Huomio työmenetelmiin ja palautumiseen – ”Ihminen tarvitsee jaksaakseen myös palautumista”

Seminaari alkoi Työtehoseuran työtutkijan Tea Elstobin puheenvuorolla. Hän kertoi Hevoset ja työ -hankkeen tallitutkimuksista, joissa mitattiin työhön käytettyä aikaa ja tehtiin videoanalyysia muun muassa työergonomiasta. Esityksessä hän ei niinkään keskittynyt perusrutiineihin käytettävään aikaan, sillä siitä on jo aika hyvin tietoa.”Ne eivät ole itse asiassa muuttuneet kovin paljoa ajan oloon. Tässä hankkeessa meillä ei ollut tarkoituskaan mitata pelkkiä aikoja, sillä aika on vain aikaa. Halusimme tietää, kuinka paljon aikaa menee kuormittavissa työvaiheissa, joita tallitöissä on aika reilusti.”Elstob huomautti, että hevosalan työmenetelmissä on yleisellä tasolla vielä miettimistä, ja niitä kannattaa jokaisessa yrityksessä tarkastella. Onko käytössä tehokkain ja järkevin työmenetelmä?”Käsityövaltaisuutta on vielä paljon ja työpäivät ovat aika pitkiä. Meillä on myös liian vähän tauotusta työpäivän aikana. Ihminen tarvitsee jaksaakseen myös palautumista”, Elstob muistutti.”Talleilla tehdään myös urakkatahtista työtä aika paljon, mikä johtuu usein siitä, että työtehtäviä on päivälle vähän liikaa. Ja kun tehdään työtä isojen eläinten kanssa, jotka ovat arvaamattomia, pitäisi aina varata aikaa myös riskeille ja odottamattomille asioille."Hevosten hoitotyö ei ole juuri muuttunut, vaikka uusiakin innovaatioita on tullut.”Isossa kuvassa tekemisen mallit ovat pysyneet samanlaisina. Jos verrataan vaikka lypsykarjatalouteen, jossa vielä muutama vuosikymmen sitten lehmiä lypsettiin kannukoneilla, tänä päivänä pääsääntöinen lypsytapa on lypsyrobotti”, Elstob sanoi. ”Onhan se ollut aikamoinen loikkaus. Hevoset taas hoidetaan edelleen usein käsityövaltaisesti.”Käsityövaltaisuuden lisäksi työn kuormittavuus on lisääntynyt. Päivässä pitäisi saada aikaan enemmän ja enemmän.”Se voi olla yksi syy siihen, että meillä on aika kova työvoimapula, kuten monella muullakin fyysisellä alalla.".Talleilla tehdään myös urakkatahtista työtä aika paljon.Tea Elstob, Työtehoseura.Hankkeen projektipäällikkö Iina Hulkkonen Työtehoseurasta kertoi tallitutkimuksissa saaduista havainnoista ergonomiasta. Esityksen otsikkona oli nostot ja multitaskaus, molemmat asioita, jotka liittyvät vahvasti hevostalleilla tehtävään työhön. Rutiinitoimet videoitiin ja hidastuskuvan avulla videoista tehtiin asentoanalyysi. Siinä käytettiin OWAS-järjestelmää, mikä määrittää muun muassa selän kiertyneitä kumaria asentoja, voiman käyttöä ja ylä- sekä alaraajojen käyttöä.”Taakkojen nostaminen onnistuu niin kauan, kun selkä ei vielä ole kipeä. Oikeanlaiset työtavat pitäisi siis opetella ennaltaehkäisevästi, eikä laittaa tavaraa maahan, jos se pitää kohta sieltä poimia”, Hulkkonen painotti, ja toivoi, että jokainen kiinnittäisi asiaan huomiota omassa työssään.”Etenkin jälkikäteen katsottuna videolta huomaa, kuinka paljon tavaroita oikeasti laitetaan maahan. Eikä pelkästään