Matts Sjöblom on lähdössä perheineen Yhdysvaltoihin. Sunnuntaina 19. helmikuuta järjestetään Rosen Shingle Creek hotellissa, Floridan Orlandossa vuotuinen Dan Patch Awards -juhla. Siellä palkitaan United States Harness Writers Associationin valitsemat vuoden 2022 parhaat peitsarit ja ravurit.Sjöblom Racing osaomistaa kaksi palkittavaa hevosta. On harvinaista, että yksi omistaja pääsee juhlimaan kahta hevosta ja tuiki harvinaista, että kyseessä on eurooppalainen hevosenomistaja. Pebble Beach 07,2a palkitaan parhaana kolmevuotiaana peitsariorina ja Volume Eight 09,6a parhaana kaksivuotiaana ravuriorina..Haastattelemme toimitusjohtaja Matts Sjöblomia Pietarsaaren Alholmassa, Sjöblom Infran viihtyisissä toimistotiloissa. Ihmisen kielen päällä on vastaavassa tilanteessa päällimmäisenä hänelle läheisimmät asiat. Joten mistä mies, jonka hevoset ovat niittäneet Pohjois-Amerikassa ällistyttävää menestystä, haluaa puhua ensimmäiseksi. Luonnollisesti suomenhevosista.Muun muassa kunnallisteknisiä töitä, tehdaspalveluja, saneerausta, maanrakennusta sekä tytäryhtiön kautta biopolttoaineen murskausta tekevän Sjöblom Infran palkkalistoilla on 78 työntekijää ja alihankkijoiden kautta se työllistää päivittäin yli 90 henkeä.”Hevosista ja metsähommista yhtiö on alkanut, isä Svante ja setä Gösta perustivat yhtiön”, Sjöblom kertoo. ”Ilman hevosia ei oltaisi tässä.”Ei oltaisi tässä -ajatus sisältää hänellä laajemmankin näkökulman.”Isoäiti kertoi, kuinka kolme hevosta lähti talosta rintamalle, vain yksi tuli takaisin ja sekin puolihulluna.”Nuori Matts Sjöblom kuunteli tarkasti sodankäyneiden miesten tarinoita ja pani ne visusti mieleensä.”Heillä oli hirmuinen kunnioitus suomenhevosta kohtaan. Sanoivat suoraan, että ilman suomenhevosia emme olisi itsenäisiä. Niillä oli niin ratkaiseva rooli, ettei sitä edes tarpeeksi tunnusteta.”Mikään leipäpappi hän ei ole suomenhevosista puhuessaan. Hän on kahden Tanja Soukalla valmentautuvan kaksivuotiaan suomenhevostamman omistajaporukassa. Ancara on Parvelan Retusta ja samasta emästä kuin muun muassa Viktor Kärppä ja Hentun Liisa. Evarttilaisen Hissun Elviiran sisaruksia ovat puolestaan muun muassa Satakunta-ajon voittaja Hissun Haaste ja Marinen Muistokilpailun ykkönen Hissun Pamela. ”Sen verran pitää sidettä suomenhevosiin pysyä.”.KATSELEE MAAILMAN MENOA LAAJEMMASTA NÄKÖKULMASTAMitä pitemmälle Matts Sjöblomin kanssa jutustelee, sitä enemmän käy selväksi, että tässä on mies joka Veikko Huovisen romaanihenkilö Konsta Pylkkäsen tavoin katselee maailman menoa vähän laajemmasta näkökulmasta. Sjöblom elää täysin tässä päivässä, mutta hänellä on halu ymmärtää, miten tähän on tultu ja suunnata kunnioitusta menneiden polvien työlle. Tätä kuvastaa seuraavakin puheenaihe. Sjöblom Infran toimistorakennus on vuonna 1869 rakennettu raatimies Thòdenin huvila, joka tunnetaan Villa Rauhalan nimellä. Wilhelm Schauman osti sen vuonna 1900 ja Wilhelm Schauman Oy:lle rakennus siirtyi vuonna 1943. Schauman Oy puolestaan fuusioitui aikanaan UPM-Kymmene konserniin.”Tämä oli ollut seitsemän vuotta tyhjänä. Purettiin tuossa toisella puolella UPM:lle yhtä rakennusta. Heillä oli tästä jo purkulupa sisällä ja projektinvetäjä kysyi, paljonko tämän purkaminen maksaisi. Sanoin, entä jos me ostettaisiin tämä.”Hehtaarin merenrantatontti houkutteli Sjöblomia ja kauppa syntyi pikavauhdilla. Kauppasumma ei ollut suuri, mutta se ei tarkoita, etteikö rakennuksen hinta lopulta ollut mittava.”Osa seinistä oli aivan lahoja, ja esimerkiksi pohjoispuolen seinä kallistui seitsemän senttiä ulospäin ja vesikatossa oli 17 reikää. Tasan kaksi vuotta korjaaminen kesti parhaimmillaan kuuden miehen voimin. Usko meinasi loppua moneen kertaan.” .Työ palkittiin paitsi hienolla lopputuloksella, myös rakennussuojelun puolesta työtä tekevän Ebba Brahesamfundetin tunnustuksella. Villa Rauhalan rannasta voisi tehdä halutessaan nopeita vierailuja ulkomaan raveihinkin.”Tuolla toisella puolella on Uumaja ja Skellefteå ja veneellä kestää mennä yli 60 minuuttia. Harvoin tulee käytyä.”TÄHTIJUOKSIJARUUNA ENSIMMÄINEN RAVIHEVONENEnsimmäinen ravihevonen Sjöblomin perheellä oli