Hyvä varasto takaa rehujen laadun – ruokinnasta vastaavan oltava tietoinen ongelmien mahdollisuudesta

Rehut ja niiden raaka-aineviljat voivat sisältää esimerkiksi homekasvustoa (muun muassa Fusarium eli punahomeet) jo pellolla. Huonoissa varasto-olosuhteissa homeet jatkavat kasvua.Teollisilla käsittelyillä itse homeet voidaan tuhota, mutta ei niiden tuottamia haitallisia homemyrkkyjä. Itävaltalaisessa tutkimuksessa selvitettiin hevosten ruokinnassa käytettävien viljojen (kaura, ohra, maissi) laatua. Myös Suomessa on syksyn aikana uutisoitu viljojen laaturiskeistä.Tutkimuksessa tutkittiin säkitettyjen viljojen ominaisuuksia ja laatua 42 vuorokauden varastoinnin jälkeen. Näytteet otettiin juuri avatusta ”tuoreesta” säkistä sekä avattuina ja suljettuina varastoiduista säkeistä näiden yläosasta ja pohjalta. Viljojen jyvät olivat kokonaisia tai litistettyjä. Varasto oli huoneen lämpöinen (17–21 celsiusastetta) ja ilmankosteus 58–74 prosenttia. Pilaantumista ja laatuvirheitä havaittiin juuri avatuissakin säkeissä säilytyksen jälkeen.Neljässä näytteessä viidestä (80 prosenttia) oli homemyrkkyjä enemmän kuin 500 mikrogrammaa kiloa kohti. Epäpuhtauksien (muiden viljojen jyviä, roskia, maa-ainesta) määrä yllätti tutkijat, vaikka olivatkin EU-lainsäädännön sallimissa rajoissa. Kauranäytteissä oli 3–5 kertaa enemmän epäpuhtauksia kuin ohrassa ja maississa.Vioittuneita jyviä esiintyi jonkin verran – eniten maississa, joka on herkin homehtumiselle. Tällaiset jyvät ovat alttiita myös entsyymien ja rasvojen hapettumiselle, kuten myös litistetyt ja rikotut jyvät, joissa pilaantumista oli enemmän kuin kokonaisissa viljoissa. Myslityyppisissä rehuseoksissa rikottuja ja litistettyjä jyviä on paljon, mukana on usein myös maissia. Näytteistä löytyi tuholaisia (toukat, punkit), jotka voivat alentaa rehun maittavuutta ja aiheuttaa hevoselle allergisia reaktioita.Avatuissa litistettyjen viljojen säkeissä tapahtui jonkin verran värimuutoksia. Laatuvirheitä oli pakatuissa rehuissa jo alussa eli ostohetkellä, eikä varastointi aiheuttanut tässä tutkimuksessa rehujen laatuvirheitä. Tämä johtui siitä, että varastointiolosuhteet olivat hyvät ja suositusten mukaiset (lämpötila alle 25 astetta, kosteus alle 75 prosenttia). Myös varastoitavan tuotteen kuiva-ainepitoisuuden on oltava riittävän korkea eli yli 85 %. Tutkittujen rehujen kuiva-aine oli 88 prosenttia.Tutkijat korostavat, että hyvien varastointiolosuhteiden lisäksi hevosten ruokinnasta vastaavien on oltava tietoisia epäpuhtauksien ja muiden laatuongelmien mahdollisuudesta oli rehu sitten kaupallista tai maatiloilta hankittua.Artikkeli on julkaistu Journal of Stored Products Research -tiedelehdessä syksyllä 2024.Markku SaastamoinenKirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija

Hyvä varasto takaa rehujen laadun – ruokinnasta vastaavan oltava tietoinen ongelmien mahdollisuudesta

Aiheeseen liittyvää