Nelikymppinen hevoskoulu kohti uutta vuosikymmentä – "Aina tehty ratkaisuja ennakkoluulottomasti"

Kpedu Kaustinen juhli lokakuun alussa taivaltaan noin 50 hengen kutsuvierastilaisuudella. Kaustisen perjantairavit 4.10. oli nimikoitu Kpedu Kaustinen juhlaraveiksi, missä ajettiin myös Katrina Koivisto Memorial -muistolähtö. Lähtöön osallistuneet ohjastajat olivat kotoisin Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Ranskasta, ja voiton vei Elina Miettusen ohjastama Mook.Alkujaan Kaustiselle perustettiin Ravikoulu, mutta myöhemmin nimi muuttui Raviopistoksi. Tänä päivänä koulu on nimeltään Kpedu Kaustinen. Vuosien aikana koulutustarjonta on monipuolistunut, ja nykyään on mahdollista opiskella myös erilaisia osatutkintoja. Varsinkin aikuisten keskuudessa osatutkinnot ovat olleet suosittuja.”Historiassa koulu on hakenut identiteettiään jossakin kohtaa, ja sen takia muutokset on nähty uutena mahdollisuutena. Alun perin Kaustinen oli erikoistunut kouluttamaan nimenomaan raviurheilun ammattilaisia, mutta nykyään koko Kpedun hevostalouden koulutustarjonta on täällä”, Kpedu Kaustisen toimipaikkapäällikkö Sirpa Puusaari kertoo.Ratsastukseen liittyvä opetus siirtyi Kaustiselle vuonna 2021 Perhosta, jossa hevoskoulutus oli käynnistynyt vuonna 1995. Tällä hetkellä Kaustisella voi opiskella hevostalouden perus- ja ammattitutkintoja. Tutkinnon osista tarjolla on muun muassa perinteisempiä ratsastuksen, kengityksen, kasvatuksen ja valjastöiden osia sekä erikoisempia karjapaimennuksen, islanninhevosten askellajiratsastuksen, valjakkoajon sekä monté-koulun osiot..Tästä on kyseKpedu Kaustinen juhli 40-vuotista taivaltaan lokakuussaVuosien aikana Kaustiselta on valmistunut arviolta noin 1000 opiskelijaaKpedu Kaustisen arvoja ovat opiskelijalähtöisyys, aito opiskelijasta välittäminen ja turvallisuusKoulutus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alan työelämän kanssa ympäri Suomea.Kaustisella on pyritty lisäämään sellaisia tekijöitä, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä ja pitävät yhteishenkeä yllä.”Tänä päivänä nuorilla on yhä enemmän havaittavissa erilaisia haasteita. Pyrimme olemaan tukena ja turvana nuorille”, Sirpa Puusaari painottaa.6–7 vuotta sitten kengityksen opettaja Kristian Autio kehitti tavan kerätä palautetta opiskelijoilta yhteisen Lean menetelmään (prosesseja parantava filosofia) perustuvan keskustelun avulla.Sen myötä kehittyi keskiviikkokeskustelut, jotka järjestetään nuorille opiskelijoille joka toinen viikko. Niissä kerätään palautetta, mikä on mennyt hyvin ja missä olisi kehitettävää. Keskusteluiden myötä Kaustisella on päästy kehittämään koulutusta. Myös aikuisille ja henkilökunnalle järjestetään vastaavia keskusteluita. Sama järjestely on otettu käyttöön myös muualla, ja ainakin Ruukki ja Salpaus käyttävät samaa mallia Kaustisen esimerkin mukaan.”Näiden keskusteluiden kautta olemme päässeet kehittämään opiskelutyytyväisyyttä, ja pystymme reagoimaan tilanteisiin. Olemme saaneet paljon palautetta opiskelijoilta, että täällä on hyvä ilmapiiri ja opiskelu motivoivaa. Meille ei pitäisi tulla yllätyksenä, jos jotain olisi pielessä, kun koko ajan käymme keskusteluja puolin ja toisin”, Puusaari toteaa..Tulevaisuudessa Puusaari uskoo, että koulutuksen tarve hevosalalla tulee kasvamaan, koska ihmisten ja hevosten hyvinvointi sekä ympäristöasiat tulevat nousemaan yhä tärkeämmäksi. Myös ihmisen ja eläimen välistä suhdetta ja heidän välistä kommunikaatiotaan