Loviisan seudulla Isnäsissä meri on Timo Paanasta lähellä. Kalastuksen lisäksi urheilullinen Paananen pelaa lätkää ja hirvestää. Lähtöisin hän on Etelä-Pohjanmaalta Karijoen Myrkyn kylästä, jossa vanhemmat Kerttu ja Mikko asustavat. 93-vuotias isä muistetaan harmaista My Savannahista ja My Sandysta."Ajateltiin merkkipäivän kunniaksi mennä lasten ja vaimon kanssa Pohjanmaalle, ja samalla juhlistaa äitienpäivää. Ehkä omista kuusikymppisistä tulee semmoinen fiilis, että on kiva katsoa asioita taaksepäin", Paananen pohtii.Kesällä hän lähtee Green Dayn keikalle Hollantiin. "Hevoshommia rupean pikku hiljaa vähentämään. Ne antavat paljon, mutta ottavatkin paljon."Paanasen erikoisalaa ovat seisaaltaan puudutuksessa tehtävät hevosten kurkunpään laserleikkaukset, vaikka ne ovatkin eläinlääkärin arjessa vain jäävuoren huippu."Kurkussa voi olla montakin syytä, mikä aiheuttaa ongelmaa. Yleisin on pehmeän kitalaen siirtymä, mikä sitten heikentää hapensaantia ja rasituksessa hevonen väsähtää. Sitä kun laserilla käsitellään, siitä tulee vakaampi ja hevonen pystyy suorittamaan loppuun asti kykyjen mukaan."Timo Paananen kiertää vielä työssään jonkin verran. Hän työskentelee kahdesti viikossa Kuopion klinikalla, mutta operoi myös klinikoilla Kouvolassa ja Lahdessa. Paananen arvioi, että Suomessa hevosista pidetään erittäin hyvää huolta."Vaikka ihmisillä olisi vähän tiukempaa rahallisesti, raha yleensä riittää niin lemmikkien kuin hevosten hoitoon. Hevosia hoidetaan Suomessa hyvin eikä kaikkien tarvitse olla voittajahevosia. Monelle ihmiselle on iso asia, että saa olla mukana ravilähdössä tai ratsastuskisoissa."Finlandia-Ajossa vuonna 1983 isä-Mikon valmentama My Savannah teki enemmän kuin vain osallistui ja sijoittui monien yllätykseksi neljänneksi. Elettiin aikaa, jolloin Timo Paananen oli ensimmäistä vuotta opiskelemassa lääkiksessä. My Savannah juoksi karsinnan kakkossijallaan tammojen SE-tuloksen 13,8a ja saavutti finaalissa EM-pisteen."Kontio ajoi sen kakkoseksi karsinnassa. Se oli tosi yllätys", Paananen muistelee. "Isä laittoi hevosen hyvään kuntoon, mutta oli itse perunamaalla nostamassa perunoita. Hän on aina vähän harmitellut, että olisi voinut olla itsekin mukana. Veli Ilpo toi hevosen raveihin. Siihen aikaan ei nähnyt mitään suorana eikä ollut TekstiTV:tä. Soitettiin vaan tulospalveluun ja joku vastasi. Maailma on mennyt siitä eteenpäin.".Ohjastajana Timo Paanaselle ovat elämyksiä antaneet Ranskassa Argentanin radalla amatöörilähdössä kolmossijan tuonut Noisette Bar ja My Sandy. Monipuolisimmaksi suomenhevoseksi Suomenhevosliiton toimesta valitsemalla Hupsiksella Paananen voitti valmentajana Vermossa Eri-Aaronin patsaskilpailun."Riihimäen kesäraveissa kun päästiin Noisette Barilla voittamaan, yleisön kohinan avokatoksesta kuuli rattaille. Se on yksi järisyttävimpiä elämyksiä ohjastajana."My Sandy keräsi ravilähdöissä harmaan värinsä takia hyvin erottuvana faneja ympäri maan."Turussa voitettiin kerran lähdön vähiten pelattuna, kun pääsin lopussa selästä kääntämään", Paananen muistelee. "Kolme tyttöä Turun suunnasta kävi aina hevosta tapaamassa. Heillä oli banderolli 'harmaa on terästä, toiset tulee kaukaa perästä'. He kävivät aina harjaamassa hevosta ennen lähtöä. Monesti tuntui, että hevonenkin sai siitä uutta buustia. Mihin sen hevosen kanssa mentiinkin, aina oli tuttuja paikalla."Juuri yhteisöllisyydessä piilee Paanasen mielestä hevosurheilun ydin."Tässä on saanut tosi hyviä, samanhenkisiä kavereita. Se on pääoma ja antaa paljon, että jaksaa touhuta."