vuonna 1970 syntynyt Uusi-Reipas.”Uusi-Vedon poika, 277 starttia, 28 voittoa”, Matts Sjöblomilta tulee faktat miettimättä. ”Se oli isällä Kalevi Kerolan kanssa ensin kimpassa, viisivuotiaana se ostettiin kokonaan.”Uusi-Reipas oli tähtijuoksijaruuna, joka mittavan voittosaaliinsa lisäksi juoksi 62 muuta totosijaa. Suurimmat menestykset tulivat Tuomo Mäkelän ollessa ohjissa..”Se oli muutamana talvena Mäkelässä treenissäkin. Muistan, kun se vietiin sinne. Tuomo ja tallipoikana ollut Väreen Risto jäivät nuorukaiselle mieleen mukavina miehinä.”Vuonna 1978 Sjöblomeille valmistui talli Pännäisten radalle, jossa oli varsinkin 1950-luvulla ollut suhteellisen vilkasta kilpailutoimintaa. Muun muassa kaksinkertainen ravikuningatar A.K. Tyttö vieraili siellä voittamassa lähtöjä. 1970-luvulla Pännäisissä pidettiin vielä paikallisraveja ja jopa ajokorttikurssi ja 2010-lukuun asti siellä ajettiin säännöllisesti harjoitusraveja. .Matts Sjöblom valmensi isänsä kanssa hevosia Pännäisten radalla ja hänelle kertyi 1980–1990-luvuilta ohjastajastatistiikkakin, 75 starttia toivat seitsemän ykköstä.”Mämmikourakin voi voittaa, kun on tarpeeksi hyvä hevonen. Kyllä minä äkkiä huomasin, että parempi jättää ajaminen ammattimiehille. Nykyäänhän lähdöt ovat tulleet tasaisemmiksi ja ohjastajan rooli vain korostunut. Asiat tapahtuvat silmänräpäyksessä ja voitto voi olla pienestä kiinni.”Suurin osa hänen ohjastamistaan voitoista tuli omalla kasvatilla Flying Amadeus 16,2a, joka oli myös paras hänen noina aikoina syntyneistä 18 kasvatistaan.”Siitä kasvatustouhusta ei tullut yhtään mitään, se oli täydellinen katastrofi. Ei osattu valita tammoja, eikä niille oreja.”Suurin hevosten aiheuttama katastrofi jäi onneksi sentään sattumatta, kun tuleva puoliso Catarina ei jättänyt ensitapaamista myös viimeiseksi.”Kun tapasin hänet ensi kerran ja mentiin tanssimaan, sanoin, että minulla on seitsemän hevosta ja puoli miljoonaa markkaa velkaa. Se tarina meinasi loppua siihen ja sen jälkeen olen kuulemma ollut koeajalla.”.Minulla on seitsemän hevosta ja puoli miljoonaa markkaa velkaa.Matts Sjöblom tulevalle vaimolleen.Kasvava Sjöblom Infra vei 2010-luvulle tultaessa yhä enemmän Matts Sjöblomin aikaa ja Svante Sjöblomia alkoi ikä sydänoireineen painaa.”Ihan viimeisinä aikoina tallissa oli vain yksi isän hevonen, jota hän treenasi. Lopulta talli myytiin Laura Biskopille.”Isä ja poika ovat nyt jättäneet käytännön hevostouhun kokonaan.”Isällä on ikää nyt jo 87, mutta joka ilta hän katsoo raveja. Nukahtaakin välillä telkkarin ääreen, mutta äiti kertoi, että herää aina esittelyyn, kun marssi soi. Äidille piti hommata oma telkkari, kun isä varasi toisen kuudesta puoli kymmeneen raveille.”Matts Sjöblomilla kytee vahva unelma, että paluu ravivalmennuksen pariin vielä tapahtuu. ”Kaipaan päivittäistä työskentelyä hevosten kanssa, tunnen itseni suorastaan pikkuisen henkisesti köyhäksi, kun en saa touhuta niiden kanssa. En sen takia, että olisin hyvä treenari, mutta se tuo elämänlaatua, kun saa lähteä ajamaan varhain auringon noustessa.”.Perheyrityksen toimitusjohtajana oleminen on kirjaimellisesti täysipäiväinen työ.”Kun lahjoja ei ole tarpeeksi, se pitää kompensoida jollain konstilla ja minä olen tehnyt sen työnteolla. Jotain hevosten myötä puuttuu, mutta se on vain hyväksyttävä tässä hetkessä. Turha ruveta harrastelemaan, ellei siihen voi antaa kunnolla aikaa.”.UET GRAND PRIX'N KAKKONENKimppaomistajana Matts Sjöblom koki onnistumisia jo 1990-luvulla. Dramatic Kemp oli derbykakkonen ja Suur-Hollolassa neljäs. ”Se ja Hakki Kemp olivat Perttusen Tapion löytöjä”, Sjöblom korostaa. ”Hakki Kempin moni oli jo hylännyt sen kintereiden takia, mutta Tapsa näki siinä jotakin. Hän keräsi siihen siellä päässä porukkaa, minä täältä päin.”Hakki Kemp teki suorastaan suomalaista ravihistoriaa lähdössä, jota ei edes voittanut. Ensimmäistä kertaa Vincennesissa ohjastanut Perttunen ajoi Hakki Kempillä auringontarkasti vuoden 1997 UET Grand Prix’n finaalissa ja ori oli jättiyllätyskakkonen Pekka Korven ohjastaman jättisuosikki General Novemberin vanavedessä. Kakkospalkinto 600 000 frangia (89 105 euroa) oli huikea summa, kun ajatellaan, että esimerkiksi Edu’s Speedy ansaitsi saman vuoden derbyvoitosta 300 000 markkaa (50 456 euroa).”Perttusen Sirpa otti sen kuukauden meille lähettämästään laskusta kopion ja kehysti sen. Se oli suurin lasku, mitä Tapsalta oli koskaan lähtenyt ja voi olla sitä vieläkin.”