Ravipäivä tornissa tuomareiden silmin – Hevosurheilu pääsi aitiopaikalle tutustumaan ihmisiin päätöksien takana

Oulun maanantairavien tuomariston kokemus on timanttia. Kilpailuiden valvojana toimiva Juha Päkkilä laskee nopeasti, että neljän hengen tuomaristolla on reilusti yli 100 vuotta kokemusta ravikilpailuiden tuomitsemisesta.Markku Nisula on porukan kokenein ja toimihenkilönä oululaisen raviurheilun uranuurtajia. Hän aloitti toimihenkilötehtävät syksyllä 1980, kun valmisteltavana olivat seuraavan vuoden Kuninkuusravit."Tuomarikoulutuksen kävin joko vuonna 1982 tai 1983, mutta alkuun olin useimmiten muissa töissä raviradalla", Nisula aloittaa."Kun täyttää 74 vuotta, ei voi enää toimia tuomaristossa. Se on edessä toukokuussa. Olen valmistautunut siihen, ja muutamat ravit vielä tuomitsen. Sitten pitää mietti metsästyksen lisäksi muita harrastuksia. Kroppa on sen verran hyvässä kunnossa, että se kaipaa jonkinlaista aktiviteettia. Mielellään sitä kävisi jollekin valmentajalle ajamassa hevosia ihan harrastusmielessä. Ajolupa ja muutama starttikin löytyy, mutta ei ole tarkoitus siirtyä tuomaristosta ajamaan kilpaa", Nisula nauraa.Oulun tuomaristo on täysin poikkeuksellinen siinä, että myös valvojana toimiva Juha Päkkilä, sekä tuomariston edustajat Jarmo Halonen ja Kimmo Kehusmaa ovat kaikki ajaneet kilpaa. Tuomariston kokoonpanoon normaalisti kuuluva Henna-Riikka Puolakka on joukon ylivoimaisesti kokenein ohjastaja 739 startillaan.Ennen ravien alkua pohditaan, onko tuomariston omakohtaisesta ajokokemuksesta minkä verran hyötyä tuomaroinnissa."Ajokokemusta ei vaadita, mutta ei se missään nimessä ainakaan vaikeuta tuomarina toimimista", Nisula tiivistää..Tarkka protokollaTuomariston valvoja täyttää ravipäivästä tarkan muistion, johon on kirjattu kaikki oleelliset tapahtumat.Ensimmäisenä maalilinjan ylittäneen valjakon mahdolliset laukat ja viimeinen 500 metriä tarkistetaan ennen voittajan julistamista.Muut totosijat tarkistetaan, jonka jälkeen käydään uudelleen koko lähtö, ja eri kuvakulmista läpi matkalla tapahtuneet tilanteet, jotka on huomioitu livenä.Tuomaristo keskustelee tai tarvittaessa äänestää sanktioista.Ammattiohjastajista kolmelta kysytään radan kunnosta puolueetonta arviota.Sihteeri kirjaa kaikki tiedot ylös ja maalikamerahenkilö syöttää datan Heppa-järjestelmään..Tunnelma tuomaritorniossa on seesteinen. Radiopuhelinyhteys tallialueelle toimii ja eläinlääkäri on tarvittaessa valmis tekemään yhteistyötä tuomariston kanssa. Hevosen hyvinvointi onkin ollut yhteiskunnallisissa keskusteluissa tapetilla. Valvojan tehtävänä on varmistaa, että ravitapahtumassa kaikki sujuu sääntöjen mukaan."Valvoja arpoo Heppa-järjestelmän arvontaohjelmalla kilpailupäivän aamuna viisi hevosta hyvinvointitarkastukseen. Ruukaan tehdä sen kello 8.30, ja arvotut hevoset ovat sitten nähtävissä Heppa-järjestelmässä. Sen lisäksi kaksi osallistujaa arvotaan lääkeainetestiin. Molemmissa testitilanteissa on tapana olla mukana kaksi toimihenkilöä varmistamassa, että kaikki menee kuten pitää", Päkkilä selvittää."Jos hyvinvointitarkastuksessa tai tuomariston havainnoinnin jälkeen hevosesta löytyy kommentoitavaa, sille tiedolle on oma tiedostonsa, jonne