Hummafest ja kysyntään vastaamisen taito

Järjestämme täällä Reipissä lauantaina 25.7 klo 11-17 Hummafestin, koko perheen tapahtuman, joka keräsi viime vuonna 760 henkeä. Tämä oli jo ihan hyvä väkimäärä, emmekä tämän hetkisillä ressursseillamme juuri isompaa väkimäärää edes tavoittele. Hummafest on selvästi vastannut kysyntään. Kysyntä on yrittäjälle tavoiteltava asia. Kun kuulen jonkun kysymyksen toistuvasti, epäilen sen kiinnostavan laajempaakin kohderyhmää.
Tämä kysymys toistuu usein:
- Milloin teillä ponitalutusta pienille?

Kaikkea kivaa ei voi toteuttaa, vaikka haluaisin. Mutta en voi suhtautua ponitalutuskysymykseen ylimielisesti. En voi jättää talutusratsastusta pois ja tarjota tilalle suomenhevonen talvisodassa-paneelikeskustelua tai hevoskyntönäytöstä.

Tänä vuonna halusin entistä tarkemmin valita, mitä tarjoamme Hummafestissä. Ohjelmavastaajana päätin, että ponit ja hepat keskittyy talutusratsastukseen. Kierretään se kolmen euron kierros, kerta toisensa jälkeen. Se kierros on monelle pienelle ihmiselle yliluonnollinen kokemus, josta puhutaan kotona pitkään. Siitä voi lähteä pitkä tie, jolta ei ole paluuta. Se voi johtaa meille ponikerhoon, ratsastustunneille, hevospaneelin vetäjäksi tai hevoskyntäjäksi. Se voi johtaa vaikka Joensuun kuninkuusraveihin.

Eikä ensikertalaiset ole aina ihan pikkutyttöjäkään. Näin kysyttiin taannoin:
- Onko mahdollista, että tällainen seniorikin pääsisi kokeilemaan suomenhevosella ratsastamista?

Varattiin aika ja viime viikolla Pate-hevosen selässä kävi kaksi yli 70-vuotiasta naista. Toinen elämänsä ensimmäistä kertaa, näyttääkseen lapsenlapselleen, että mummokin uskaltaa. Kuvat otettiin todistusaineistoksi, niin kuin moderniin maailmanmenoon kuuluu. Toinen naisista oli kokeneempi. Hän kertoi ratsastaneensa edellisen kerran 12-vuotiaana, kun naapurin hevosia vietiin heinätöistä laitumeen. Pelkät suitset päässä vaan, ei ollut satuloita. Selässä nainen totesi heti iloisena, että keho muistaa! Nainen kertoi myös, kuinka oli isältä salaa antanut leipää ikkunasta hevoselle. Hevonen oli potkinut laudan seinästä irti, kun oli kerjännyt lisää…

Tyytyväiset naiset lähtivät ja minä jäin miettimään millaisia hevospalveluja senioreille voisi kehitellä. Tai ehkäpä ei kannata miettiä liikaa. Kysyn ennemmin heiltä.

Reipin pehtoori häipyy nyt tietokoneen ääreltä rasvailemaan suitsia viikonloppua varten. Tervetuloa kylään ensi lauantaina!