Kengättömyystutkimus päätyi Petra Hytösen lopputyön aiheeksi oman mielenkiinnon kautta. Yliopistolla oli tarjolla erilaisia aiheita laidasta laitaan, mutta ne eivät tuntuneet Hytösestä mielekkäiltä. Hän päätti ottaa yhteyttä Suomen Hippoksen eläinlääkäriin Susanna Mäkeen, ja aihe löytyi sitä kautta varsin nopeasti..Vastaavaa tutkimusta ei ollut myöskään aikaisemmin tehty. Suomen Hippos mahdollisti hevosten hyvinvointiin liittyvän tutkimuksen..Kengättömyystutkimuksen tutkimuskysymyksenä oli arvioida kengättömyyden vaikutusta ravihevosten kavioterveyteen. Tutkimus keskittyi nimenomaan kavioiden ulkoiseen terveyteen, sillä käytetyllä tutkimusmenetelmällä ei pystytä näkemään kavion sisäisten rakenteiden tilaa. Kavioiden sisäisen terveyden tutkiminen olisi vaatinut ainakin esimerkiksi magneettikuvantamisen käyttöä. Kavioita tutkittiin kaviopihtien avulla, ja siinä huomioitiin vain kengättömät kaviot..Käytännön tutkimukset kaviopihdeillä toteutettiin kesä–syyskuun välisenä aikana vuonna 2023, ja siihen valikoitui yhdeksän satunnaista kilpailupäivää eri radoilla. Kesäkuussa Heppa-järjestelmään avautui kilpailijoille radan kunnon ja hoidon arviointimahdollisuus, jota hyödynnettiin kaviopihtitutkimusten tuloksia arvioitaessa. Hevoset kilpailevat myös kaikista eniten ilman kenkiä juuri kesäkuukausien aikana. Tutkimus päättyi syyskuussa, koska silloin kengittä ajaminen oli vähentynyt huomattavasti..Kaikki hevoset tutkittiin kilpailusuorituksen jälkeen, mutta tutkimuksen loppupuolella osa hevosista tutkittiin sekä ennen starttia että sen jälkeen. Hytönen tutki yhteensä 168 hevosen kaviot startin jälkeen, ja näistä 62 tutkittiin myös ennen starttia..Tutkimuksessa tutkituista hevosista 159 kilpaili kärrylähdöissä ja 9 montéssa. Näistä 143 oli lämminveristä, 24 suomenhevosta ja 1 kylmäverinen. Hevosista 66 kilpaili ilman kaikkia kenkiä, 66 kilpaili ilman etukenkiä ja 36 kilpaili ilman takakenkiä..Petra Hytönen toteutti kaviopihtitutkimuksen itse. Kaviopihteihin ei ole olemassa voimasensoreita, jonka takia oli erityisen tärkeää, että vain yksi ihminen suoritti tutkimisen tasalaatuisten ja vertailukelpoisten tulosten saavuttamiseksi. Hevosten taustajoukoista valmentaja, hoitaja tai joku muu hevosen tunteva henkilö avusti tilanteessa, ja nosti ja piti jalkaa ylhäällä. Kaviopihdeillä puristettiin kavioita kahdeksasta eri kohdasta, joista seitsemän oli kavion pohjasta ja yksi kavion kannoilta puristaen niitä samanaikaisesti sisäänpäin..Tutkimuksessa saadut tulokset luokiteltiin joko negatiivisiksi tai positiivisiksi. Tulos oli negatiivinen silloin, kun hevonen piti jalan rauhassa paikallaan kaviopihdeillä puristettaessa. Positiivinen tulos oli puolestaan silloin, kun hevonen veti, nosti, nyppäsi tai liikutti jalkaa kaviota puristettaessa. Positiivinen tulos luokiteltiin selvästi positiiviseksi tai lievästi positiiviseksi. Positiivisen reaktion antanut kohta tutkittiin vielä uudestaan heti, kun koko kavio oli tutkittu kertaalleen läpi..Hevonen ei välttämättä reagoinut uudestaan kaviota tutkittaessa, jolloin sen reaktio tulkittiin loppujen lopuksi negatiiviseksi. Syitä tälle voivat olla esimerkiksi hevosen reagoiminen johonkin muuhun ärsykkeeseen, kuten toiseen hevoseen, tai hevosen ylivireys pian kilpailusuorituksen jälkeen. Positiivisesta reaktiosta ei voida sanoa varmaksi, tunsiko hevonen kipua vai reagoiko se paineen tunteeseen kaviossa (outo/epämiellyttävä tunne). Positiivisen reaktion kaviosta antaneet hevoset ravasivat kuitenkin kilpailusuorituksen aikana puhtaasti..Tutkimuksesta selvisi, että 12/168 eli 7,1% reagoi positiivisesti kaviopihtitutkimuksessa lähdön jälkeen. Näistä 8/12 oli selkeästi positiivisia ja 4/12 lievästi positiivisia. Alkukesästä (kesäkuu–heinäkuun puoliväli) tutkittiin startin jälkeen 107 hevosta, joista noin 10% oli positiivisia. Loppukesästä (heinäkuun puoliväli-syyskuu) noin 3% oli positiivisia. Tällöin hevosia tutkittiin yhteensä 62, mutta silloin hevoset tutkittiin sekä ennen starttia että sen jälkeen. Positiivisista hevosista 9/12 reagoi positiivisesti yhteen kavioon, ja 3/12 reagoi positiivisesti kahteen kavioon, jotka näissä tapauksissa olivat molemmat takakaviot. 