.AMERIKAN MANTEREELLEAmerikan mantereen hevosporukoihin lähteminen tapahtui vuonna 2015 ja ajatuksen alullepanijana oli Kari Vähämaa.”Hän kertoi Lexingtonissa myytävästä yankeeglidelaisesta tammasta Cool Cates. Menin mukaan sen ostaneeseen All Laid Out Stableen, jolla oli aiemmin ollut All Laid Out ja Workout Wonder, mutta omistuspohja oli matkan varrella muuttunut.”Cool Cates 11,6a oli onnistunut ostos, se oli muun muassa toinen Pennsylvania Sire Stakesin finaalissa kolmevuotiaana.”Se maksoi 32 000 dollaria, juoksi 270 000 dollaria ja myytiin sitten vielä mukavalla summalla. Sitten ostettiin Raceace 15 000 dollarilla, sekin tienasi yli 200 000 dollaria. Nyt porukalla ei ole kuin siitostamma, sen ensimmäinen varsa myytiin syksyllä huutokaupassa.”Ma Was Rightin 10,9a puolitoistavuotiaasta greenshoelaisesta tammavarsasta maksettiin Lexingtonissa 105 000 dollaria.Tallin luottovalmentaja oli Noel Daley ja Sjöblom tiesi kenen puoleen kääntyä, kun tuli ajatus uusista hevoshankinnoista.”Syksyllä 2020 päätin, että ostetaan jonkin verran hevosia. Olin Ala-Seppälän Marttiin ja Noeliin yhteydessä.”Pian hänellä oli viidestä hevosesta osuuksia, jotka osoittautuivat – yhtä lukuun ottamatta – onnistuneiksi hankinnoiksi.Vuonna 2019 syntyneet Palermo Hanover 09,2a, Primadonna Deo 09,6a, Danznqueen Hanover 10,2a ja Unleashed Kemp 09,5a ovat kaikki menestyneet ja juosseet yhteensä rahaa lähes 700 000 dollaria..”Hyviä onnistumisia, kun ei kuitenkaan ole lähdetty takki auki ja osteltu isolla rahalla. Hevoset ovat olleet halvimmasta päästä siellä.”Aloite Pebble Beachin hankinnasta tuli suoraan Noel Daleylta.”Noel soitti, että nyt tulet mukaan tähän peitsariin, jonka peitsariguru Harvey Fried oli bongannut”, Matts Sjöblom kertoo. ”Minä olin ensin vähän, että stop, stop, peitsari?”Vihreää valoa hevoselle näytti videon nähtyään myös Martti Ala-Seppälä.”Noel sen viimeisen päätöksen tietysti teki paikan päällä. Pebble oli minun hevosistani kalliimmasta päästä, se maksoi huutokaupassa 85 000 dollaria.”.Nyt hän on mukana muutamassa muussakin peitsarissa, mutta sydän sykkii silti vahvimmin ravureille.”Jos Pebble ei olisi onnistunut, niin eiköhän se puoli olisi loppunut siihen, mutta epäonnistunut ravuri ei koskaan veisi uskoa ravureihin kokonaan.”Sjöblom kertoo, että Pebble Beach pystyy ravaamaankin lujaa.”Se on sen vahvuus, että sitä voi treenata ravillakin. Se auttaa lihaspuolta, kun ei mennä koko ajan peitsiä.”Sjöblom ottaa tulleen menestyksen nöyrän iloisena vastaan.”Totta kai tuntuu erittäin hyvältä, kun hevosten kanssa on hakannut 50 vuotta päätään seinään, mutta samaan hengenvetoon pitää sanoa, että se on opettanut, etten ymmärrä mitään tästä hommasta.”Sjöblom kertoo katselleensa Volume Eightia, kun Daleylla työskentelevä Sonja Booth oli laitellut sitä kohti voittoisaa Kindergarten-finaalia. Hän oli pohtinut, että vaikea uskoa tuon hevosen menevän niin lujaa kuin se menee..”Se on takakorkea ja pieni, mutta toisaalta tänä päivänä oikein ison hevosen on vaikea keretä kaksivuotiskauteen. Vaikea saada riittävää lihasmassaa, että pystyisi menemään. Sellaisen voi tuoda Suomeen ja voittaa sillä kuusivuotiaana Tammer-ajon.”Sjöblom muistuttaa, että kaikki kunnia menestyksistä kuuluu hevosille ja heille, jotka niiden eteen tekevät töitä.”Minä olen etuoikeutettu, kun olen saanut olla omistajana mukana.”