Matti Juutila taitaa radat ja valmentamisen – "Kaikki perustuu siihen että hevonen on mahdollisimman terve"

Polku raviurheilun pariin kulkee monesti suvun perintönä, eikä tämäkään juttu tee poikkeusta sääntöön. Turun ratamestarina vuodesta 2020 lähtien toiminut Matti Juutila sai hevosmiehen geenit heti syntymälahjana.”Isän kautta olen tästä touhusta innostunut, sillä kotona oli aina hevosia”, Juutila pohjustaa. ”Jo papanpappa oli ravihevosten kanssa tekemisissä, joten juuret ulottuvat kauas. Sinänsä jännä juttu, että kukaan muu meistä kolmesta veljeksestä ei kiinnostunut lajista minun lisäkseni.”.Matti JuutilaSyntynyt 25.8.1999Työskentelee Turun Metsämäen ratamestarinaOhjastanut urallaan 309 starttia totosijoin 13-29-28Valmennuslistalla kaksi hevostaMathilde Halm on startannut hänen valmennuksestaan kahdeksan kertaa, joista neljä on päättynyt täysosumaanTamman seuraava startti on vuorossa perjantai-iltana kotiradalla Turussa.Mikä sitten sai nuoren miehen mielen lumoutumaan?”Se on vaan se hevonen. Tykkään toimia eläinten kanssa, ja varsinkin raveissa oman työn tuloksen näkeminen ja pärjääminen säväyttää. Olen hirveän kilpailuhenkinen, ja häviäminen ottaa välillä koville. Toki siihen on saanut siedätystä monta vuotta aina siihen asti, kunnes Madde tuli.”Niin, Madde eli Mathilde Halm onkin pitänyt Juutilan nimeä isoissa otsikoissa viime aikoina. Käsitellään kuitenkin ensin miehen urapolku, ja palataan sitten tarkemmin turkulaisen tähtihevoseen.”Vuonna 2020 tyttöystäväni Heidi Taipale asui Turussa, ja itse pidin majaa Hattulassa”, Juutila taustoittaa.”Treenasin ja kengitin hevosia. Oikeastaan siihen aikaan täytyi kulkea kengittämässä, että pystyi ylipäätään harrastamaan hevosten kanssa. Halusin löytää työn, josta saa varman tulon, ja tietysti muutto Turkuun oli koko ajan mielessä.”Taivaankappaleet osuivat kohdilleen, kun Metsämäen ratamestarin paikka tuli hakuun. Nimitys ei kuitenkaan ollut mikään läpihuutojuttu, sillä hakijoita kyseiseen pestiin oli toistakymmentä.”Runebergin puhetaidot”, Juutila naurahtaa tiedusteluun ratkaisevista vahvuuksistaan.”Totta puhuen luulen, että asiassa auttoi oma hevoshenkisyyteni. Tunsin paljon ihmisiä, ja toki osasin käyttää koneita. Sillä ei kuitenkaan ole periaatteessa mitään merkitystä radanlaittoon, jos osaat ajaa traktoria. Täytyy tietää, mitä tekee.”.Ratamestarin työ on erittäin vastuullista ja sitovaa puuhaa. Ensimmäinen talvi opetti tuoreelle tekijälle monia asioita kantapään kautta.”Silloin sitä tajusi, että tämän homman kanssa on ihan naimisissa”, Juutila toteaa. ”Toki näiden vuosien aikana on oppinut monenlaista, ja paljon turhaa tekemistä on jäänyt pois. Esimerkiksi pakkaspäivystyksen osalta ei oikein tuntenut asiaa, ja tuli vietettyä monta yötä turhaan hereillä. Nykyään sellaisia turhia lähtöjä ei tule enää hirveän usein.”Säidenhaltija on välillä armoton, eikä päästä kaviouran kanssa työskenteleviä helpolla. Täydellisyyteen pyrkivä luonne ja vaikeat keliolosuhteet eivät ole siinä tilanteessa paras mahdollinen yhtälö.”Alkuun sitä oli itsellensä aivan liian ankara. Rata ei kuitenkaan voi olla aina huippukunnossa, sillä mukana on monta muuttujaa. Olen kuitenkin aina pyrkinyt siihen, että mulla on Suomen paras rata jokaisissa raveissa.”Hevosharrastus on kulkenut koko ajan mukana leipätyön vastapainona. Menestys ei ole aina ollut toivotunlaista, mutta viime vuosi muutti tilastoja kertaheitolla.”Oltiin