vain ravipäivän eläinlääkärillä ja valvojalla on oikeus. Merkinnät pysyvät tallessa puoli vuotta, joten kirjauksia pystyy seuraamaan tarvittaessa jatkossa."Muutamia kertoja vuodessa tuomaristo saattaa saada yhteydenottoja ulkopuolisilta, joissa vinkataan esimerkiksi raveissa juoksevan hevosen mahdollisesta lääkeainerikkomuksesta tai muista väärinkäytöksistä."Niistä keskustellaan tuomariston kesken ja ne pitää ottaa vakavasti. Lähtökohtainen ajatus on, että silloin kyseinen hevonen on usein varotoimenpiteenä järkevä testata ja tutkia, koska se on kaikkien etu", Päkkilä tiivistää..Vihdoin ensimmäinen lähtö kutsutaan volttipaikalle. Ravien kuuluttaja Antti Pylkkänen ottaa sekuntikellon käteen, maalikamerasta huolehtiva Teemu Hyvönen varmistaa laitteiden olevan valmiina, ja valvoja Juha Päkkilä kerää joukot kasaan."Valvoja ohjaa toimintaa. Ennen lähtöä hän kertoo, mitkä vastuualueet kenellekin kuuluvat. Voltin eri paalujen seuranta jaetaan tuomariston eri jäsenten kesken, samoin laukkaavien hevosten seuranta ja muut vastuualueet. Etukäteen on jo päätetty, kenellä on radiopuhelin käytössä tallialueelle kommunikointia varten. Ajotaparikkeet, huomautukset ja ajokiellot pitää saada heti ohjastajille tiedoksi", Päkkilä selvittää.Ensimmäinen lähtö sujuu ilman draamaa, sillä rikkeitä ei tule ja Santtu Raitala kaartaa voittajaesittelyyn. Yhden hevosen ravissa on sanomista ja siitä informoidaan eläinlääkäriä.Tuomariston sihteerinä tuomiva Roosa Päkkilä soittaa tulojärjestyksen totoon, jonka lisäksi hän kirjaa sanktiot ja laukat ylös."Harvinaista, vain yksi laukka suomenhevoslähdössä", tuomaristo toteaa yhdessä tuumin.Illan toinen lähtö on monté, jossa kilpailee valvoja Juha Päkkilän tytär Maria Kurttila, ravituomari itsekin. Päkkilä tekee lähtöä pois tornista jo esittelyn jälkeen."Kun lähisukulainen kilpailee, eli käytännössä sisarukset, lapset, vanhemmat tai puolisot, silloin tuomariston edustaja jäävää itsensä lähdön ajaksi. Mikäli lähisukulainen on mukana kahdessa lähdössä ravien aikana, silloin pitää jäävätä koko ravit. Myös monté-lähdön aikaan tuomaritornissa on kuitenkin oltava valvoja. Jarmolla (Halonen) on valvojan oikeudet ja hän toimii yhden lähdön ajan siinä toimessa. Kolmen hengen tuomaristo on päätösvaltainen", Päkkilä selvittää.Halonen on aloittanut tuomaroinnin vuonna 1989, ja myös valvojan roolista hänellä on pitkä kokemus. Puntti ei vapise Päkkilän poissaollessa, ja Halonen antaa tulikomentoja neljän paalun monté-lähdön seurantaan. Hän myöntää, että lajina montéa ei ole ihan yhtä yksinkertaista tuomita kuin kärrylähtöjä."Puhutaan monté-kaistasta ja siinä joutuu aika tarkkana olemaan tuomaristossa, kun välillä mennään ahtaaseen rakoon. On kärrylähtöjä hankalampi tulkita ja tuomita, onko kyseessä mahdollisesti murtautuminen tai toisaalta edun antaminen kanssakilpailijalle. Päätöksiä tehdessä pitää olla tarkkana. Tilanteet ovat aika haastavia joskus.".Muutaman minuutin päästä viimeisellä takasuoralla nähdään hyvin haastetta kuvaava tilanne. Johtavan rinnalla juossut Dreaming Artist ei valvontalaitteista katsottunut täysin pidä kakkosrataansa ja samaan aikaan jo takasuoran alussa kolmatta hyökännyt Aphrodite De Milo