"Henki olisi lähtenyt ilman nopeaa toimintaa" – Ensiapu hoitaa raveissakin tehtäviä laastarin laittamisesta lähtien

Ravitapahtumassa hevosten hyvinvointi on monesti suurennuslasin alla, ja eläinlääkärin tehtävänä on tarkkailla kavioeläinten terveydentilaa sekä ulkoista olemusta.Hevosten lisäksi paikalla on suuri joukko ihmisiä, jotka asettuvat terveydentilansa ja ikänsä puolesta varsin laajalle mittaristolle. Eläinten kanssa toimiessa riskit pienemmälle tai suuremmalle tapaturmalle ovat aina olemassa, joten toimiva ensiapuhenkilöstö on yksi oleellisimmista peruspilareista tapahtumien järjestämisessä.Suurkilpailuvalvojana sekä myös Suomen Hippoksen turvallisuusasiantuntijana tunnettu Matti Syrjä on oikea mies valaisemaan taustoja tämän tärkeän asian osalta. Hän on valmistanut ja päivittänyt yhteistyössä Hippoksen kanssa muun muassa radoilla käytössä olevaa turvallisuusopasta, joka lanseerattiin käyttöön jo vuonna 2009. Syrjän käsialaa ovat myös toimihenkilöille suunnatut toimintakortit. Kortit ohjaavat toimihenkilöitä oikeisiin toimintamalleihin niin hevos- kuin henkilöonnettomuuksissa.”Lähtökohtaisesti tapahtuman järjestäjä vastaa siitä, että raveissa on paikalla riittävä määrä osaavaa ensiapuhenkilöstöä”, Syrjä aloittaa.”Toiminta on radoille maksullista, ja radat ostavat palvelun yleensä ensiapupalveluja tuottavilta yrityksiltä tai yhteisöiltä, kuten esimerkiksi pelastuslaitosten urheiluseuroilta. Myös SPR tuottaa palveluita, joita käytetään raveissa hyödyksi tämän osalta. Täytyy kuitenkin muistaa, että kyseessä on nimenomaan ensiapupalvelua tuottavat toimijat: heillä ei ole potilaan kuljetuslupaa kilpailualueen ulkopuolella, joten tarvittaessa apua mahdolliseen kuljetukseen pyydetään sitten lisähälytyksellä hätäkeskuksesta.”Aikoinaan säännöt edellyttivät ambulanssin läsnäoloa koko ravitapahtuman ajan, mutta nykylainsäädäntö rajoittaa sitä. Ajanmukaisten ravikilpailusääntöjen mukaan ravikilpailuissa pitää olla ensiapujärjestelmä, joka sisältää hoitohenkilöstön ja hoitovälineistön.”Termiä ambulanssi ei voida käyttää enää näissä yhteyksissä. Oleellista on, että alueelta löytyy asiansa osaava ensiapuhenkilöstö ja heillä on riittävä välineistö hätätila- ja vammapotilaan hoidon aloittamiseen, sekä kulkuväline, jolla tavoitetaan onnettomuuspaikka mahdollisimman nopeasti. Usein se on esimerkiksi vanha lanssi, jossa välineiden säilyttäminen ja potilaiden hoito suojattuna onnistuu parhaiten.”.Raviratojen ensiapuSääntöjen mukaan ravikilpailuissa pitää olla ensiapujärjestelmä, joka sisältää hoitohenkilöstön ja hoitovälineistön.Tapahtuman järjestäjä vastaa riittävästä ensiapujärjestelmästä.Suurtapahtumiin suunnitellaan aina erillinen ensiapusuunnitelma.Suomen Hippoksessa on laadittu turvallisuusopas raviratojen käyttöön.Toimintakortit auttavat toimihenkilöitä onnettomuustilanteiden hoidossa.Kaikki ihmiset ovat velvollisia auttamaan toisiaan tapaturman sattuessa..Joku voisi ajatella, että ensiaputaitoisia löytyisi varmasti myös toimihenkilöiden