Puhe suomenhevoselle

Kurikan Hevosystävät ry:n kunniapuheenjohtaja Reino Haanpään puhe Suomenhevonen – Sotahevonen -patsaalla perjantaina 30.7.2021

Arvoisat kutsuvieraat,

Minulla on suuri kunnia toivottaa teidät tervetulleiksi tänne Seinäjoelle kuninkuusraveihin. Me olemme nyt samalla kunnioittamassa suomenhevosen suurta arvostusta. Suomen historia perustuu monessa asiassa suomenhevosen merkitykseen eri aikakausina. Kaikki työtehtävät, niin maa- kuin metsätöissäkin, tehtiin suomenhevosella. Yksi varmasti suurin uhraus, miten suomenhevonen on maamme historiaan vaikuttanut, on sotien aikaiset tehtävät. Ilman sitkeää ja yhteistyöhaluista hevostamme olisi vapaan itsenäisen Suomen tulevaisuus ollut uhattuna.

Vuonna 1939 oli puolustusvoimilla sotakäyttöön noin 4 000 hevosta, Varausjärjestelmän mukainen hevosotto toteutettiin sujuvasti, joten sodan alkaessa rivissä oli 65 000 hevosta. Talvisodan kuluessa määrä nostettiin 72 000 hevoseen. Lisäksi Lapin sodassa oli mukana 10 000 hevosta. Kaikkiaan sotiemme aikana itsenäisyyden turvaamiseksi kaatui, menehtyi, tai muuten katosi kaikkiaan 22 249 hevosta.

Nyt olemme pysähtyneet kunnioittamaan suomenhevosen – sotahevosen muistoa arvostetun edesmenneen kuvanveistäjä Herman Joutsenen valmistaman pronssiin valetun patsaan juurella, mikä paljastettiin tällä paikalla 3.8.1997.

Patsaan suunnittelutyöt tehtiin huolella ja koko maan laajuisen tiedotustoiminnan ansiosta patsashanke sai paljon mielenkiintoa. Kaikkiaan 20 kaupunkia, tai kuntaa olivat valmiita eri ehdoin vastaanottamaan patsaan. Lopuksi Seinäjoen kaupunki ja koko Vaasan lääni lähtivät hankkeeseen kovin panoksin.

Patsasvaltuuskunta kokoontui 23.10.1996. Kokous teki yksimielisen päätöksen patsaan sijoituspaikasta Seinäjoen eduksi. Suomenhevosen – Sotahevosen patsas paljastettiin näyttävästi 3.8.1997. Vielä jälkeenpäinkin kaikki suomenhevosen ystävät ovat kiitollisia ja kunnioittavat Seinäjoen kaupungin ja koko alueen päättäjiä rohkeista päätöksistä, jotka vaikuttivat siihen, että patsas saatiin tänne Seinäjoelle.

Kuvataiteilija Herman Joutsen on selvittänyt, että patsas esittää vuonna 1935 syntynyttä punarautiasta 162 cm korkeaa ruunaa, joka on haavoittunut Äänisjärven rannalla ja hoidettu sairaalassa, missä se on kuvattu. Selvitysten jälkeen on todettu, että vasemmalla lautasella oleva ylänumero 733 osoittaa, että hevonen on lähtöisin Särkisalon pitäjästä ja viivan alapuolella oleva numero 461 tunnistaa nimen Erkki.

Lainaan otteen edesmenneen hyvän ystäväni Ilmari Ojalan kirjoittamasta kirjasta Sodasta Seinäjoelle:

”Paljastuspuheen piti patsastoimikunnan puheenjohtaja, eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Mikko Pesälä. Puheensa alussa hän kohdisti kiitoksensa sotiemme veteraaneille, joiden ansiosta vapautemme edelleen versoo uusien polvien vaalinnassa. Juhlan aihetta hän luonnehti näin: Suomenhevonen – Sotahevonen on saanut patsaan, jonka se ansaitsee sekä sodan, että rauhan töillään. Sen arvo ei siitä vähene, jos me samalla patsaalla kunnioitamme suomenhevosen jalostajia, niitä viljelijöitä, jotka lähettivät kasvattinsa maata puolustamaan, niitä sotilaita, tykkimiehiä, huollon ajomiehiä, rakuunoita ja ratsumiehiä, eläinlääkintälottia, eläinlääkäreitä, kengitysseppiä, jotka tekivät hevosen läheisyydessä välttämättömän työnsä isänmaan pelastamiseksi.”

Lopuksi totean: Osa kunniavelasta suomenhevoselle on maksettu. Loppu maksetaan säilyttämällä suomenhevonen elinvoimaisena puhtaana rotuna.

Seinäjoella 30.7.2021

Reino Haanpää