pitää osata ymmärtää entistä paremmin. Yrityksien pitää kehittää myös talousosaamista ja johtamista.”Hevostalous on isojen muutosten edessä, ja tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää, että toiminta on kestävää kaikkien osapuolien kannalta. Meidän tulee panostaa siihen, jotta voimme olla ylpeitä siitä”, Puusaari toivoo.”Meille kannattaa tulla opiskelemaan sen takia, että pyrimme järjestämään opetusta niin, että se perustuu tutkittuun tietoon sekä jakautuu myös käytännön työskentelyyn. Haluamme olla yhteisö, jossa olemme ihmisiä toisillemme, ja herättää ihmisten voimavarapotentiaalia. Täällä ihmisiä pyritään kuulemaan.”.Aikoinaan kipinä perustaa ravikoulu Kaustiselle syttyi, kun vuonna 1976 sinne perustettiin musiikkilukio, ja ilmapiiri koulutuksen kehittämiselle oli myönteinen. Kaustisen kunnalla oli strategisena tavoitteena lisätä elinvoimaisuutta, ja kun alueella oli vahvaa hevostaloutta, ajatus hevosalan koulutuksesta alkoi itää.Paikallinen hevostalous koostui pääosin ravitalliyrittäjistä, minkä takia myös tulevan koulutuksen ajateltiin keskittyvän raviurheiluun. Koulun perustamisen puuhamiehinä toimivat Kaustisen Raviseurasta Aarre Virkkala ja Hanssi Paavola, Kaustisen kunnan koulutoimenjohtaja Paavo Puumala, kunnanjohtaja Altti Seikkula sekä Kannuksen maatalousoppilaitoksen rehtori Harri Lantto.Sirpa Puusaari kertoo, että ihmisten innostus ja kiinnostus veivät asioita eteenpäin koulua perustettaessa.”On hyvin koskettavaa, miten ihmiset ovat aikoinaan olleet innovatiivisia ja laittaneet itseään likoon saadakseen koulun toiminnan käyntiin.”Koulun perustamisen ideasta alkaen miehille oli heti selvää, että opiskelijoiden koulutus ja oppiminen järjestettäisiin yhteistyössä alueen yrityksien kanssa, mikä oli ennennäkemätön idea siihen aikaan. Opiskelijoiden haluttiin saavan oppinsa työelämälähtöisesti. Tapa, jossa oppilaitos omistaa tallit, hevoset ja ympäristöt koettiin vanhanaikaiseksi. Täysin uudenlaisen oppimismallin ajateltiin tuovan opiskelijoille lisää motivaatiota opiskeluun ja takaavan koulutuksen taloudellisen toteutuksen.”Kaustinen on aina ollut siinä suhteessa edelläkävijä, että siellä on aina tehty ennakkoluulottomasti omalla tavallaan ratkaisuja koulutuksen suhteen. Heti alusta saakka on ollut selvää, että koulutus järjestetään työelämälähtöisesti”, Puusaari kertoo..Vaikka koulun perustamisesta oli tehty huolellisesti suunnitelmat ja laskelmat, koki se myös vastarintaa Ammattikasvatushallituksessa. Sen maatalousosastolla ei hevostaloutta pidetty maaseudun kannalta niin merkityksellisenä, että sitä kannattaisi lähteä kehittämään. Ammattikasvatushallituksen suunnittelu- ja kehittämisosasto uskoi kuitenkin hankkeeseen, ja näki ravivalmennuksen kehittyvän ammattimaiseksi yritystoiminnaksi Suomessa. Näkemyksien välinen ristiriita hidasti koulutuksen perustamista pitkään.Lokakuussa 1983 Kannuksen maatalousoppilaitos teki viimein esityksen Ammattikasvatushallitukselle, että hevosenhoitajakoulutus järjestettäisiin Kaustisella lukuvuonna 1984–1985. Koulutus käynnistyi sen myötä Kaustisella lokakuussa 1984.”Ensimmäiseen koulutukseen kiinnostus oli kova. Hakijoita oli 70, joista 16 valittiin koulutukseen. Opiskelijat olivat kotoisin eri puolilta Suomea, ja saapuivat kouluun erilaisilla lähtökohdilla”, Puusaari kertoo.Agrologi Katrina Koivisto oli koulun ensimmäisiä opettajia, ja koulun alkuvuosina toiminta henkilöityi juuri häneen. Koiviston panostus koulun