Maan pääraviradan Vermon tulevaisuus on puhuttanut jo monta vuotta. Raviradan tontin omistava Helsingin kaupunki haluaisi alueelle rakennettavan asuntoja. Vermo haluaisi raviradan jatkavan paikallaan ja päivittyvän monitoimiareenaksi ja tapahtumapuistoksi. Yhdestä asiasta kaikki ovat yhtä mieltä: pelkästään ravikäytössä Vermo ei sen jälkeen jatka, kun vuokrasopimus Helsingin kaupungin kanssa vuonna 2030 päättyy.
Kaavoituksesta vastaavan Espoon kaupungin voi tulkita asettuvan Vermon kannalle, kun viime viikolla nähtäväksi tulleessa Espoon yleiskaava 2060 -luonnoksessa alueen käyttötarkoituksena on säilytetty palvelut. Jotta alueelle voitaisiin suunnitella asuntoja, käyttötarkoitukseksi pitäisi muuttaa yleiskaavassa asuminen.
Asia on kuitenkin kaikkea muuta kuin selvä.
”Luonnos on nähtävillä syyskuun alkuun saakka. Sinä aikana saadaan näkökulmia maanomistajalta, alueen asukkailta, Vermolta ja muilta toimijoilta. Siltä pohjalta jatketaan kaavan kehittelyä”, Espoon kaupungin yleiskaavapäällikkö Essi Leino selvittää.
”Joukkoliikenteen ansiosta Vermon sijainti on houkutteleva monenlaiseen käyttöön. Asuntoja ympäristössä jo merkittävästi on, Perkkaa on kaupunkimainen kaupunginosa. Asuminen Espoossa tiivistyy lähialueilla, mutta laajempia palveluiden alueita ei ole paljon varattuna.”
Yleiskaava on kuitenkin nimensä mukaisesti hyvin yleisluontoinen eikä suoranaisesti ratkaise Vermon kohtaloa, vaikka alueen käyttötarkoituksena säilyisikin palvelut.
”Yleiskaava ei ota kantaa yksittäisiin toimijoihin eikä hankkeisiin. Yleiskaava on eri intressien yhteensovittamista ja linjaus siitä, mihin suuntaan kaupunkia kehitetään”, Essi Leino luonnehtii.
Konkretiaa on luvassa, kun yleiskaava on valmis ja päästään asemakaavan suunnitteluun. Siihen saattaa mennä aikaa.
”Yleiskaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana saatujen mielipiteiden ja lausuntojen sekä lisävalmistelun ja selvitysten pohjalta syntyy yleiskaavaehdotus, joka tulee päätöksenteon jälkeen nähtäville arviolta vuonna 2026. Silloin on mahdollista antaa suunnitelmasta vielä muistutuksia”, Leino toteaa.
”Hyväksytty uusi yleiskaava voisi olla valmis 2027, mutta usein saattaa tulla myös valituksia. Niiden käsittelyssä voi mennä parikin vuotta. Silloin oltaisiin jo vuodessa 2029, ennen kuin uusi yleiskaava on lainvoimainen.”
Vermon ravirata esitteli oman tahtotilansa alueen tulevaisuudesta tänä keväänä kunnianhimoisessa Vermoni 365 -visiossa. Kuinka kauan Vermon pitää odottaa, ennen kuin se pääsee toteuttamaan sitä?
”Nykyinen kaava tai vuokrasopimuskaan eivät estä toiminnan kehittämistä. Riskejä siihen tietysti sisältyy, ja minkälaisia riskejä uskaltaa ottaa, se täytyy itse arvioida”. Espoon kaupungin projektinjohtaja Mika Rantala aloittaa.
”Yleiskaavan valmistumista odottaessa kannattaa olla aktiivinen esimerkiksi entistä useampien tapahtumien järjestämisen mahdollistavan ympäristöluvan edistämisessä. Se olisi ensimmäinen askel ja konkreettinen toimi Vermon esittämien tavoitteiden suuntaan. Tapahtumien monipuolistaminen voisi tässä vaiheessa tuoda näkyväksi alueen potentiaalin monipuolisena tapahtuma-areenana niin asukkaille kuin myös muille tahoille. Se tukisi tulevaa päätöksentekoa ja toisi hankkeelle tarvittavaa uskottavuutta.”
Lopullinen ratkaisu perustuu Espoon ja Helsingin kaupunkien väliseen neuvottelutulokseen.
”Espoon kannan päättävät lopullisesti poliitikot, mutta virkamiesvalmistelussa mukana olleena en näe, että yleiskaava olisi tältä osin muuttumassa. Espooseen tarvitaan hyvä tapahtuma-areena. Kaupunkien välillä aktiivisia keskusteluja ei ole vielä käyty, mutta toivottavasti Helsingiltä saataisiin asiaan edes hailakanvihreää valoa”, Rantala lisää.
Kaava-aineisto muodostuu kolmesta osasta:
Kaavakartta, johon on merkitty erilaiset alueet, vyöhykkeet, väylät ja reitit.
Kaavamääräykset kuvaavat tarkemmin, mitä kaavakartan merkinnät tarkoittavat. Ne kertovat alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen.
Kaavaselostuksessa kerrotaan taustoja ja perusteita sille, mitä kaavakartalla ja kaavamääräyksissä määrätään.