Jenkkikärryt vaikuttavat kaulan ja lantion asentoon

Opiskelijat arvelivat, että jenkkikärryjen todellinen etu saattaisi piillä niiden vaikutuksessa hevosen massakeskipisteen muutokseen ja sen aiheuttamiin lihasten voimantuoton muutoksiin. .Perinteisissä ravikärryissä ohjastaja istuu yleensä yläruumis pystyasennossa, ja aisan hevoseen vaikuttava vertikaalisten voimien summa on lähellä nollaa. Jenkkikärryissä ohjastaja pääsee nojaamaan takakenoon, jolloin ohjastaja vipuaa aisan välityksellä hevosen rintakehään ylöspäin kohdistuvan voiman. Jenkkikärryt ovat yleensä myös painavampia kuin eurooppalaistyyliset kevytrakenteiset kärryt. Aiemmin tehdyn hypoteettisen laskutoimituksen mukaan ohjastajan asennon muutos siirtää ohjastajan massakeskipistettä, ja asennosta riippuen rintakehään kohdistuva voima voi olla 5–7 prosenttia hevosen painosta..Videoanalyysin näyttämät erot jenkkikärryillä ajettaessa Kaula on vähemmän pystyssä, mutta liikkuu enemmän Massakeskipiste siirtyy edemmäs Lantion liikelaajuus on suurempi ja lantio kääntyy takaa hieman alle.Työn teoriapohjan mukaan ravissa hevosen alanivelet toimivat jousimaisesti, ylänivelet joko vaimentavat tai tuottavat liike-energiaa. Voimaa ja eteenpäin vievää liikettä tuottavat ennen muuta takajalan lonkkanivelet. Hevosen pää ja kaula toimivat tasapainottavina elementteinä, ja niiden asennolla on merkittävä vaikutus koko muun kehon liikemekaniikkaan. Kun pää on alhaalla, asento vaikuttaisi lisäävän rinta- ja lannerangan liikkuvuutta. Pään ja kaulan segmentit muodostavat noin 10 prosenttia koko hevosen massasta, joten niiden asento on oleellinen tekijä hevosen massakeskipisteen sijainnille. Mitä kauempana pää on hevosen muusta kehosta, sitä enemmän massakeskipiste siirtyy eteenpäin. Tämä vaikuttaa koko kehon liikkeeseen. Näiden tietojen perusteella harjoitustyön pääasiallisiksi mielenkiinnon kohteiksi valikoitui hevosen pään ja kaulan segmenttien asento sekä lonkkanivelen toiminta eri ravikärryjä käytettäessä..Tutkimukseen osallistui kokenut ravivalmentaja valmentamansa hevosen kanssa. Hevosella oli kilpailuissa aiemmin käytetty molempia tutkimuksessa käytettyjä kilpakärryjä. Hevosella ei ollut obersekkiä. Sillä ajettiin 20 metrin pätkät niin, että sen niveliin oli asetettu markkerit, juoksut kuvattiin ja niistä tehtiin 2D-mallinnus..Kärryjen rintalastaan kohdistamat voimat mitattiin Jyväskylän liikuntalaboratorion rengasanturilla erillisessä mittaustilaisuudessa ilman hevosta. Mittauksen mukaan suomalaisvalmisteiset kärryt aiheuttivat 12 kilon suuruisen vipuvoiman ja jenkkikärryt 26 kilon vipuvoiman..Videoiden analyysissa havaittiin, että tavallisella kärryllä hevosen kaulan kulma suhteessa horisontaalitasoon on noin kymmenen astetta vertikaalisempi eli pystympi kuin jenkkikärryllä. Jenkkikärryllä ajettaessa kaulan kulma vaihtelee enemmän kuin tavallisella kärryllä ajettaessa. .Lantion kulman liikekäyrien muodoissa havaittiin kärryjen välillä huomattavaa eroa. Lantion kulma suhteessa vaakatasoon muuttui jenkkikärryllä ajettaessa pystymmäksi siinä liikevaiheessa, jossa hevonen toi takajalkaa eteen kohti iskuvaihetta. Ponnistuksen loppuvaiheessa ja liitovaiheessa lantion kulma taas oli horisontaalisempi. Jenkkikärryllä ajettaessa lantion liikerata oli siis laajempi..Sen sijaan hevosen lantion ojennusvaiheessa tai ponnistusvaiheessa ei havaittu eroa ajettaessa eri kärryillä..Takajalan iskuvaiheessa lantion ja selän välinen kulma oli seitsemän astetta pienempi jenkkikärryillä kuin tavallisilla. Lantion ja selän välillä tapahtui siis enemmän liikettä jenkkikärryllä ajettaessa. Lisäksi selän kulma suhteessa horisontaalitasoon oli jenkkikärryillä kolme astetta pystympi, mikä korostui etenkin takajalan ponnistusvaiheessa. Nämä erot todennettiin liikeanalyysiohjelmistolla..Myös segmenttimallin perusteella oli havaittavissa eroja. Takajalan ponnistusvaiheessa tavallisella kärryllä ajettaessa hevonen piti päätään ylhäällä muodostaen jyrkemmän kulman selän ja kaulan välille. Jenkkikärryillä lantio kallistui takaa niin, että selän ja lantion välinen kulma oli pienempi..Huomioissaan opiskelijat painottavat, että kyseessä ei ollut tutkimus vaan harjoitustyö tieteellisen tutkimuksen tekemiseksi, mutta havainnot olivat mielenkiintoisia. Kaulan asennolla ja liikkeellä on vaikutusta ravin taloudellisuuteen ja hevosen koko kehon toimintaan, kuten rinta- ja lannerankaan ja niiden lihaksiston aktiivisuuteen. Lantion toiminta puolestaan on avainasemassa ravin eteenpäin vievän liikkeen tuottamisessa..Kaulan asennon lisäksi eroavaisuuksia havaittiin sekä lantion liikkeessä, että lantion asennossa. Jenkkikärryillä hevosen lantio kallistui takaa enemmän kuin tavallisilla kärryillä ja lantion liikelaajuus oli suurempi. Tämä saattaisi tarkoittaa sitä, että hevosen takajalat olisivat näin ollen enemmän torson alla, jolla puolestaan saattaisi olla vaikutusta takajalan lihaksiston voimantuottoon ravissa..Toisaalta kaulan segmentissä havaittiin enemmän liikelaajuutta jenkkikärryillä, mikä olisi aiemman tutkimustiedon mukaan ravin stabiloinnin ja taloudellisuuden kannalta haittaava tekijä..Jenkit vai tavalliset? Katso, miten kärry vaikuttaa hevosen liikerataan Killerillä tehdyssä testissä.Jyri Hellevuo on hevosmies yliopistomaailmassa .Jyri Hellevuo siirtyi kengityssepästä liikuntatieteilijäksi

Jenkkikärryt vaikuttavat kaulan ja lantion asentoon

Aiheeseen liittyvää