.17 HEVOSTA LUOTTOVALMENTAJALLA. Sjöblom Racing on tällä hetkellä Yhdysvalloissa mukana 13 kaksivuotiaassa ja neljässä kolmevuotiaassa hevosessa. ”Toivottavasti siinä on muutama, jotka elättävät loput”, Matts Sjöblom toteaa. ”Kaikkihan ei onnistu.”Matts Sjöblom omistaa kolmanneksen Sjöblom Racingista ja perheen lapset, 25-vuotiaat kaksoset Ida-Lovisa ja Isac omistavat kumpikin kolmanneksen.”Kyllä heitä hevoset kiinnostaa, ovat ajaneet ja ratsastaneet. Ei heitä ole tarvinnut papan pakottaa, mutta ei heillä ole sellaista poltetta asiaan kuin minulla ja isällä.”Kaikki Sjöblom Racingin hevoset ovat valmennuksessa Noel Daleylla.”Hän on hyvin rehellinen ja suorapuheinen. Osa treenareista pitää itseään ehkä vähän tähtenä, mutta Noel on hyvin tavallinen ihminen, helposti lähestyttävä. Hän ei kehu hevosia vaan antaa niiden itse todistaa, mitä ovat. Pebble Beachista hän tosin sanoi keväällä, että se on aika nopea hevonen. Se oli jo suuri tunnustus.”Sjöblom kuvailee valmentajaa synnyinmaan mukaan australialaisen rennoksi.”Joissain asioissa ote voi olla vähän liiankin rento, kuten laskujen lähettämisissä. Niiden perään saa joskus kysellä, eikä nytkään ole vielä tullut joulukuun laskua.”Kaikki porukat, joissa Sjöblom Racing on mukana, ovat syntyneet Daleyn kautta. ”Kaikki kimpat ovat on eri kokoonpanoilla, mutta on siellä tiettyjä kavereita, joiden kanssa ollaan useammassa samassa hevosessa. Noel ostaa, mutta huutokauppayhtiön lasku tulee suoraan meille, jotka tulevat kimppaan.”Sjöblom Racing omistaa eri kokoisia osuuksia hevosista.”Noelilla saattaa olla kaksi prosenttia yhdestä hevosesta ja meillä 25, mutta olemme rekisteröineet tallin N. Daley & Sjöblom Racing.”.Osaomistettujen suurin tähti Pebble Beach kilpaili 29 kertaa, ansaitsi 1,7 miljoonaa dollaria ja siirtyi nyt kolmevuotiskauden jälkeen siitosoriksi Diamond Creek Farmille Kentuckyyn.”Talvisin se lentää Uuteen-Seelantiin ja Australiaan. Olen iloinen Pebblen puolesta, sillä on hyvät oltavat. Kyllä näihinkin hevosiin tunneside syntyy, mutta ei tietenkään sellainen kuin se olisi tässä itsellä. Täällä jos joku hevonen piti myydä tai laittaa kokonaan pois, niin sehän oli monen viikon suru. Ne ovat kuin perheenjäseniä, kun niiden kanssa tekee joka päivä töitä.” .HYVÄ JA PAHA AMERIKKA. Matts Sjöblom katselee asioita monelta kantilta. Vaikka hän on sijoittanut jenkkiravureihin, ei hän silti ole mikään suuri USA-fani.”Henkilökohtaisesti en tykkää siitä maasta”, hän kuittaa. ”Siellä on monta hyvää asiaa, mutta se ei ole oikeudenmukainen maa. Jos sinulla on asiat huonosti, olet todella vaikeuksissa. Toisaalta siellä on mahdollista menestyä taloudellisesti vaikka mihin asti, kun vaan onnistuu.”Hän toteaa, että tämä koskee myös paikallista hevosurheilua. ”Se on kova maa. Se on sitä kaikille, hevoselle, valmentajalle, ohjastajalle ja omistajalle. Se on totinen paikka, kun panokset ovat suuret. Minä en ole ottanut riskejä, mutta moni ottaa. Kun treenari saa satojatuhansia maksaneen hevosen, sillä pitäisi myös pärjätä ja ellei pärjää, on äkkiä ulkona.”.Hyvää Amerikan hevosurheilussa on myös paikallinen huutokauppakulttuuri.”Hevosen ostaminen esimerkiksi Ranskasta ei ole helppoa. Jos katsotaan, mitkä hevoset siellä voittavat suuria lähtöjä, niitä ei ole yleensä myyty huutokaupoissa. Ne pidetään omissa piireissä, ovat siellä ja pysyvät. Jenkeissä kaikki viedään huutokauppaan ja kaikki ovat samalla viivalla.”Lajin yleisökato on tosiasia valtameren takanakin.”Kun mentiin ensimmäisen kerran Pittsburghiin Meadowsin radalle, niin katsottiin, että onpa hieno paikka ja autojen määrästä päätellen tuhansia ihmisiä. Ja varmaan siellä olikin 8 000, mutta heistä vain parisataa seurasi raveja. Siellä oli kasino ja sen lisäksi samaan aikaan bändi soittamassa ja barbeque-iltapäivä menossa. Siellä ne ihmiset olivat.”Suomalaiset ovat hänen mukaansa kysyttyjä työntekijöitä jenkkitalleille. Noel Daleyllakin on heitä monta.”Harva uskoo tai ymmärtää, kuinka hyvässä maineessa suomalaiset hevosihmiset maailmalla ovat. Ehkä se johtuu siitä meihin iskostuneesta luterilaisesta työmoraalista. Kai Martti Luther teki paljon pahaa, kun ajaa meidät vieläkin ylös joka jumalan aamu.”Matts Sjöblom sanoo vilpittömästi ihailevansa suomalaisten hevosihmisten sitkeyttä.”He jaksavat päivästä toiseen, vaikka raviurheilun tilanne Suomessa on, mikä on. Siitä tilanne on hyvä, että vielä on paljon innokkaita ihmisiä, jotka tykkäävät raviurheilusta. Se kuitenkin pitäisi ymmärtää, ettei enää voida ajaa samasta tuhannesta eurosta kilpaa, mitä on tehty vuosikausia. Kulut ovat nousseet ihan eri tasolle.”