5/12 hevosta reagoi positiivisesti kaikkiin kahdeksaan kaviosta kokeiltuun kohtaan, 4/12 reagoi positiivisesti vain sisäpuolen kavionpohjaan ja 3/12 reagoi positiivisesti vain ulkopuolen kavionpohjaan..Tilastollisesti merkittävänä tuloksena Hytösen lopputyössä havaittiin se, että hevoset, jotka kilpailivat kaudella 2022 11–20 kertaa, reagoivat vähemmän todennäköisesti kaviopihteihin vuonna 2023 kuin hevoset, jotka olivat kilpailleet 0–10 kertaa vuoden 2022 aikana. Positiivisilla hevosilla vaikuttaisi myös olleen lyhyempi starttiväli ennen tutkimuspäivää kuin negatiivisilla hevosilla. Positiivisista hevosista 3/12 (25%) ja negatiivisista 22/156 (14%) laukkasi tutkimuspäivän startissa..”Tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että positiiviset hevoset laukkasivat suuremmalla todennäköisyydellä tutkimuspäivän startissa kuin negatiiviset hevoset. Tämä tulos ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkittävä vaan enemmänkin näppituntuma, koska positiivisten reaktioiden määrä jäi tutkimuksessa niin pieneksi, ettei se tässä tapauksessa riittänyt tilastollisesti merkittävään tulokseen”, Hytönen kertoo..”Tilastollisesti merkittäväksi osoitettiin myös se, että hevoset, jotka reagoivat kaviopihteihin positiivisesti tutkimuspäivänä, hylättiin suuremmalla todennäköisyydellä loppuvuoden starteissaan tutkimuspäivän jälkeen laukkaamisen takia kuin kaviopihteihin negatiivisesti reagoineet. Tässä mallissa otettiin huomioon se seikka, milloin hevonen oli tutkimuksessa mukana.”.62/168 hevosta tutkittiin sekä ennen että jälkeen startin. Näistä 3/62 oli positiivisia ennen starttia, mutta vain 2/62 reagoi positiivisesti startin jälkeen. Positiivisesti ennen ja jälkeen startin reagoineet hevoset olivat samat yksilöt..Petra Hytönen25-vuotiasKotoisin Vantaalta, asuu LahdessaValmistui eläinlääkäriksi Viron Maatalousyliopistosta juhannusviikolla 2024Lopputyö Barefoot harness racing in Finnish trotters – A Preliminary study of macroscopic findings and overall statistics from 2023Työn toisena ohjaajana toimi Suomen Hippoksen eläinlääkäri Susanna MäkiErinomainen lopputyö huomioitiin kutsulla Viron presidentin vastaanotolle opinnoissaan hyvin menestyneille valmistuneille.Hytönen käsitteli lopputyössään myös kilpailueläinlääkäreiden avustajien tai muiden varikkotoimihenkilöiden starttien jälkeen suorittamien kaviotarkastuksien tuloksia raveissa vuoden 2023 aikana. Vuoden aikana oli tarkastettu yhteensä 1509 hevosta 35 eri raviradalla 135 eri ravipäivän aikana. 50/1509 hevosista oli kirjattu lievä kommentti kavioihin liittyen. Näistä yleisempiä olivat rispauma naulauksista, halkeama, lohkeama tai repaleisuus kavion seinämässä sekä kavioiden kulumisaste. 3/1509 eli 0,19% hevosista havaittiin vakavampia löydöksiä, kuten kavioiden liiallista kulumista..”Tämä lukema on todella alhainen, niin kuin sen on oletettukin olevan ja niin kuin sen kuuluukin olla”, Hytönen sanoo..31.5.2023 Heppa-järjestelmään avattiin radan kunnon arviointityökalu valmentajille ja ohjastajille. Hytönen aloitti kaviopihtitutkimuksen tämän jälkeen, jotta pystyi arvioimaan kaviopihtitutkimuksen tuloksia yhdessä radan kunnon arviointien kanssa..Vuoden 2023 aikana ratojen kunnosta annettiin yhteensä 1794 palautetta, joista 1564/1794 sen ajanjakson aikana, milloin oli mahdollista kilpailla ilman kenkiä. Palautetta annettiin pinnan kovuuden, kosteuden, radan karkeuden, tallialueen ja olosuhteisiin nähden yleisarvosanan perusteella. Tulosten perusteella radan pinnan kovuus ja kosteus arvioitiin usein sopivaksi, mutta radan karkeus puolestaan liian karkeaksi. Tallialueiden kunnossa olisi parannettavaa palautteiden perusteella..”Pehmeä ja kostea rata vaikuttaisi olevan hyväksi