Loviisan seudulla Isnäsissä meri on Timo Paanasta lähellä. Kalastuksen lisäksi urheilullinen Paananen pelaa lätkää ja hirvestää. Lähtöisin hän on Etelä-Pohjanmaalta Karijoen Myrkyn kylästä, jossa vanhemmat Kerttu ja Mikko asustavat. 93-vuotias isä muistetaan harmaista My Savannahista ja My Sandysta."Ajateltiin merkkipäivän kunniaksi mennä lasten ja vaimon kanssa Pohjanmaalle, ja samalla juhlistaa äitienpäivää. Ehkä omista kuusikymppisistä tulee semmoinen fiilis, että on kiva katsoa asioita taaksepäin", Paananen pohtii.Kesällä hän lähtee Green Dayn keikalle Hollantiin. "Hevoshommia rupean pikku hiljaa vähentämään. Ne antavat paljon, mutta ottavatkin paljon."Paanasen erikoisalaa ovat seisaaltaan puudutuksessa tehtävät hevosten kurkunpään laserleikkaukset, vaikka ne ovatkin eläinlääkärin arjessa vain jäävuoren huippu."Kurkussa voi olla montakin syytä, mikä aiheuttaa ongelmaa. Yleisin on pehmeän kitalaen siirtymä, mikä sitten heikentää hapensaantia ja rasituksessa hevonen väsähtää. Sitä kun laserilla käsitellään, siitä tulee vakaampi ja hevonen pystyy suorittamaan loppuun asti kykyjen mukaan."Timo Paananen kiertää vielä työssään jonkin verran. Hän työskentelee kahdesti viikossa Kuopion klinikalla, mutta operoi myös klinikoilla Kouvolassa ja Lahdessa. Paananen arvioi, että Suomessa hevosista pidetään erittäin hyvää huolta."Vaikka ihmisillä olisi vähän tiukempaa rahallisesti, raha yleensä riittää niin lemmikkien kuin hevosten hoitoon. Hevosia hoidetaan Suomessa hyvin eikä kaikkien tarvitse olla voittajahevosia. Monelle ihmiselle on iso asia, että saa olla mukana ravilähdössä tai ratsastuskisoissa."Finlandia-Ajossa vuonna 1983 isä-Mikon valmentama My Savannah teki enemmän kuin vain osallistui ja sijoittui monien yllätykseksi neljänneksi. Elettiin aikaa, jolloin Timo Paananen oli ensimmäistä vuotta opiskelemassa lääkiksessä. My Savannah juoksi karsinnan kakkossijallaan tammojen SE-tuloksen 13,8a ja saavutti finaalissa EM-pisteen."Kontio ajoi sen kakkoseksi karsinnassa. Se oli tosi yllätys", Paananen muistelee. "Isä laittoi hevosen hyvään kuntoon, mutta oli itse perunamaalla nostamassa perunoita. Hän on aina vähän harmitellut, että olisi voinut olla itsekin mukana. Veli Ilpo toi hevosen raveihin. Siihen aikaan ei nähnyt mitään suorana eikä ollut TekstiTV:tä. Soitettiin vaan tulospalveluun ja joku vastasi. Maailma on mennyt siitä eteenpäin.".Ohjastajana Timo Paanaselle ovat elämyksiä antaneet Ranskassa Argentanin radalla amatöörilähdössä kolmossijan tuonut Noisette Bar ja My Sandy. Monipuolisimmaksi suomenhevoseksi Suomenhevosliiton toimesta valitsemalla Hupsiksella Paananen voitti valmentajana Vermossa Eri-Aaronin patsaskilpailun."Riihimäen kesäraveissa kun päästiin Noisette Barilla voittamaan, yleisön kohinan avokatoksesta kuuli rattaille. Se on yksi järisyttävimpiä elämyksiä ohjastajana."My Sandy keräsi ravilähdöissä harmaan värinsä takia hyvin erottuvana faneja ympäri maan."Turussa voitettiin kerran lähdön vähiten pelattuna, kun pääsin lopussa selästä kääntämään", Paananen muistelee. "Kolme tyttöä Turun suunnasta kävi aina hevosta tapaamassa. Heillä oli banderolli 'harmaa on terästä, toiset tulee kaukaa perästä'. He kävivät aina harjaamassa hevosta ennen lähtöä. Monesti tuntui, että hevonenkin sai siitä uutta buustia. Mihin sen hevosen kanssa mentiinkin, aina oli tuttuja paikalla."Juuri yhteisöllisyydessä piilee Paanasen mielestä hevosurheilun ydin."Tässä on saanut tosi hyviä, samanhenkisiä kavereita. Se on pääoma ja antaa paljon, että jaksaa touhuta."