työelämälähtöisen pedagogiikan kehittämiseen sekä kansainvälisten suhteiden luomiseen oli merkittävä, ja hänen kädenjälkensä näkyy koulun toiminnassa yhä tänäkin päivänä.Vuonna 2023 edesmennyt Koivisto teki elämäntyönsä Kaustisella. Koiviston lisäksi koulun opettajina toimivat ravivalmentaja Rainer Björkroth, kengityksen opettaja Ari Virkkala ja eläinlääkäri Olli Kauko..Ensimmäinen lukuvuosi sujui hienosti. Opiskelijat olivat tyytyväisiä opintoihin sekä uskoivat opiskelun ja harjoittelun ammattitallilla olevan oikea väylä menestykseen työelämässä. Osa opiskelijoista suunnitteli oman tallin rakentamista ja osalla oli myös työpaikka valmiina. Ajatus koulun jatkumisesta oli korkealla. Kuitenkin Ammattikasvatushallitus hylkäsi Kaustisen hakemuksen lukukaudesta 1985–1986, sillä koulutuskiintiöt olivat jo kyseiselle vuodelle jaettu.Lukukaudella 1985–1986 koulutus järjestettiin työvoimapoliittisena koulutuksena, mutta siinä haasteeksi muodostui opiskelijoiden kirjava tausta sekä vaihteleva motivaatio. Työvoimapoliittinen koulutus jouduttiin keskeyttämään kesken lukukauden. Sen myötä Kaustisella nousi revanssihenki, ja tahto koulutuksen uudelleenkäynnistämiseksi oli valtava.”Kaustisen ravikoulun alku ei ollut mitenkään helppo, ja jo heti ensimmäisen vuoden jälkeen tullut hylkäys koulutuksen jatkosta olisi voinut olla musertava. Ihmisten innostus, kiinnostus ja tahtotila koulutuksen jatkamisesta oli kuitenkin niin kova, että keskeyttämisen jälkeen oli vain yksi tavoite saada koulutus takaisin käyntiin”, Puusaari sanoo.Vuonna 1986 Kaustinen sai luvan jatkaa koulutusta lukuvuodeksi 1986–1987. Samana vuonna hevosenhoitajakoulutus muutettiin täysin omaksi erilliseksi opintolinjaksi, kun aikaisemmin yleisopinnot oli pitänyt suorittaa maatalousoppilaitoksessa. Vuonna 1987 opetusministeriö esitti, että Kaustinen olisi yksi Suomen neljästä hevostalouskoulutusta järjestävistä oppilaitoksista hyvän sijaintinsa ja alueen suuren hevosmäärän vuoksi.”Ensimmäisinä vuosina koulun piti hakea lupaa järjestää koulutusta joka vuosi, minkä takia opetusministeriön päätös oli iso asia jatkonkin kannalta. Koulu joutui ponnistelemaan alkuvuosinaan, mutta sen myötä siellä muodostui aivan oma henkensä tehdä asioita. Sama henki on säilynyt tähän päivään asti”, Puusaari toteaa..Koulutus on muuttunut vuosien saatossa tarpeen mukaan.”Koululla on oltava omat tallit, ja se on toiminnan kannalta välttämättömyys. Hyödynnämme kuitenkin paljon yhteistyötalleja, ja toiminnan ympärille on kehittynyt myös hankkeita. Hankkeiden merkitys toiminnalle on todella iso”, Puusaari kertoo.Esimerkiksi Kaustisella on hankkeena valmistumassa hevosten hyvinvoinnin mittaristo.”Kehittämishankkeiden avulla on otettu rooli, että haluamme olla mukana kehittämässä koko hevosalaa ja olla muutoksen tekijöitä. Meillä muutokset nähdään enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Ajan kuluessa muutoksia kuitenkin tulee, eikä kaikkea muutosta tarvitse aina vastustaa.”Puusaari antaa paljon kiitosta Kaustisen henkilökunnalle, sekä entiselle että nykyiselle.”Täällä on aina ollut ihmisiä, jotka osaavat katsoa myös tulevaisuuteen ja osaavat hahmottaa isoja kokonaisuuksia. Maailma muuttuu kuitenkin koko ajan. Meillä on täällä töissä erilaisia ihmisiä, mutta yhdessä työskentelemme yhteisen hyvän edestä ravikoulun historian hengen mukaisesti.”

Nelikymppinen hevoskoulu kohti uutta vuosikymmentä – "Aina tehty ratkaisuja ennakkoluulottomasti"

Aiheeseen liittyvää