkö, että viranomaisohjeiden erilaisuuden lisäksi Ruotsissa ajetaan kilpaa siksi, että Ruotsissa raha tulee raveille liiketoimintajohtoisesti ja Suomessa valtiolta?

”Eri jäsenmailla EU:ssa on erilaisia linjoja käsitellä pandemiaa, samoin resurssit vaihtelevat maiden välillä. Lisäksi ravien rahoitusjärjestelmä on erilainen Suomen ja Ruotsin välillä. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että keskusjärjestö Hippos on toiminut perustellusti valtioneuvoston ja yleisötilaisuuksista vastaavan aluehallintoviraston viranomaislinjauksien mukaan.”

Minkälaisin ajatuksin olet seurannut tapahtumien kulkua?

”Epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta alalla on luonnollisesti lisääntynyt, kuten koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Lyhyellä aikavälillä tallien kannalta suurin riski on yrittäjän sairastuminen tai lähipiirissä ilmenneestä tartunnasta johtuvan karanteenin aiheuttama työvoimapula. Jos eläinten hoitajat sairastuvat, eläinten terveys ja hyvinvointi voivat heikentyä. Lisäksi itse yrittäjä tai hänen perheenjäsenensä saattaa kuulua riskiryhmään. Yrittäjien oman terveyden ohella eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää kaikissa oloissa. Sijaisjärjestelyt ja lomituksen toiminta näissä oloissa on todella tärkeää. On hienoa, että hevosalalla on omatoimisesti ryhdytty koordinoimaan alueellisia vapaaehtoisten valmiusryhmiä, joilla on mahdollisuus auttaa talleja tarvittaessa nopeastikin.”

Missä näet suomalaisen raviurheilun suurimman voiman/mahdollisuuden/toivonkipinän?

”Raviurheilun voima on kentän yhteisöllisyys. Rakkaus lajiin yhdistää monista eri taustoista tulevat ihmiset yhteisen harrastuksen pariin. Pari asiaa pitää toivonkipinää aina yllä riippumatta siitä, mitä raviurheilun ulkoiset olosuhteet ympärillä ovat: toisaalta ne ainutlaatuiset elämykset, mitä hevosen parissa toimiminen tuo, toisaalta se 2-vuotias lämminverinen tai vuotta vanhempi suomenhevonen, jonka kanssa radoilta voitetaan jotain suurta sitten kun nykyinen pandemia on ohitse.”

Mihin suomalaisen raviurheilun tulisi keskittyä, mitä puolta kannattaisi nostaa esiin?

”Hyvät ja huonot asiat ovat molemmat aina läsnä, rinnakkain. Itse pystyy valitsemaan kumpiin keskittyy. Amerikkalaisen baletin tähti Misty Copeland sai aikanaan onnettomuudessa 6 murtumaa sääriluuhun, ja lääkärit sanoivat, ettei hän enää koskaan tule esiintymään baletissa. Onnettomuus sattui hänen ollessaan 29-vuotias ja tanssiessaan pääroolia Igor Stravinskyn Tulilinnussa. Mutta parantumattomana optimistina Misty Copeland parantui ja palasi runsaat 5 vuotta onnettomuuden jälkeen tähtitanssijaksi. Copelandin tapaus osoittaa, että mahdoton ja mahdollinen ovat mukautuvia ja muuttuvia asioita.”

Mikä tilanteesi on harrastajana?

Cocktail Princessin osto Timo Korvenheimon omistajakimpalta ja Mitja Nummenmaan toimiessa kaupan välittäjänä, oli hevosharrastusurani paras päätös. Tamma on raudanluja kilpailija. Korvenheimon menestystalli keskittyy nuoriin hevosiin ja häneltä sain käsityksen, että hän myy 4-vuotiskauden lopulla pois saadakseen tilaa nuorille. Näin ostopäätös kypsyi eikä sitä ole tarvinnut katua kertaakaan. Valmentaja Harri Åkerlund uskoo, että Cocktail Princess pystyy edelleen parantamaan nykyiseltä tasoltaan. Harrilla on klassinen hevosmiesosaaminen, ja hänellä on selvä visio, miten mennään eteenpäin hevosen yksilöllisiä ominaisuuksia ja tarpeita kunnioittaen. Cocktail Princess oli kipeä kurkusta ja sen veriarvot eivät olleet kohdallaan Espoon palkinnossa, joten se startti ei antanut täyttä kuvaa tamman luokasta. Toivotaan, että tähdet ovat meille suotuisat ja saamme nauttia hyvistä hetkistä tamman kanssa.”

”Tallilla tulee käytyä säännöllisesti. Lisäksi olen osaomistajana 5-vuotiaassa Vertigo Luxissa, joka on Pasi Tikkalan valmennuksessa. Sen piti tulla starttiin ja se oli jo ilmoitettu mukaan, kun ensimmäiset peruutukset kohdistuivat Vermoon.”