keskuudesta. Syrjä kuitenkin painottaa, että toimihenkilöillä ei voida korvata ensiapujärjestelmää, vaan laadukkaan ulkopuolisen toimijan hankkiminen on ensiarvoisen tärkeää.”Olen itsekin terveydenhoitoalan ammattilainen, mutta en voi ottaa esimerkiksi Teivossa vastuuta ensiavusta itselleni. Luonnollisesti kaikki ihmiset ovat velvollisia auttamaan, mutta hyvästä ensiapuosaamisesta huolimatta tehtävään nimettyä henkilöstöä ei voi tällä tavalla korvata. Toki apua pitää aina tarvittaessa antaa.”Vaikka varsinaista velvollisuutta toimihenkilöiden ensiapukouluttamiseen ei raviradoilla tai Hippoksella ole, sitä on kuitenkin säännöllisesti järjestetty useiden ratojen ja keskusjärjestön toimesta.”Hippos on säännöllisesti järjestänyt turvallisuuskoulutusta, joka on suunnattu toimihenkilöille. Koulutusta tulisi antaa lisää, jotta tarvittavaa ensiapuosaamista löytyy tarpeeksi ensitoimenpiteiden aloittamiseksi”, Syrjä muistuttaa.”Tahtotila olisi, että erityisesti hätätilapotilaan tunnistamiseen ja hoitamiseen olisi riittävästi osaamista ihan kenellä tahansa. Rata-alue on kuitenkin iso, ja jos kyseessä on esimerkiksi hengitystietukos, avulla on todella kiire. Sitä voi kukin kokeilla miltä tuntuu, jos muovipussi laitetaan tiukasti päähän. Melko nopeasti tulee mieleen toive, että joku auttaisi mahdollisimman pian. Jos avun saaminen kestää minuutteja, se voi olla myöhäistä.”.Lääkäri totesikin, että ei tarvitse enää lotota, sillä mukana oli Jumala ja 100 enkeliä.Juhani Harmoisen sydän pysähtyi raveissa, mutta hän sai apua ensihoitohenkilöstöltä.Kokonaisuudessaan raveissa sattuu todella vähän hengenvaarallisia tilanteita, sillä suurin osa hoitotapauksista on lievempiä. Toki traumaattisiakin esimerkkejä löytyy.Harrastajavalmentaja Juhani Harmoinen oli syyskuun alussa kahden hevosen kanssa Oulun raveissa, kun olotila heikkeni äkillisesti.”Minulla oli pari hevosta startilla. Ensimmäisen kanssa olin vähän kolarissa, ja siitä se homma varmaan lähti liikkeelle”, Harmoinen kertaa.”Kun tulin toisen kanssa lähdön jälkeen tallialueelle, rinnasta alkoi puristamaan. Sanoin sitten valjastusapuna olleelle naiselle, että olo on vähän heikko. Hän kehotti minua menemään hetkeksi istumaan, ja kävelin sitten auton perälle levähtämään.”Olo ei kuitenkaan helpottanut, joten Harmoinen suuntasi lopulta ensiapuhenkilöiden pakeille.”He kysyivät, olenko syönyt jotain erityistä, ja kehottivat menemään pitkälleen. Sitten lähti taju, ja sydän oli pysähdyksissä 13 minuuttia. Saivat minut kuitenkin elvytettyä, ja Oulun sairaalassa tehtiin pallolaajennus. Lääkäri totesikin, että ei tarvitse enää lotota, sillä mukana oli Jumala ja 100 enkeliä.”Kiuruveden mies on luonnollisesti kiitollinen saamastaan nopeasta avusta.”Kyllähän tuollainen toiminta on aika tärkeää, sillä henki olisi lähtenyt ilman heidän nopeaa toimintaansa. Olen minä hevosia jo ajellut, mutta eihän tässä enää normaaliksi tule. Kiitollinen saa kuitenkin olla.”Myös pitkän linjan raviharrastaja ja vuosina 1978–1993 Seinäjoen