Blogi – Pesupaikka Pesupaikka

Yhdessä, tietenkin

“Hevosten ja henkilöiden kohdalla ”Yhdessä” on siis helppoa. Monimutkaisemmaksi asia muuttuu, kun puhutaan keskusjärjestöistä”, Miia Lahtinen kirjoittaa. Kuva: Mostphotos

Hevosurheilu-lehti haastettiin viime Hippos-lehdessä osallistumaan Yhdessä-teeman edistämiseen. Se oli kunnia! Yhdessä-teema on toki tähänkin asti ollut lehtemme kantavia asioita, sillä se on ratsastuksessa elimellinen juttu. Ratsastaja, joka ei mene yhdessä hevosensa kanssa, ei ole ratsastaja, vaan terveydenhuollon asiakas.

Laji myös on sellainen, että haastateltavat korostavat yhdessä tekemisen tärkeyttä ihmisten kesken. Voisiko siinä mainita, että master-valmentaja Niina Nylpyttäjä on auttanut tässä tosi paljon, ratsastajat sanovat aina kun haastatellaan. Kyllä niin pyritään tekemäänkin. Sponsoreiden kohdalla on harkittava kaksi kertaa, sillä lukija on kuningas, ja hän saattaa lopettaa lukemisensa siinä vaiheessa, kun mainitaan sponsori, joka toimittaa lupaavalle junioriratsastajalle satulavyön pehmusteet.

Teemme paljon yhdessä-juttuja myös ratsastavista pariskunnista ja perheistä. Aina silloin tällöin he kommentoivatkin toistensa suorituksia. Niissä haastatteluissa muuten korostuvat hevosen ongelmat, siinä kun useimmiten ratsastajat omissa analyyseissaan painottavat omiaan. ”Satu ratsasti hyvin, mutta hevonen oli pimeä”, kommentoi Sebastian Numminen Göteborgin EM:iä 2017. Sen saattoi tietenkin lukea hevosen mollaamisena, mutta eniten se kuitenkin oli rakkautta, empatiaa ja puolison taitojen tunnustamista. Yhdessä!

Hevosten ja henkilöiden kohdalla ”Yhdessä” on siis helppoa. Monimutkaisemmaksi asia muuttuu, kun puhutaan keskusjärjestöistä. Tässä suhteessa ennen mitään teemoja menee journalistin ohje: ”Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.”

Siksi pitää kysyä, kuka maksaa voittoauton, miksi arka varsa ei saa juosta näyttelyssä kahta kierrosta ja ollaanko kansallisrotuisia todellakin hukkaamassa pois pyhätöstään.

Samalla tavalla kuin Hevosurheilu-lehti on mukana journalismin itsesäätelyssä, olemme mukana luomassa entistä parempaa tulevaisuuden hevosalaa. (Kuten edellisen lauseen rakentelu todistaa, toki meistä olisi myös byrokratiaan ja tiedottamiseen, mutta haluamme kirjoittaa niin, että kaikki jaksavat lukea.) Siksi teemme juttuja eläinsuojelusta, sääntörikkomuksista ja onnettomuuksista. Ei niitä ole hauska tehdä, mutta nekin jutut on hoidettava, kun tehdään oikeaa mediaa, eikä pidetä blogia.

Ratsastusta johtavat ihmiset ovat asemassa, johon ei kuulu erityissuojelua. He ovat fiksuja ihmisiä, ja siksi heiltä voi ja pitää kysyä, onko vanha pääsihteeri yhä palkkiolistalla tai onko SRL suorastaan ”trumppimaisessa arvotyhjiössä”, kuten Leena Valtanen jyrähti maanantaina RatsastusPLUSsassa. Totta kai se on negatiivista, mutta me etenemme kuin hyvä ratsastus. Positiiviset asiat edellä, mutta tunnustamalla myös heikot kohdat. Kysymällä, että voidaan vastata. Yhdessä, mutta myös kiinnostavasti, rohkeasti ja avoimesti!

 

Miia Lahtinen

Toimittaja

miia.lahtinen@hevosurheilu.fi

Kansikuva

Hevosurheilu kertoo taustat ja tarinat

Jo 90 vuotta suomalaisen ja hevosen asialla

Siirry tilaamaan ›

Kommentoi


Tuoreimmat tästä blogista