käy välillä uudelleen vähintään puolittain edellä juosseen takana.Kun ohjastaja Miisa Pulkkanen lähtee lopulliseen iskuunsa, kisan voittanut BWT If You Dare siirtyy neljännelle. Tulojärjestykseen tilanne ei vaikuta, eikä murtautumisen tunnusmerkistö täyty, mutta Aphrodite De Milon ohjastaja Miisa Pulkkanen saa tuomaristolta tilanteesta 24 euron sakon sääntöjen vastaisesta kaista-ajosta.Monté-naiset olivat Miisa Pulkkasen johdolla tuomariston kanssa eri linjoilla siitä, tapahtuiko rikettä vai ei."Harmittava sakko, joka mietitytti hetken", Pulkkanen kommentoi. "Lähdin kiriin, mikä näkyy videoltakin hyvin. Keulassa juossut Robin Angus ja sitä kirittänyt Dreaming Artist lisäsivät samassa tuntuvasti vauhtia, joten palaan osittain takaisin toiselle radalle. Tiedän, että Maria (Kurttila) on lähdössä hakemaan perässäni kirikaistaa, joten siirryn uudelleen kokonaan kolmannelle radalle selkeästi ennen häntä. Maria sanoi heti startin jälkeen, että hän taas käänsi neljännelle, koska tiesi, että Sara (Hautamäki) tulee Vince Q.C.:n kanssa takaa. Hän ei voinut sitä jäädä odottelemaan. Käsiteltiin naisten kanssa tilanne, ja Maria oli samaa mieltä, ettei siinä ollut häirintää eikä sakon paikkaa."Pulkkasen mukaan monté-lähtöjen tilanteiden tulkintaan paneudutaan nykyään hyvin, ja sen osalta kehitys on ollut jatkuvaa."On selvä, että joku tilanne tilanne voi näyttää tuomaristosta katsottuna ainakin hieman erilaiselta, jonka lisäksi monté-kaistojen tulkitseminen on merkittävästi vaikeampaa kuin kärrylähtöjen. Ei ole tuomaristolla helppoa tuomita montéa, jonka lisäksi ymmärrän hyvin, ettei heillä ole mahdollisuutta soitella kaikkia osapuolia läpi.".Sellainenkin aika oli, että pelaajat nousivat torniin moittimaan tuomaristoa, mutta se on jäänyt kokonaan pois.Markku Nisula.Tuomaritoiminta puhuttaa urheilussa varsinkin silloin, kun tehty päätös on kiistanalainen tai tulkittu virheellisesti. Raviurheilu ei tee asiassa poikkeusta. Ohjastajien kanssa syntyy harvoin sanaharkkaa, eivätkä peluritkaan enää nouse barrikadeille ainakaan livenä."Sellainenkin aika oli, että pelaajat nousivat torniin moittimaan tuomaristoa, mutta se on jäänyt kokonaan pois. Somessa meitä korkeintaan kehutaan", Nisula heittää.Tuomariston toiminnasta paistaa läpi rauhallisuus ja kokemus. Kun seuraavassa lähdössä tapahtuu etusuoralla pieni hässäkkä, ainoastaan maalikameramies Hyvönen innostuu kommentoimaan sitä livenä. Porukan nestori Nisula muistuttaa, mikä on tuomariston tärkein tehtävä. "Huomio keskittyy siihen, että saadaan tulojärjestykset ja kaikki muu oikein. Pyritään tekemään työt hyvin, havainnoidaan rikkeet ja annetaan oikeat rangaistukset. Käsittelemme numeroita illan aikana. Kotona pitää sitten katsoa ravit kokonaan uudelleen, jotta saa kokonaiskuvan, kuka missäkin lähdössä pärjäsi", Markku Nisula kertoo.Viisi lähtöä menee rikkeittä, ja illan viimeisessä lähdössä nähdäään yksi päivänselvä sääntöjenvastainen kaista-ajo. Tuomariston tehtävä on sitä helpompi, mitä vähemmän on tulkinnanvaraisia tilanteita.Ravituomaroinnin tulevaisuus jää kuitenkin mietityttämään. Tekoälyä tai muuta tekniikkaa on vaikea saada mukaan päätöksenteon avuksi. Tuomarit toivoisivat esimerkiksi