raviradan kilpailujohtajana toiminut Reino Haanpää joutui viime vuonna tekemisiin ensihoitajien kanssa. Jyväskylän Kuninkuusravit muuttuivat hetkessä vuoden kohokohdasta selviytymistaisteluksi.”Oli kuuma päivä, ja invapaikalta tuli matkaa VIP-teltalle noin 700 metriä”, Haanpää kertaa.”Se on pitkä matka henkilölle, jolle liikkuminen ei ole enää niin helppoa. Lisäksi taustalla oli jo valmiiksi vähän sydänhommaa, niin siinä tuli vietettyä 15 minuuttia maanrajaa tutkien. Sain sitten nopeasti asianmukaista hoitoa, ja pääsin ambulanssilla tarkempiin tutkimuksiin.”Haanpää toteaa, että tapahtumien järjestelyissä tehtävillä valinnoilla voi olla iso merkitys.”Esimerkiksi kaikki invapaikalta tulevat eivät kulje pyörätuolilla, vaan joukossa on myös ihmisiä, jotka kulkevat kepin kanssa tai rollaattorilla. Tämän vuoksi etäisyydet eivät saa olla liian pitkiä, sillä rasitusta tulee muuten kohtuuttomasti varsinkin kuumalla ilmalla. Lisäksi kannattaa tarkistaa, että asianmukaiset pysäköintiluvat ovat kunnossa parkkiin ajettaessa.”.Äärimmäisistä esimerkeistä huolimatta Matti Syrjä muistuttaa, että kenttätyöhön kuuluu monenkirjavia asioita, joista ei kirjoitella julkisesti isoilla kirjaimilla.”Suurin osa on sellaista taustatyötä ja perusasioista huolehtimista. Hommia on laastareiden laitosta henkiseen keskusteluun, eikä kaikki työ ole raflaavien isojen vammojen hoitoa”, Syrjä painottaa.”Toki myös vammoja, kuten esimerkiksi hevosten aiheuttamia tai kilpailutilanteissa syntyneitä murtumia ja vastaavia tulee ajoittain. Kolaritilanteissa onkin hyvin tärkeää tehdä ohjastajalle toimintakykyarvio, ja yhdessä tuomariston kanssa arvioida oikeus osallistumiseen, mikäli kuski on tilanteen jälkeen vielä halukas ajamaan kilpaa. Jos toimintakyky on liikaa alentunut tai vammamekanismin perusteella voidaan olettaa vammautumisriskin olevan suuri, evätään ohjastajalta oikeus kilpailla. Tarvittaessa kutsutaan myös ensihoito eli ambulanssi paikalle.”.Lainakuskina ympäri Suomen sukkuloiva Ville Pohjola koki viime vuoden helmikuussa tähänastisen uransa kovimman tärskyn, kun hänen ajokkinsa alkoi yllättäen potkia ennen lähdön tapahtumista.Kaustislaisen leukaluuta ja poskipäitä jouduttiin onnettomuuden vuoksi tukemaan levyillä, joten tilanteessa oli mukana paljon vaarallisia elementtejä.”Viimeinen muistikuva on se, että kaviot vilisivät naaman edessä. Seuraavassa hetkessä olin ensihoitoautossa”, Pohjola muistelee.”Siellä sitten kartoitettiin, onko ukko tässä maailmassa, ja millaisia toimenpiteitä tarvitaan jatkoa ajatellen. Minulla jäi sellainen kuva, että ympärilläni oli tosi ammattitaitoista porukkaa.”Erityisen suuren vaikutuksen Pohjolaan teki radan ensiapuyksikön rauhallisuus hurjan sattumuksen jälkeen.”Vaikka tilanne oli aika rankka, itsellenikin tuli rauhallinen olo, kun hoidon puolelta kaikki sujui ammattimaisesti. Paikan päällä tehtiin voitava, ja lähdin sitten jatkokuljetuksella sairaalahoitoon.”Toipuminen oli ilahduttavan nopeaa, sillä Pohjola ajoi viime vuonna