se, että ne olisivat painavia, eivät ne aina ole. Siellä oli paljon pieniä nostoja: heitetään hanskat lattialle, kun tullaan hevosen kanssa sisälle, tai loimia hetkeksi odottamaan. Eli kumarrusliikkeitä tapahtui päivän aikana erittäin paljon.”Muitakin hankalia työvaiheita tutkimuksessa löytyi, etenkin talviaikaan.”Vesien kanssa näprätään, ja on paljon olosuhdemuutoksia, käsien ääriasentoja ja tilanteita, joissa ei voi käyttää hanskoja.”Karsinansiivouksesta tehdyssä asentomittauksessa tarkasteltiin selän, yläraajojen ja alaraajojen asentoja. ”Suurin osa asennoista oli selkä suorassa niin, että henkilö joko seisoo tai liikehtii. Kuitenkin yli 20 prosenttia liikkeistä oli sellaisia, että selkä oli kumarassa, kiertynyt tai kumarakiertynyt”, Hulkkonen kertoi. ”Tällaiset asennot ovat hankalia selälle, mutta riippuu tietysti henkilöstä, aiheuttavatko ne oireita.”Karsinan siivouksessa siivoajalle tulee toispuolista lihaskuormaa.”Kukaan ei siivonnut molemmin puolin, eli että olisi vaihtanut talikkoa toiseen käteen. Käytännössä henkilöt olivat koko ajan toinen hartia toista ylempänä.”Kuormitusta voisi tasata vaihtamalla välillä käsien paikkaa, mutta myös oikean mittainen talikonvarsi vaikuttaa.”Kokonaisuus ratkaisee. Vaikka puhutaan, että tallityö on raskasta, siihen vaikuttaa onko toistotyötä, pidetäänkö taukoja, vaihteleeko olosuhteet paljon. Toisaalta siihen kuuluu myös paljon liikettä ja kävelyä. Työn monipuolisuus palauttaa kehoa.”.Pitääkö ihmisen vielä 2020-luvulla siivota karsinoita?Iina Hulkkonen, Työtehoseura.Tallityö on myös aivotyötä, Hulkkonen sanoo. Siihen sisältyy paljon muistettavia asioita, päätöksentekoa ja suunnittelua.”Vaikka työtutkimuksessa ei varsinaisesti tarkasteltu työn kognitiivista puolta, kävi sen tärkeys ilmi keskusteluissa.”Aivokuormaa voi keventää esimerkiksi muistilapuilla tai valkotauluilla, puhelimen muistutuksilla, asioista puhumisella, töiden ennakoinnilla ja työn riittävällä tauotuksella. On myös tärkeää varmistaa itselleen työrauha, esimerkiksi asettaa asiakkaille puhelinajat.Hulkkonen kertoi kiinnittäneensä itse huomiota etenkin yhteen asiaan tutkiessaan videoita.”Jäin miettimään, pitääkö ihmisen vielä 2020-luvulla siivota karsinoita. Vaikka hevoset karsinassa asuvatkin, voisiko siivoamisen hoitaa jotenkin koneellisesti?”Seminaarissa kuultiin myös valmistajien puheenvuoroja erilaisista tallitöitä helpottavista keksinnöistä, kuten heinäautomaatti Heinättimestä, ratsastustuntien varaussovellus Hopotista ja hevosenlantakompostori Talli-Jussista. Tulevaisuuden näkökulmaa edusti puheenvuoro eksoskeletoreista eli moottoroiduista ulkoisista tukirangoista, jotka vähentävät kehoon kohdistuvaa kuormitusta esimerkiksi silloin, kun töitä on tehtävä kädet kohotettuna. Seminaarissa julkaistiin myös hankkeen tuloksena syntynyt Hevostallien työ -artikkelikokoelma. Voit ladata sen täältä.

Huomio työmenetelmiin ja palautumiseen – ”Ihminen tarvitsee jaksaakseen myös palautumista”

Aiheeseen liittyvää