dronea avuksi tuomaan ylhäältä päin kuvakulmaa tilanteista, jotka kaarrekameroista saattavat näyttää kovin erilaisilta.Ammattituomarointia tuskin on lähitulevaisuudessa luvassa. Oulun tuomariston keski-ikä on hieman yli 60 vuotta, ja porukan nuorin, Kimmo Kehusmaa, heittääkin vitsillä muiden olevan dinosauruksia.Markku Nisula jakaa huolen uusien tuomareiden värväämisestä lajin pariin, ja hän muistuttaa samalla, että työn luonne pysyy jatkossakin samana, tapahtuu maailmassa mitä muita muutoksia tahansa."Ei tuomareita liikaa ole. Porukkaa jää pois tuomaritoiminnasta ikääntymisen vuoksi, mikä näkyy. Työ sinällään ei ole helpottunut tai vaikeutunut. Aloitin aikana, jolloin oli pienet mustavalkotelevisiot ja hevosiakin oli enemmän. Siinä mielessä valvontalaitteiden kehitys on helpottanut seuraamista. Myös ammattiohjastajien suhteellinen määrä ravilähdöissä on noussut selvästi, mikä on tehnyt lähdöistä selväpiirteisempiä.""Yksi asia ei kuitenkaan muutu. Aina se ratkaisu pitää kuitenkin tehdä, kun tulee tilanne, jossa rikkeestä joko tuomitaan rangaistus tai ei", Nisula päättää..Huomaamaton maalikameramiesTeemu Hyvönen hoitaa maalikameraa kotiradallaan Oulussa. Kehittynyt tekniikka ja vuosien tuoma rutiini helpottavat tekemistä.Tuomaristo ottaa käsikellolla varmuuden vuoksi kilometriajan jokaisesta lähdöstä. Siitä huolimatta sähköinen ajanotto ja maalikameran toimiminen on elinehto ravitapahtuman onnistuneelle läpiviennille.Paikallinen aktiiviharrastaja Teemu Hyvönen on vastannut jo useamman vuoden maalikamerasta Oulussa, ja myös laajalla säteellä lähiradoilla. Tehtävä vaatii sitoutumista, sillä vastuu on iso. .Rutiini ja sitä kautta suoritus-varmuus on ykkösasia maalikameran hoitajalle.Teemu Hyvönen."Rutiini ja sitä kautta suoritusvarmuus on ykkösasia maalikameran hoitajalle", Hyvönen arvioi. "Volttilähdöissä lähetysnauhasta tulee suoraan pulssi tietokoneelle, joka laittaa kellon käyntiin. Autolähdöissä painan lipun heilautuksesta nappulaa, joka käynnistää sähköisen ajanoton. Sitä ei saa missata. Isommissa raveissa on autolähdöissäkin valokennot käytössä."Ensimmäisen sukupolven Optic1-maalikamerat toivat vanhentuessaan hankaluuksia heikon suoritusvarmuutensa vuoksi. Vielä vuosituhannen alussa epätarkat maalikuvat vaikeuttivat tulojärjestyksen todentamista tasaisissa maaliintuloissa.Nykyisin jokaisella maakuntaradalla käytössä oleva kolmannen sukupolven Optic3-maalikamera on oikein viritettynä paitsi äärimmäisen tarkka, myös lähes täysin toimintavarma.Sitä käytetään Pohjois-Suomessa porokisoissa, ja ympäri maailmaa esimerkiksi pyöräilykisoissa sekä muutenkin ihmisurheilussa.Ravituomariston työtä toimivat laitteet helpottavat merkittävästi. Tasapääjuoksuja tuomitaan entistä harvemmin."Maaliintulosta otetaan kuva, joka on ennen raveja säädetty mahdollisimman selkeäksi ja tarkaksi. Sen jälkeen syötän tulokset jokaiselle hevoselle taulukkoon, josta ne ovat helposti siirrettävissä Heppa-järjestelmään. Laitteet ovat arvokkaita, mutta ihan viime vuosina niitä on saatu hankittua käyttöön kaikille radoille. Tulokset saadaan julki muutamassa minuutissa", Hyvönen kertoo.Useimmissa ravitapahtumissa on myös toinen kamera tarvittaessa käytössä, mikä