Matts Sjöblom on lähdössä perheineen Yhdysvaltoihin. Sunnuntaina 19. helmikuuta järjestetään Rosen Shingle Creek hotellissa, Floridan Orlandossa vuotuinen Dan Patch Awards -juhla. Siellä palkitaan United States Harness Writers Associationin valitsemat vuoden 2022 parhaat peitsarit ja ravurit.Sjöblom Racing osaomistaa kaksi palkittavaa hevosta. On harvinaista, että yksi omistaja pääsee juhlimaan kahta hevosta ja tuiki harvinaista, että kyseessä on eurooppalainen hevosenomistaja. Pebble Beach 07,2a palkitaan parhaana kolmevuotiaana peitsariorina ja Volume Eight 09,6a parhaana kaksivuotiaana ravuriorina..Haastattelemme toimitusjohtaja Matts Sjöblomia Pietarsaaren Alholmassa, Sjöblom Infran viihtyisissä toimistotiloissa. Ihmisen kielen päällä on vastaavassa tilanteessa päällimmäisenä hänelle läheisimmät asiat. Joten mistä mies, jonka hevoset ovat niittäneet Pohjois-Amerikassa ällistyttävää menestystä, haluaa puhua ensimmäiseksi. Luonnollisesti suomenhevosista.Muun muassa kunnallisteknisiä töitä, tehdaspalveluja, saneerausta, maanrakennusta sekä tytäryhtiön kautta biopolttoaineen murskausta tekevän Sjöblom Infran palkkalistoilla on 78 työntekijää ja alihankkijoiden kautta se työllistää päivittäin yli 90 henkeä.”Hevosista ja metsähommista yhtiö on alkanut, isä Svante ja setä Gösta perustivat yhtiön”, Sjöblom kertoo. ”Ilman hevosia ei oltaisi tässä.”Ei oltaisi tässä -ajatus sisältää hänellä laajemmankin näkökulman.”Isoäiti kertoi, kuinka kolme hevosta lähti talosta rintamalle, vain yksi tuli takaisin ja sekin puolihulluna.”Nuori Matts Sjöblom kuunteli tarkasti sodankäyneiden miesten tarinoita ja pani ne visusti mieleensä.”Heillä oli hirmuinen kunnioitus suomenhevosta kohtaan. Sanoivat suoraan, että ilman suomenhevosia emme olisi itsenäisiä. Niillä oli niin ratkaiseva rooli, ettei sitä edes tarpeeksi tunnusteta.”Mikään leipäpappi hän ei ole suomenhevosista puhuessaan. Hän on kahden Tanja Soukalla valmentautuvan kaksivuotiaan suomenhevostamman omistajaporukassa. Ancara on Parvelan Retusta ja samasta emästä kuin muun muassa Viktor Kärppä ja Hentun Liisa. Evarttilaisen Hissun Elviiran sisaruksia ovat puolestaan muun muassa Satakunta-ajon voittaja Hissun Haaste ja Marinen Muistokilpailun ykkönen Hissun Pamela. ”Sen verran pitää sidettä suomenhevosiin pysyä.”.KATSELEE MAAILMAN MENOA LAAJEMMASTA NÄKÖKULMASTAMitä pitemmälle Matts Sjöblomin kanssa jutustelee, sitä enemmän käy selväksi, että tässä on mies joka Veikko Huovisen romaanihenkilö Konsta Pylkkäsen tavoin katselee maailman menoa vähän laajemmasta näkökulmasta. Sjöblom elää täysin tässä päivässä, mutta hänellä on halu ymmärtää, miten tähän on tultu ja suunnata kunnioitusta menneiden polvien työlle. Tätä kuvastaa seuraavakin puheenaihe. Sjöblom Infran toimistorakennus on vuonna 1869 rakennettu raatimies Thòdenin huvila, joka tunnetaan Villa Rauhalan nimellä. Wilhelm Schauman osti sen vuonna 1900 ja Wilhelm Schauman Oy:lle rakennus siirtyi vuonna 1943. Schauman Oy puolestaan fuusioitui aikanaan UPM-Kymmene konserniin.”Tämä oli ollut seitsemän vuotta tyhjänä. Purettiin tuossa toisella puolella UPM:lle yhtä rakennusta. Heillä oli tästä jo purkulupa sisällä ja projektinvetäjä kysyi, paljonko tämän purkaminen maksaisi. Sanoin, entä jos me ostettaisiin tämä.”Hehtaarin merenrantatontti houkutteli Sjöblomia ja kauppa syntyi pikavauhdilla. Kauppasumma ei ollut suuri, mutta se ei tarkoita, etteikö rakennuksen hinta lopulta ollut mittava.”Osa seinistä oli aivan lahoja, ja esimerkiksi pohjoispuolen seinä kallistui seitsemän senttiä ulospäin ja vesikatossa oli 17 reikää. Tasan kaksi vuotta korjaaminen kesti parhaimmillaan kuuden miehen voimin. Usko meinasi loppua moneen kertaan.” .Työ palkittiin paitsi hienolla lopputuloksella, myös rakennussuojelun puolesta työtä tekevän Ebba Brahesamfundetin tunnustuksella. Villa Rauhalan rannasta voisi tehdä halutessaan nopeita vierailuja ulkomaan raveihinkin.”Tuolla toisella puolella on Uumaja ja Skellefteå ja veneellä kestää mennä yli 60 minuuttia. Harvoin tulee käytyä.”TÄHTIJUOKSIJARUUNA ENSIMMÄINEN RAVIHEVONENEnsimmäinen ravihevonen Sjöblomin perheellä oli