sairauslomasta huolimatta uransa parhaan kauden sisään ajetussa rahassa mitattuna.”Voisi sanoa, että olen täysin toipunut. Puolen vuoden kohdalla tehtiin tarkastus, ja nyt noin vuosi tapahtuneesta kirurgi halusi, että otetaan vielä kuvat siitä, miten luutuminen on lähtenyt etenemään.”Mies antaa varsin positiivista palautetta ratojen ensiavun suuntaan.”Onhan se tärkeää, että ensiapuyksikkö on toimiva. Ravikilpailuissa on aina olemassa paljon riskejä, vaikka onneksi aika harvoin sattuu mitään vakavaa. Jos raveissa on tullut uusi porukka hoitamaan kyseistä hommaa, niin he ovat käyneet esimerkiksi kuskien kopilla katsomassa turvaliivit ja muutkin varusteet sen varalta, jos niitä joutuu ottamaan nopeasti pois. Nythän myös kypärät pitää olla tietyn hyväksynnän alaisia, mikä on luonnollisesti hyvä asia. Siihenhän kovin isku usein kohdistuu.”.Viimeisimpänä päivityksenä radoille on laadittu erillinen hoidonarvioimiskaavake, mikä helpottaa osaltaan tilanteiden setvimistä.”Suunnittelimme kyseisen kaavakkeen yhdessä Kivelän Sarin kanssa. Siinä on valmiita kysymyksiä, joiden pohjalta on helpompi kartoittaa hoidon tarvetta”, Matti Syrjä päättää..Taloudelliset haasteet hankintojen tielläRaviurheilussa eletään tällä hetkellä haastavia aikoja, sillä ratojen heikko taloustilanne pakottaa karsimaan esimerkiksi omien ensiapuvälineistöjen hankinnasta.Erityisesti viime vuosina monet kyläyhdistykset ja yhteisöt ovat investoineet defibrillaattorin eli sydäniskurin tuomaan turvaa varsinkin pitkien etäisyyksien syrjäseuduille.”Asiaa on pyöritelty myös Hippoksen suunnalla, mutta se ei edennyt. Olen jopa kilpailuttanut erilaisia defejä, mutta taloustilanteen osalta seinä tuli ehkä vastaan”, Matti Syrjä harmittelee..Monella radalla on kilvanajojen lisäksi muitakin tapahtumia, joten sydäniskuri olisi asianmukainen hankinta.Matti Syrjä.”Ajatuksena oli investoida laitteet yhteishankintana ratojen kanssa alkometrien tavoin. Monella radalla on kilvanajojen lisäksi muitakin tapahtumia, joten sydäniskuri olisi asianmukainen hankinta. Radat sen voivat toki itsenäisesti hankkia, mikäli taloustilanne antaa myöten. Se olisi jopa suotavaa.”Siviilityössään Pirkanmaan pelastuslaitoksella toimiva Syrjä muistuttaa, että sydäniskurissa on yksi erittäin merkittävä ominaisuus.”Se on käytännössä ainoa keino muuttaa sydämen rytmiä, mikä on ratkaiseva asia erityisen kriittisessä tilanteessa.”Suurkilpailuvalvojan korviin ei ole kantautunut ylitsevuotavan positiivista palautevyöryä ensihoidon toiminnan osalta, mutta hän muistuttaa, että hyvistä asioista harvemmin huudellaan.”Yksikin positiivinen kohtaaminen ja palaute riittää siihen, että asianosaisille saadaan välitettyä kiitosta. Tärkeintä on muistaa, että kyseessä ei ole pelkästään ’pillit ja paarit’ -toimintamalli, vaan repertuaariin kuuluu laaja kirjo erilaisia potilaskohtaamisia ravipäivänkin aikana.”

"Henki olisi lähtenyt ilman nopeaa toimintaa" – Ensiapu hoitaa raveissakin tehtäviä laastarin laittamisesta lähtien

Aiheeseen liittyvää