Uudistumisen aika raviurheilun päätöksenteossa?

Viitaten Hevosurheilun haastatteluihin 19.5. ja 26.5.2021 Hippoksen valtuuskunnan toiminnasta, voi todeta, että valtuuskunnan toimintakulttuuriksi on kehkeytynyt malli, jossa kohtuullisen pieni piiri päättää asioista. Uudet vaikuttajat – varsinkin nuoret – nähdään ilmeisesti ennemmin uhkana kuin mahdollisuutena.

Laji rajaa itse omia toimintaedellytyksiään. Hallitukseen tulisi valita kyvykkäimmät ja osaavimmat henkilöt ajamaan suomalaisen raviurheilun ja hevoskasvatuksen etua – ei yksittäisen raviradan tai alueen etua. Hippoksen yhdistyssäännöissä ei ole määritelty hallituksen jäsenen vaatimukseksi alueellista edustavuutta.

Hippoksen strategia linjaa elinvoimaisuuden varmistamiseksi, että myös nuoret tulee saada mukaan toimintaan ja vaikuttamaan. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa pyritään edistämään kaikessa Hippoksen toiminnassa. Valtuuskunnan nuorisoedustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Ruotsissa ST:n hallituksessa istuu kaksi nuorisoedustajaa, Suomessa ei yhtään.

Raviurheilua harrastaa ja siitä saa elantonsa monipuolinen joukko. Jotta laji olisi houkutteleva myös nuorien silmissä, tulisi heitä kuulla ja osallistaa päätöksentekoon. On raviurheilun tappio, jos lajin päättäjät eivät näe heterogeenisen, eri ikäluokista ja eri sukupuolista koostuvan päätöksenteon tarpeellisuutta.

Valtuuskunnan hyväksymän strategian yhtenä mittarina on nuorten ja naisten määrä eri toimielimissä. Tällä tavoitellaan lajin yhteiskunnallisen arvostuksen ja lajisuosion vahvistamista tulevina vuosikymmeninä.

Hevosalan ja myös raviurheilun trendi on alan naisistuminen. Ammattilisenssin haltijoista jo 28 % on naisia. Maakuntaratojen ja keskusradan puheenjohtajista naisia ei ole lainkaan ja liittojen puheenjohtajista yksi. Hippoksen hallituksessa on nyt kautta aikain neljäs nainen ja valtuuskunnassa heitä on 5. Luvut näyttävät, että raviurheilun luottamustehtäviin ei ole onnistuttu houkuttelemaan naisia. Miksi näin? Onko heitä aidosti kannustettu mukaan?

Meillä on osaavia, kykeneviä, kokeneita ja motivoituneita naisia raviurheilun toimijoina. Naisten määrällinen osuus luottamustehtävissä ei vastaa millään tavoin heidän kyvykkyyttään, vaan he ovat täysin aliedustettuna luottamustoimissa.

Valtuuskunnan jäsen Paavo Koivurovan haastattelu 26.5.2021 Hevosurheilussa on ristiriidassa uusien vaikuttajien mukaan saamiseksi lajin pariin. Siinä korostui kyseenalainen alueiden merkitys hallitusvalinnoissa. Jäi kuva, että laji ei tarvitse uusia – saati osaavia - päättäjiä vaan tärkeintä on pitää valta harvoilla ja valituilla sekä taata hallituksessa alueellinen edustus. Lisäksi kommentti ulkonäköön oli tuulahdus 1980-luvulta. Haastattelu korosti sukupolvien välisiä arvoeroja.

Yhteiskunnan muuttuessa hevosurheilunkin on kyettävä muuttumaan ja ravistelemaan totuttuja toimintamalleja sekä sääntöjä. Hallituksen jäseneltä vaaditaan raviurheilun ja hevoskasvatuksen edistämistä valtakunnallisesti. Kyvykkyyden ja osaamisen pitää olla tärkeimmät ominaisuudet, joilla päättäjät valitaan, ei kotipaikka, ikä tai sukupuoli.

Kysymmekin, näkeekö valtuuskunta tarpeelliseksi kehittää toimintatapojaan? Jos näkee, niin miten?

Rakentavaa keskustelua toimintamallien ja sääntöjen nykyaikaistamisesta toivoen

Helena Halinen

Elina Hirvonen

Anne Laitinen

Jyri Ahonen

Risto Airaksinen 

Kristiina Ertola

Henrikki Halme

Ari Hartikainen

Sarianna Hietakangas

Eveliina Hietanen

Timo Hulkkonen

Jutta Ihalainen

Arttu Juvonen

Marjo Kaipainen

Pekka Kairtamo

Antti Karhila

Mika Lintilä

Kari Lähdekorpi

Markku Nieminen

Ann-Kristin Nyberg

Antti Ojanperä

Susanna Packalén

Tuula Pihkala

Mervi Roiha-Härkönen

Marjo Saastamoinen

Miia Salminen

Hanna Seppälä

Eveliina Talvensaari

Merja Tuunanen

Juha Vidgrén

Lotta Westerberg