vuonna 1970 syntynyt Uusi-Reipas.”Uusi-Vedon poika, 277 starttia, 28 voittoa”, Matts Sjöblomilta tulee faktat miettimättä. ”Se oli isällä Kalevi Kerolan kanssa ensin kimpassa, viisivuotiaana se ostettiin kokonaan.”Uusi-Reipas oli tähtijuoksijaruuna, joka mittavan voittosaaliinsa lisäksi juoksi 62 muuta totosijaa. Suurimmat menestykset tulivat Tuomo Mäkelän ollessa ohjissa..”Se oli muutamana talvena Mäkelässä treenissäkin. Muistan, kun se vietiin sinne. Tuomo ja tallipoikana ollut Väreen Risto jäivät nuorukaiselle mieleen mukavina miehinä.”Vuonna 1978 Sjöblomeille valmistui talli Pännäisten radalle, jossa oli varsinkin 1950-luvulla ollut suhteellisen vilkasta kilpailutoimintaa. Muun muassa kaksinkertainen ravikuningatar A.K. Tyttö vieraili siellä voittamassa lähtöjä. 1970-luvulla Pännäisissä pidettiin vielä paikallisraveja ja jopa ajokorttikurssi ja 2010-lukuun asti siellä ajettiin säännöllisesti harjoitusraveja. .Matts Sjöblom valmensi isänsä kanssa hevosia Pännäisten radalla ja hänelle kertyi 1980–1990-luvuilta ohjastajastatistiikkakin, 75 starttia toivat seitsemän ykköstä.”Mämmikourakin voi voittaa, kun on tarpeeksi hyvä hevonen. Kyllä minä äkkiä huomasin, että parempi jättää ajaminen ammattimiehille. Nykyäänhän lähdöt ovat tulleet tasaisemmiksi ja ohjastajan rooli vain korostunut. Asiat tapahtuvat silmänräpäyksessä ja voitto voi olla pienestä kiinni.”Suurin osa hänen ohjastamistaan voitoista tuli omalla kasvatilla Flying Amadeus 16,2a, joka oli myös paras hänen noina aikoina syntyneistä 18 kasvatistaan.”Siitä kasvatustouhusta ei tullut yhtään mitään, se oli täydellinen katastrofi. Ei osattu valita tammoja, eikä niille oreja.”Suurin hevosten aiheuttama katastrofi jäi onneksi sentään sattumatta, kun tuleva puoliso Catarina ei jättänyt ensitapaamista myös viimeiseksi.”Kun tapasin hänet ensi kerran ja mentiin tanssimaan, sanoin, että minulla on seitsemän hevosta ja puoli miljoonaa markkaa velkaa. Se tarina meinasi loppua siihen ja sen jälkeen olen kuulemma ollut koeajalla.”.Minulla on seitsemän hevosta ja puoli miljoonaa markkaa velkaa.Matts Sjöblom tulevalle vaimolleen.Kasvava Sjöblom Infra vei 2010-luvulle tultaessa yhä enemmän Matts Sjöblomin aikaa ja Svante Sjöblomia alkoi ikä sydänoireineen painaa.”Ihan viimeisinä aikoina tallissa oli vain yksi isän hevonen, jota hän treenasi. Lopulta talli myytiin Laura Biskopille.”Isä ja poika ovat nyt jättäneet käytännön hevostouhun kokonaan.”Isällä on ikää nyt jo 87, mutta joka ilta hän katsoo raveja. Nukahtaakin välillä telkkarin ääreen, mutta äiti kertoi, että herää aina esittelyyn, kun marssi soi. Äidille piti hommata oma telkkari, kun isä varasi toisen kuudesta puoli kymmeneen raveille.”Matts Sjöblomilla kytee vahva unelma, että paluu ravivalmennuksen pariin vielä tapahtuu. ”Kaipaan päivittäistä työskentelyä hevosten kanssa, tunnen itseni suorastaan pikkuisen henkisesti köyhäksi, kun en saa touhuta niiden kanssa. En sen takia, että olisin hyvä treenari, mutta se tuo elämänlaatua, kun saa lähteä ajamaan varhain auringon noustessa.”.Perheyrityksen toimitusjohtajana oleminen on kirjaimellisesti täysipäiväinen työ.”Kun lahjoja ei ole tarpeeksi, se pitää kompensoida jollain konstilla ja minä olen tehnyt sen työnteolla. Jotain hevosten myötä puuttuu, mutta se on vain hyväksyttävä tässä hetkessä. Turha ruveta harrastelemaan, ellei siihen voi antaa kunnolla aikaa.”.UET GRAND PRIX'N KAKKONENKimppaomistajana Matts Sjöblom koki onnistumisia jo 1990-luvulla. Dramatic Kemp oli derbykakkonen ja Suur-Hollolassa neljäs. ”Se ja Hakki Kemp olivat Perttusen Tapion löytöjä”, Sjöblom korostaa. ”Hakki Kempin moni oli jo hylännyt sen kintereiden takia, mutta Tapsa näki siinä jotakin. Hän keräsi siihen siellä päässä porukkaa, minä täältä päin.”Hakki Kemp teki suorastaan suomalaista ravihistoriaa lähdössä, jota ei edes voittanut. Ensimmäistä kertaa Vincennesissa ohjastanut Perttunen ajoi Hakki Kempillä auringontarkasti vuoden 1997 UET Grand Prix’n finaalissa ja ori oli jättiyllätyskakkonen Pekka Korven ohjastaman jättisuosikki General Novemberin vanavedessä. Kakkospalkinto 600 000 frangia (89 105 euroa) oli huikea summa, kun ajatellaan, että esimerkiksi Edu’s Speedy ansaitsi saman vuoden derbyvoitosta 300 000 markkaa (50 456 euroa).”Perttusen Sirpa otti sen kuukauden meille lähettämästään laskusta kopion ja kehysti sen. Se oli suurin lasku, mitä Tapsalta oli koskaan lähtenyt ja voi olla sitä vieläkin.”