kriisin sattuessa pelastaa tilanteen. Inhimillisiltä virheiltä ei voi kokonaan välttyä, mutta ne ovat tuiki harvinaisia."Omasta syystä johtuvasta emämunauksesta on onneksi jo yllättävän pitkä aika. Silloin en saanut kuvaa lainkaan, kun olin unohtanut aktivoida laitteen. Kaksi vuotta sitten oli ravipäivä, jossa maalikuvasta puuttui pätkiä, kun laitteen nappulassa oli kosketushäiriö.""Alussa tuli muutamia epäonnistumisia, mutta kokemuksen myötä olen löytänyt hyvin tarkat rutiinit, joista pidän tarkasti kiinni. Tehtävä on periaatteessa yksinkertainen, mutta vastuullinen. Paineensietokykyä vaaditaan siinä vaiheessa, kun joku asia alkaa mennä pieleen", Hyvönen päättää..Esittelystä ei ole tarvetta luopuaAika ajoin on ollut puhetta muuttaa ravien rytmitystä esittelyiden poistamisella, mutta Oulun raveissa vuorossa olleet kaikki neljä tuomaria ovat sen suhteen kielteisellä kannalla.Oulussa esittelyyn tullaan pääosin kiitettävällä jämäkkyydellä. Kimmo Kehusmaa muistelee, kuinka ajolupakurssilla esittelyn tärkeyttä painotettiin. Hän kokee, että hyvä ja ryhdikäs esittely tuo arvontuntua ihan tavalliseenkin ravipäivään."Korttikurssilla kun olin, sitä pidettiin tärkeänä, että esittelyyn tullaan ajallaan jonossa ja otetaan tuomaristoon kontakti tervehtimällä", Kehusmaa aloittaa. "Kun olin tenavana aidan vieressä seuraamassa raveja, oli se hienoa, kun hevoset tuli marssimusiikin soidessa esittelyyn. Esittelystä on viime vuosina lipsuttu, mikä on harmi."Jarmo Halonen pitää tuomarin näkökulmasta esittelyn säilyttämistä tärkeänä."Kierrän paljon raveissa ja se on aina mukava katsoa esittelyitä. Tuomarina sitä pystyy katsomaan yleiskuvan lähdön hevosista ja kun hevoset tulevat kaikki numerojärjestyksessä radalle, siitä pystyy hyvin tekemään huomioita, jos jollain hevosista ei vaikuta olevan kaikki ihan kunnossa", Halonen pohtii..Markku Nisula lisää, että ilman esittelyä hevosia on paljon vaikeampi seurata radalla niin yleisön kuin tuomarienkin."Esittelyn jälkeen otetusta harjoituslähdöstä pystyy jo aika paljon näkemään hevosesta ja sen ravista", Nisula muistuttaa.Oulussa ei koeta myöskään suurille sääntömuutoksille tarvetta. Muutaman kerran Äimärautiolla on viime vuosina sattunut tilanne, jossa valmentajan ja tuomariston ajatukset ohjastajanvaihdoksista eivät ole menneet yksiin. Muutosehdotus ei ole kelvannut treenarille tai joskus pelaajat ovat kokeneet muutoksen muuttaneen liikaa voimasuhteita.Juha Päkkilä kertoo, että tuore sääntömuutos ohjastajanvaihdoksiin helpottaa tuomariston tehtävää, ja pelaajienkin on syytä huomioida, että Santtu Raitala voi edellisenä päivänä vaihtua oikeastaan kehen tahansa kuskiin."Kilpailupäivänä ohjastajan voi pakottavasta syystä vaihtaa, mutta muutos pitää tehdä mahdollisimman samantasoiseen ohjastajaan. Uudistuneen säännön myötä edellisenä päivänä ohjastajan voi vaihtaa keneen tahansa ilmoittamalla siitä valvojalle, jos alkuperäinen ohjastaja on estynyt osallistumaan raveihin. Sääntö antaa nyt pelivaraa valmentajalle ja helpottaa tuomariston toimintaa", Päkkilä kommentoi.

Ravipäivä tornissa tuomareiden silmin – Hevosurheilu pääsi aitiopaikalle tutustumaan ihmisiin päätöksien takana

Aiheeseen liittyvää