katseltu Härkösen Rikun kanssa vähän parempaa hevosta, jolla voisi oikeasti pärjätä”, Juutila kertoo.”Sellaiset on kuitenkin hinnoissaan, joten mietittiin, josko joku antaisi moisen leasingiin. Sattumien kautta kävi niin, että Emma (Väre) laittoi yhdessä WhatsApp-ryhmässä viestiä, että talliin on tulossa paljon varsoja, ja hän voisi liisata Mathilde Halmin. Soitin sitten Rikulle, että tällainen olisi tarjolla. Kymmenen minuutin päästä hän ilmoitti, että otetaan, jos vain saat sen.”Tilaisuutta ei jätetty käyttämättä, ja asiat etenivät kättelyyn nopealla tahdilla. Päätös oli tarkan taustatyön myötä varsin helppo.”Ajattelin, että ei tämä voi kovin huono olla, kun sijoittui kuitenkin Tammaderbyssä kolmanneksi ja meni 12-tuloksen täydellä matkalla. Sillä oli ollut viime starteissa vähän probleemia juoksunkuluissa ja huonoja lähtöpaikkoja, joten taulu ei kertonut koko totuutta tamman osaamisesta.”.Kaikki perustuu siihen, että hevonen on mahdollisimman terve.Matti Juutila.Siitä hetkestä alkoi uuden tulokkaan totuttaminen Juutilan treenisysteemeihin. Kolmen viikon yhteistyön jälkeen oli aika palata kilpakentille voittoisissa merkeissä, kun Hanna Lepistö taituroi tamman ensimmäisenä maalinjalle Pilvenmäen ravinaisten mestaruusajossa.”Jarrukärryt on kaiken perusta”, Juutila paljastaa.”Maddella ajetaan pitkiä, 1800 metrin vetoja hiljaisella vauhdilla. En aja koskaan kotona alle 1.40-vauhtia edes viimeistelyissä. Olen itse kehitellyt tämän systeemin kuullun ja nähdyn perusteella, enkä ole alkanut muuttamaan mitään. Toki joskus, kun on isompi lähtö tulossa, voisi kokeilla vähän toisenlaisia viimeistelyjä. Toistaiseksi tämä on kuitenkin toiminut ihan hyvin.”Juutila tiedostaa, että hevosen hyvinvointi on kaiken menestyksen kulmakivi.”Kaikki perustuu siihen, että hevonen on mahdollisimman terve. Ystäväni Valtteri Lintula on eläinlääkäri, ja käymme joka startin jälkeen keskusteluja siitä, miten tamma ravasi ja tarvitseeko tehdä jotain toimenpiteitä. Tiivis yhteistyö kehittää erityisesti omaa ammattitaitoani.”Mathilde Halm on kilpaillut uusista käsistä kahdeksan kertaa, joista neljä on päättynyt parhaalla mahdollisella tavalla. Sekaan mahtuu myös pari kakkossijaa, joten menestys on ollut erittäin hyvää. Samalla on käynyt selväksi, että ratamestari taitaa myös treenaamisen salat.”Onhan se mennyt vähän liiankin hyvin, en osannut odottaa ihan tuollaista pärjäämistä”, Juutila ihastelee.”Hevonen on ollut oikein positiivinen yllätys, ja sitä on yritetty kehittää määrätietoisesti eteenpäin sopivien iltaravilähtöjen myötä.”Työkaverin parhaita puolia kysyttäessä lista on valmiina saman tien. ”Rauhallisuus ja kiltteys. Tuntuu, että se parantaa kaiken aikaa, kun treenin määrä lisääntyy. Se on siitä harvinainen tapaus, että ruokahalu vain paranee treenimäärien noustessa. Tamma yrittää aina kaikkensa ja on toisaalta aika kovaluontoinen. Ihmiselle se on maailman kiltein, mutta toisille hevosille se näyttää kyllä kaapin paikan – ja välillä hampaat.”