.AMERIKAN MANTEREELLEAmerikan mantereen hevosporukoihin lähteminen tapahtui vuonna 2015 ja ajatuksen alullepanijana oli Kari Vähämaa.”Hän kertoi Lexingtonissa myytävästä yankeeglidelaisesta tammasta Cool Cates. Menin mukaan sen ostaneeseen All Laid Out Stableen, jolla oli aiemmin ollut All Laid Out ja Workout Wonder, mutta omistuspohja oli matkan varrella muuttunut.”Cool Cates 11,6a oli onnistunut ostos, se oli muun muassa toinen Pennsylvania Sire Stakesin finaalissa kolmevuotiaana.”Se maksoi 32 000 dollaria, juoksi 270 000 dollaria ja myytiin sitten vielä mukavalla summalla. Sitten ostettiin Raceace 15 000 dollarilla, sekin tienasi yli 200 000 dollaria. Nyt porukalla ei ole kuin siitostamma, sen ensimmäinen varsa myytiin syksyllä huutokaupassa.”Ma Was Rightin 10,9a puolitoistavuotiaasta greenshoelaisesta tammavarsasta maksettiin Lexingtonissa 105 000 dollaria.Tallin luottovalmentaja oli Noel Daley ja Sjöblom tiesi kenen puoleen kääntyä, kun tuli ajatus uusista hevoshankinnoista.”Syksyllä 2020 päätin, että ostetaan jonkin verran hevosia. Olin Ala-Seppälän Marttiin ja Noeliin yhteydessä.”Pian hänellä oli viidestä hevosesta osuuksia, jotka osoittautuivat – yhtä lukuun ottamatta – onnistuneiksi hankinnoiksi.Vuonna 2019 syntyneet Palermo Hanover 09,2a, Primadonna Deo 09,6a, Danznqueen Hanover 10,2a ja Unleashed Kemp 09,5a ovat kaikki menestyneet ja juosseet yhteensä rahaa lähes 700 000 dollaria..”Hyviä onnistumisia, kun ei kuitenkaan ole lähdetty takki auki ja osteltu isolla rahalla. Hevoset ovat olleet halvimmasta päästä siellä.”Aloite Pebble Beachin hankinnasta tuli suoraan Noel Daleylta.”Noel soitti, että nyt tulet mukaan tähän peitsariin, jonka peitsariguru Harvey Fried oli bongannut”, Matts Sjöblom kertoo. ”Minä olin ensin vähän, että stop, stop, peitsari?”Vihreää valoa hevoselle näytti videon nähtyään myös Martti Ala-Seppälä.”Noel sen viimeisen päätöksen tietysti teki paikan päällä. Pebble oli minun hevosistani kalliimmasta päästä, se maksoi huutokaupassa 85 000 dollaria.”.Nyt hän on mukana muutamassa muussakin peitsarissa, mutta sydän sykkii silti vahvimmin ravureille.”Jos Pebble ei olisi onnistunut, niin eiköhän se puoli olisi loppunut siihen, mutta epäonnistunut ravuri ei koskaan veisi uskoa ravureihin kokonaan.”Sjöblom kertoo, että Pebble Beach pystyy ravaamaankin lujaa.”Se on sen vahvuus, että sitä voi treenata ravillakin. Se auttaa lihaspuolta, kun ei mennä koko ajan peitsiä.”Sjöblom ottaa tulleen menestyksen nöyrän iloisena vastaan.”Totta kai tuntuu erittäin hyvältä, kun hevosten kanssa on hakannut 50 vuotta päätään seinään, mutta samaan hengenvetoon pitää sanoa, että se on opettanut, etten ymmärrä mitään tästä hommasta.”Sjöblom kertoo katselleensa Volume Eightia, kun Daleylla työskentelevä Sonja Booth oli laitellut sitä kohti voittoisaa Kindergarten-finaalia. Hän oli pohtinut, että vaikea uskoa tuon hevosen menevän niin lujaa kuin se menee..”Se on takakorkea ja pieni, mutta toisaalta tänä päivänä oikein ison hevosen on vaikea keretä kaksivuotiskauteen. Vaikea saada riittävää lihasmassaa, että pystyisi menemään. Sellaisen voi tuoda Suomeen ja voittaa sillä kuusivuotiaana Tammer-ajon.”Sjöblom muistuttaa, että kaikki kunnia menestyksistä kuuluu hevosille ja heille, jotka niiden eteen tekevät töitä.”Minä olen etuoikeutettu, kun olen saanut olla omistajana mukana.”