Kannattavuutta hyvinvoinnilla – "Hyvinvointi vaikuttaa taloudelliseen kannattavuuteen enemmän kuin mitä aiemmin on tiedetty"

Päivän aloitti eläinten käyttäytymistieteiden tohtori Helena Telkänrannan luento hevosten hyvinvoinnin ja käyttäytymisen vaikutuksista toiminnan kannattavuuteen. .”Tutkimusten perusteella alkaa vaikuttaa siltä, että hevosten hyvinvointi vaikuttaa taloudelliseen kannattavuuteen enemmän kuin mitä aiemmin on tiedetty”, Telkänranta aloittaa..Helena Telkänranta on tehnyt tutkimustyötä eläinlääketieteellisissä tiedekunnissa sekä Helsingin että Bristolin yliopistoissa. Hän on pitkään kerännyt päätyökseen erilaista eläinten käyttäytymiseen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tutkimustietoa maailmalta ja tuonut sitä eri muodoissa niin ammattilaisten kuin harrastajien ulottuville monen eri eläinlajin osalta. Myös Mittarit hevosten hyvinvointiin -hanke on tilannut Telkänrannan edustamalta yritykseltä katsauksen tieteelliseen kirjallisuuteen ja tutkimustietoon mittariston kehittämisen pohjaksi, ja iso osa hänen puheenvuorostaan perustui tämän tutkimustiedon läpikäyntiin..Parhaassa tapauksessa päästään positiiviseen kierteeseen, jossa hevoset voivat hyvin, asiakkaat ovat tyytyväisiä, onnettomuuksia tulee vähän ja eläinlääkärilaskut ovat pieniä.Helena Telkänranta.Hevosen hyvinvointi vaikuttaa monin tavoin hevosyrityksen kannattavuuteen. Esimerkiksi sairastamiseen ja loukkaantumiseen liittyy eläinlääkärikuluja ja varhaisella havaitsemisella päästään usein siihen, että eläin saadaan hoidettua nopeammin ja usein myös halvemmalla kuin jos tilanne pääsee pahenemaan. Loukkaantumisella on yleensä vaikutusta myös kilpailumenestykseen..”Sekin on tutkimuksissa havaittu, että jos lievältäkin vaikuttavan loukkaantumisen jälkeen pidetään taukoa harjoittelussa, saadaan sillä merkittävästi vähennettyä uudelleenloukkaantumisen riskiä.”.Kun hevosen käyttäytymisessä ilmenee ongelmia, on usein kyse siitä, että hevosella on jonkinlainen stressitila, Telkänranta huomauttaa. .”Ja hevosen hankala käytös on usein sitä, että se yrittää keksiä keinoja helpottaa oloaan. Ja sillä, mikä hevosen stressitaso on, on esimerkiksi todellinen, mitattavissa oleva vaikutus ratsastajan loukkaantumisriskiin.”.Telkänrannan mukaan viime aikoina on yhä enemmän tutkittu koulutusmenetelmien vaikutusta hevosten käyttäytymiseen ja stressitasoon. Positiivinen vahvistaminen esimerkiksi nopeuttaa koulutusta, jolloin taloudellinen vaikutus tulee työajan kautta..”Osan asioista vaikutus yksittäisinä asioina voi olla melko pieni, mutta kun kaikki yhdistyy, voidaan päästä aika merkittäviin taloudellisiin vaikutuksiin. Parhaassa tapauksessa päästään positiiviseen kierteeseen, jossa hevoset voivat hyvin, asiakkaat ovat tyytyväisiä, onnettomuuksia tulee vähän ja eläinlääkärilaskut ovat pieniä”, Telkänranta sanoo..Hän muistuttaa, että on olemassa hyvin vähän sellaista tutkimusta, jossa tutkimusryhmä itse olisi laskenut hyvinvoinnin euromääräisiä vaikutuksia, mutta monet tutkimuksista on tehty sellaisella tarkkuudella, että suuntaa antavaa taloudellista vaikutusta on mahdollista laskea..Yksi merkittävästi hevosen hyvinvointiin vaikuttava asia on hevosseura. Hevonen on erittäin sosiaalinen eläin. Telkänrannan mukaan on myös paljon tutkimustietoa siitä, että hevosen hyvinvoinnille keskeisimpiä asioita on, että hevonen saa viettää aikaa itselleen tuttujen hevosten kanssa..”Villiintyneitä hevosia tutkimalla on havaittu, että hevosilla esiintyy hyvin harvoin aggressiivista käytöstä. Se, että hevosilla esiintyy aggressiota, on yleensä merkki siitä, että olosuhteissa on jokin ongelma.”.Tutkimusten mukaan esimerkiksi tarhan tai laitumen koolla on vaikutusta hevosten aggressiivisuuteen. Telkänranta kertoo tutkimuksesta, jossa tila osoittautui hyvin ratkaisevaksi tekijäksi. Selkeitä raja-arvoja löytyi kaksi..”Niissä aitauksissa, joissa oli kutakin hevosta kohti yli 331 neliömetriä, ei aggressiivista käytöstä esiintynyt käytännössä lainkaan eli loukkaantumisriski oli hyvin pieni. Toinen raja-arvo oli vähän yli 100 neliömetriä per hevonen. Jos tarhan koko oli sen yli, esiintyi hevosilla noin 10–22 aggressiivista käyttäytymismuotoa per tunti. Ja kun mentiin alle 100 neliöön per hevonen, nousi aggression määrä jyrkästi.”.Seminaarissa luennoivat myös Essi Wallenius, joka antoi katsauksen maailmalla laadittuihin hevosten hyvinvoinnin mittaristoihin ja Anna Kilpeläinen, joka puhui hevosten stressistä ja kipukäyttäytymisestä..Lyhyet puheenvuorot pitivät muun muassa Johanna Äähälä kuninkuusraviyleisön ajatuksista hevosalan vastuullisuudesta, Sanna Airaksinen Hevostalouden hiilivirrat -hankkeesta, Markku Saastamoinen pian käynnistyvästä eurooppalaisesta Horizon-hankkeesta ja Iina Brotherus hevosten unitutkimuksesta..Seminaariin oli etukäteen ilmoittautunut peräti 505 henkilöä. Sanna Mäki-Tuuri Hippoliksesta oli tyytyväinen seminaarin aiheuttamaan kiinnostukseen..”Osallistujamäärä sekä yllätti että ei. Arvio oli, että aihe on ajankohtainen, mutta toki kiinnostus on ilahduttanut”, Mäki-Tuuri kommentoi..Mahdollinen jatko seminaarisarjalle on myös harkinnassa..Tallenne seminaarista tulee katsottavaksi Hevostenhyvinvointi-kanavalle Youtubeen lähiaikoina..Hyvinvointiseminaari saa jatkoa – ”Lopputulos ratkaisee, mutta matka sinne on yhtä tärkeä”

Kannattavuutta hyvinvoinnilla – "Hyvinvointi vaikuttaa taloudelliseen kannattavuuteen enemmän kuin mitä aiemmin on tiedetty"

Aiheeseen liittyvää