.Juutilan puoliso Heidi Taipale on tiiviisti mukana hevosen arjessa. Pariskunnalla on selkeä työnjako, jossa hyödynnetään molempien vahvuuksia.”Meidän molemmat hevoset ovat Metsämäen täysihoitotallissa, Villa Metsämäessä. Toinen niistä on kolmevuotias suomenhevonen Mister Cåmeetta. Minä hoidan pääsääntöisesti ajot ja kengitän, Heidi tekee kaiken muun. Madden osalta toinen omistaja katsoo sarjat, mutta onneksi tunnukset ovat minun hallussani. Olen monesti sanonut, että jos Rikulla olisi Heppa-tunnukset, tamma olisi startilla kaksi kertaa viikossa. Itse ajattelisin, että sopiva starttirytmi olisi pari kertaa kuukaudessa, jolloin palautumiseen jää riittävästi aikaa.”Unelmointi ja suuret haaveet kuuluvat omalta osaltaan lajin peruspilareihin. Juutila myöntää, että myös Mathilde Halmin suhteen tulevaisuuden toiveet on asetettu korkealle.”Ajetaan nyt perjantaina Turussa, ja sen jälkeen katsellaan mahdollisesti länsinaapurin suuntaan. 19. helmikuuta olisi Solvallassa mukava lähtö 2600 metrin matkalla. Jos hyvin käy, finaali olisi siitä noin viikon päästä. Olin aikanaan Tikkalan Pasilla töissä, ja kävimme paljon Ruotsissa kilpailemassa, joten jonkinlainen käsitys on siitä, mitä reissaaminen sinne vaatii. Joskus olisi hienoa olla mukana myös Tammavaltikassa, mutta se onkin sellainen tosi iso haave. Meille kyllä riittää iltaravimenestyskin, joten annetaan tamman näyttää osaamisensa itse.”Kaiken kaikkiaan turkulaisen elämän palaset tuntuvat olevan melko lailla kohdillaan. Pieniä hiomattomia särmiä kuitenkin löytyy.”Kaikki on pääosin hyvin, mutta jos joskus saisi vielä omakotitalon ja kaksi tai maksimissaan kolme hevosta omaan pihaan, se olisi täydellistä. Kevättä kohti mennään, ja tämä talvi on radanhoidon suhteen ollut toistaiseksi suhteellisen helppo. Kun on halu oppia ja kehittyä, ja on kiinnostunut tekemisestään, asioissa pääsee aina eteenpäin. Kai tässä on jotenkin onnistuttu, kun ei ole ainakaan vielä potkuja tullut”, Juutila hymähtää..Ensin työ, sitten huviMatti Juutila on onnistunut kiitettävästi työn ja harrastuksen tasapainottelussa.Ratamestarin työ vaatii ajoittain ympärivuorokautista päivystämistä ja täysipäiväistä sitoutumista. Matti Juutilan arki koostuu kahden elämäntavan palapelistä, jossa myös tukijoukkojen merkitys on tärkeässä roolissa.”Työn ja harrastuksen yhdistäminen on onnistunut ihan hyvin”, Juutila niputtaa.”Välillä tietysti palkkatyöt menevät harrastuksen edelle, ja silloin Heidi (Taipale, puoliso) joutuu hoitamaan myös treeniajot. Luonnollisesti ensin hoidetaan työt, ja sitten vasta harrastus. Siksi kahdessa hevosessa on aivan riittävästi työmaata, sillä aikaa menee kosolti jo niiden kanssa. Toki, jos tarjottaisiin jotain oikeasti hyvää hevosta treeniin, eihän sellaisesta voi koskaan kieltäytyä.”.Miehen valmennusstatistiikka on kohentunut viime aikoina merkittävästi, mutta ajohaalareita hän ei ole vetänyt ylleen viime maaliskuun jälkeen.”Kilvanajo ei kiinnosta nykyään yhtään. Ei siitä tule mitään, jos ajaa vain silloin tällöin, sillä tarvittava rutiini puuttuu ihan kokonaan. Parhaimpana vuonna ajoin yli 70 starttia, ja silloin ehkä tuntui, että nyt tähän hommaan on jonkinlainen tatsi. Parasta jättää ajohommat ammattimiesten harteille.”Mathilde Halmin osalta hovikuskiksi on muutamaa starttia lukuun ottamatta vakiintunut Tommi Kylliäinen.”Tommi haluttiin alusta asti hevosen rattaille. Hän osaa miettiä suorituksia myös valmentajan näkökulmasta, koska on itsekin pitänyt tallia. Lisäksi häneltä saa hyviä neuvoja, ja kaiken kukkuraksi kyseessä on todellinen asiakaspalvelija ja muutenkin mukava mies. Pidän siitä, että asiat sanotaan suoraan. Sitä kautta päästään parhaisiin mahdollisiin tuloksiin.”

Matti Juutila taitaa radat ja valmentamisen – "Kaikki perustuu siihen että hevonen on mahdollisimman terve"

Aiheeseen liittyvää