.17 HEVOSTA LUOTTOVALMENTAJALLA. Sjöblom Racing on tällä hetkellä Yhdysvalloissa mukana 13 kaksivuotiaassa ja neljässä kolmevuotiaassa hevosessa. ”Toivottavasti siinä on muutama, jotka elättävät loput”, Matts Sjöblom toteaa. ”Kaikkihan ei onnistu.”Matts Sjöblom omistaa kolmanneksen Sjöblom Racingista ja perheen lapset, 25-vuotiaat kaksoset Ida-Lovisa ja Isac omistavat kumpikin kolmanneksen.”Kyllä heitä hevoset kiinnostaa, ovat ajaneet ja ratsastaneet. Ei heitä ole tarvinnut papan pakottaa, mutta ei heillä ole sellaista poltetta asiaan kuin minulla ja isällä.”Kaikki Sjöblom Racingin hevoset ovat valmennuksessa Noel Daleylla.”Hän on hyvin rehellinen ja suorapuheinen. Osa treenareista pitää itseään ehkä vähän tähtenä, mutta Noel on hyvin tavallinen ihminen, helposti lähestyttävä. Hän ei kehu hevosia vaan antaa niiden itse todistaa, mitä ovat. Pebble Beachista hän tosin sanoi keväällä, että se on aika nopea hevonen. Se oli jo suuri tunnustus.”Sjöblom kuvailee valmentajaa synnyinmaan mukaan australialaisen rennoksi.”Joissain asioissa ote voi olla vähän liiankin rento, kuten laskujen lähettämisissä. Niiden perään saa joskus kysellä, eikä nytkään ole vielä tullut joulukuun laskua.”Kaikki porukat, joissa Sjöblom Racing on mukana, ovat syntyneet Daleyn kautta. ”Kaikki kimpat ovat on eri kokoonpanoilla, mutta on siellä tiettyjä kavereita, joiden kanssa ollaan useammassa samassa hevosessa. Noel ostaa, mutta huutokauppayhtiön lasku tulee suoraan meille, jotka tulevat kimppaan.”Sjöblom Racing omistaa eri kokoisia osuuksia hevosista.”Noelilla saattaa olla kaksi prosenttia yhdestä hevosesta ja meillä 25, mutta olemme rekisteröineet tallin N. Daley & Sjöblom Racing.”.Osaomistettujen suurin tähti Pebble Beach kilpaili 29 kertaa, ansaitsi 1,7 miljoonaa dollaria ja siirtyi nyt kolmevuotiskauden jälkeen siitosoriksi Diamond Creek Farmille Kentuckyyn.”Talvisin se lentää Uuteen-Seelantiin ja Australiaan. Olen iloinen Pebblen puolesta, sillä on hyvät oltavat. Kyllä näihinkin hevosiin tunneside syntyy, mutta ei tietenkään sellainen kuin se olisi tässä itsellä. Täällä jos joku hevonen piti myydä tai laittaa kokonaan pois, niin sehän oli monen viikon suru. Ne ovat kuin perheenjäseniä, kun niiden kanssa tekee joka päivä töitä.” .HYVÄ JA PAHA AMERIKKA. Matts Sjöblom katselee asioita monelta kantilta. Vaikka hän on sijoittanut jenkkiravureihin, ei hän silti ole mikään suuri USA-fani.”Henkilökohtaisesti en tykkää siitä maasta”, hän kuittaa. ”Siellä on monta hyvää asiaa, mutta se ei ole oikeudenmukainen maa. Jos sinulla on asiat huonosti, olet todella vaikeuksissa. Toisaalta siellä on mahdollista menestyä taloudellisesti vaikka mihin asti, kun vaan onnistuu.”Hän toteaa, että tämä koskee myös paikallista hevosurheilua. ”Se on kova maa. Se on sitä kaikille, hevoselle, valmentajalle, ohjastajalle ja omistajalle. Se on totinen paikka, kun panokset ovat suuret. Minä en ole ottanut riskejä, mutta moni ottaa. Kun treenari saa satojatuhansia maksaneen hevosen, sillä pitäisi myös pärjätä ja ellei pärjää, on äkkiä ulkona.”.Hyvää Amerikan hevosurheilussa on myös paikallinen huutokauppakulttuuri.”Hevosen ostaminen esimerkiksi Ranskasta ei ole helppoa. Jos katsotaan, mitkä hevoset siellä voittavat suuria lähtöjä, niitä ei ole yleensä myyty huutokaupoissa. Ne pidetään omissa piireissä, ovat siellä ja pysyvät. Jenkeissä kaikki viedään huutokauppaan ja kaikki ovat samalla viivalla.”Lajin yleisökato on tosiasia valtameren takanakin.”Kun mentiin ensimmäisen kerran Pittsburghiin Meadowsin radalle, niin katsottiin, että onpa hieno paikka ja autojen määrästä päätellen tuhansia ihmisiä. Ja varmaan siellä olikin 8 000, mutta heistä vain parisataa seurasi raveja. Siellä oli kasino ja sen lisäksi samaan aikaan bändi soittamassa ja barbeque-iltapäivä menossa. Siellä ne ihmiset olivat.”Suomalaiset ovat hänen mukaansa kysyttyjä työntekijöitä jenkkitalleille. Noel Daleyllakin on heitä monta.”Harva uskoo tai ymmärtää, kuinka hyvässä maineessa suomalaiset hevosihmiset maailmalla ovat. Ehkä se johtuu siitä meihin iskostuneesta luterilaisesta työmoraalista. Kai Martti Luther teki paljon pahaa, kun ajaa meidät vieläkin ylös joka jumalan aamu.”Matts Sjöblom sanoo vilpittömästi ihailevansa suomalaisten hevosihmisten sitkeyttä.”He jaksavat päivästä toiseen, vaikka raviurheilun tilanne Suomessa on, mikä on. Siitä tilanne on hyvä, että vielä on paljon innokkaita ihmisiä, jotka tykkäävät raviurheilusta. Se kuitenkin pitäisi ymmärtää, ettei enää voida ajaa samasta tuhannesta eurosta kilpaa, mitä on tehty vuosikausia. Kulut ovat nousseet ihan eri tasolle.”
