Blogi – Pesupaikka Pesupaikka

Onko selvää näkemystä?

Ero-Lohko ja Sato-Satu olivat kuninkaallinen pari kahdesti yhtä aikaa, Kuopiossa vuonna 1959 ja Käpylässä 1960. Käpylän radalla otetussa kuvassa Tuomo Mäkelä ja Sato-Satu vasemmalla, Kaarlo Partanen Ero-Lohkon kanssa vieressä. Kuva: Hevosurheilun arkisto

Ehkä tunnetuimman suomalaisen selvänäkijän Aino Kassisen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 120 vuotta. Hänen pakeilleen näkemyksiä penäämään pyrkivät aikansa diplomaatit ja virkamiehet, ja lienipä joukossa toisinaan muutama ravipelaajakin, joka mieli kalastella oivia totalisaattoripelikohteita.

Kaarlo Partasen klassikkoteos Ravikuninkaan käskynhaltija sisältää tarinan, joka paljastaa huippuvalmentajan uskoneen muuhunkin kuin puhtaasti omaan ammattitaitoonsa hevosen kuninkuusravikelpoiseksi virittämisessä.

Ero-Lohkon toinen omistaja, Erkki Hakkarainen oli jo vuonna 1958 tiedustellut Aino Kassiselta, kuka voittaa sen vuoden kuninkuuskilvan Lahdessa. Nasakka vastaus oli ollut Ero-Lohko, ja niin myös kävi, vaikka Partasen omien sanojen mukaan hevonen oli viettänyt koko kesän laitumella.

Mutta Kassisen ennustus oriin sijoituksesta Käpylän kuninkuusraveissa vuonna 1950 oli Partaselle lohdutonta kuultavaa: Ero-Lohko ei nyt saavuttaisikaan kolmatta kuninkuuttaan.

Valmentaja tiesi oriin kunnon riittävän voittoon asti, mutta pelkäsi jonkunmoista sabotaasia Ruskeasuon tallissa, jossa hevonen yöpyi. Mahdollisen ilkivallan estämiseksi hän värväsi Ero-Lohkoa vahtimaan konstaapelin, joka päivysti poliisitallilla muutenkin.

Selvänäkijän ennustus meni lopulta merkittävästi pieleen – Ero-Lohko oli Helsingissä täysin omaa luokkaansa lyöden toiseksi sijoittuneen Purjeen peräti yhdellätoista sekunnilla ja seitsemällä kymmenyksellä. Voi tietysti ajatella lopputuloksen olleen Partasen oman aktiivisuuden ansiota, mihin Kassisen povauksella oli jykevä vaikutuksensa.

Tulevan viikonlopun Seinäjoen kuninkuusravien pääsarjoihin tuskin irtoaa päivänselvää näkemystä minkään sortin oraakkelilta. Ne ovat tällä kertaa tavallista alttiimpia suurillekin yllätyksille, kun kevään pakollinen koronatauko sotki monen hevosen kilpailusuunnitelmat.

Molemmilla sukupuolilla on toki suosikkinsa, Evartti ja Hetviina. Kokonaiskisan kristallipalloa hämärtävät ne seikat, että Evartti on ensikertalainen, joka ei ole koskaan aiemmin juossut 3100 metriä, ja Hetviina taas on molemmissa aiemmissa kuningatarkilpailuissaan laukkaillut.

Suosikeilta vaaditaan aivan absoluuttiset onnistumiset, sillä niiden takana vaanii monta varteenotettavaa seppeleen yrittäjää aina hallitsevasta ravikuninkaasta lähtien. Seinäjoella on odotettavissa mittelöt, joissa myös ohjastajien taktiset valinnat näyttelevät suurta roolia.

Ravientusiastinakin tunnettu näyttelijä Vesa-Matti Loiri oli diplomaattien ohella yksi heistä, jotka tukeutuivat tiukoissa paikoissa kuuluisan selvänäkijän apuun.

Aino Kassisen mielestä ”asiat oli löydettävä itse kokemuksen, itsetutkiskelun, turhasta irrottautumisen ja herkistelyn kautta”, kuten Loirin paljon julkisuutta saaneessa elämäkerrassa todetaan.

Kuulostaa ihan kuninkuusravihevosen valmennukselta.

Stiina Ikonen

Päätoimittaja

Kansikuva

Hevosurheilu kertoo taustat ja tarinat

Jo 90 vuotta suomalaisen ja hevosen asialla

Siirry tilaamaan ›

Kommentoi


Tuoreimmat tästä blogista