hevosten kavioterveydelle, mutta toisaalta liian pehmeä rata ei ole pehmytkudoksille ja jänteille kilpailuvauhdissa turvallinen”, Hytönen muistuttaa..Kengättömyyden hyviä puolia on esimerkiksi se, että kaviomekanismi ja kavion luontainen iskunvaimennus pystyy toimimaan niin kuin sen on tarkoitettu toimivan. Kavion laskeutuessa radan pintaan sen kannat leviävät sivusuuntaan, säde painuu radan pintaa vasten ja täten avittaa kavion verenkiertoa. Kun kavion iskunvaimennus toimii ja hevosen jalka-asennot ovat asialliset, myös jänteet ja muut pehmytkudokset pystyvät täyttämään oman roolinsa iskunvaimennuksessa. Hyvällä kengityksellä pystytään olemaan vaikuttamatta tähän liikaa, jolloin kaviot ja hevosen muu tuki- ja liikuntaelimistö voivat toimia suhteellisen luonnollisesti myös kengän kanssa..Ravihevosen suorituskykyyn kengättömyys vaikuttaa usein positiivisesti. Tosin ei ole pystytty osoittamaan, johtuuko tämä juuri kaviomekanismin toimintaperiaatteesta vai jostain muusta syystä..Kengättömyyden haittapuoli on kavioiden kuluminen. Valmentajan tulee olla tietoinen hevosen kavion laadusta ja siitä, millainen rata on juuri kilpailupäivänä, etteivät kaviot kulu liikaa kilpailusuorituksen aikana. Kavioiden laatu on hevoskohtainen. Kengättömyyden plussia ja miinuksia mietittäessä ensin tulee ottaa huomioon, sopiiko kengättömyys ylipäätään kyseiselle hevoselle..Suomessa on neljä vuodenaikaa, minkä takia raviratojen pintamateriaali on hieman karkeampaa kuin ideaalein pinta kengittä kilpailemiselle. Karkeampi pintamateriaali mahdollistaa radan olosuhteiden ja kunnon ylläpitämisen hankalammissakin sääolosuhteissa keväällä ja syksyllä. Suomessa on myös rajalliset rahalliset resurssit radan hoitamiseen, ja ratojen pintamateriaaleja ei esimerkiksi ole mahdollista vaihtaa useita kertoja vuodessa. Karkeampi pintamateriaali on kuitenkin mahdollista saada hyväksi kengittä kilpailemista varten, kun rata on tarpeeksi kostea ja joustava. Rataolosuhteet ovat yleensä erilaiset valmennuskäytössä kuin kilpailuissa..Kengättömyystutkimuksen tulosten perusteella Petra Hytösen vinkkejä hevosten taustavoimille olisi kavioiden tunnustelu kaviopihdeillä kotiolosuhteissa, jolloin kavioiden mahdolliseen puristusarkuuteen voidaan puuttua riittävän ajoissa ja ennakkoon. Valmentajia kannustetaan tutkimaan kavioiden terveyttä kaviopihdeillä säännöllisesti. Kengittäjille kaviopihtien käyttöä suositellaan osaksi rutiinityötä..”Jos hevonen arkoo kaviopihtejä, voidaan sen treeniä keventää, ajaa vähemmän ilman kenkiä, lisätä iskunvaimennusta kengityksen avulla, mahdollisesti pidentää starttiväliä sekä kiinnittää huomiota treenialustoihin. Kaviopihtitutkimus on halpa ja nopea tapa tutkia hevosten kavioiden hyvinvointia, minkä takia sitä ei tulisi aliarvioida ja jättää tekemättä”, Hytönen vinkkaa..Tutkimuksen perusteella ravihevosten kavioterveys on Suomessa verrattain hyvällä tasolla. Tästä voidaan johtopäätöksenä ajatella valmentajien olevan hyvin tietoisia siitä, milloin hevonen voi kilpailla ilman kenkiä. Kavioterveyttä olisi hyvä tutkia myös tulevaisuudessa, ja saada siitä tilastollisesti merkittävää dataa talteen..”Objektiivinen tieteellinen tutkimustulos on yksi avainasia raviurheilun yhteiskunnallisen hyväksynnän säilyttämiseksi ja kehittämiseksi”, Hytönen sanoo..Petra Hytösen tutkimusta tullaan hyödyntämään muiden vastaavien ulkomaalaisten tutkimusten kanssa, kun sääntöjä ja ohjeistuksia tullaan seuraavan kerran tarkentamaan. Lopputyö on myös tarkoitus esittää muille UET-maille, ja työtä voidaan hyödyntää myös varustetyöryhmässä.
Kengättömyystutkimus päätyi Petra Hytösen lopputyön aiheeksi oman mielenkiinnon kautta. Yliopistolla oli tarjolla erilaisia aiheita laidasta laitaan, mutta ne eivät tuntuneet Hytösestä mielekkäiltä. Hän päätti ottaa yhteyttä Suomen Hippoksen eläinlääkäriin Susanna Mäkeen, ja aihe löytyi sitä kautta varsin nopeasti..Vastaavaa tutkimusta ei ollut myöskään aikaisemmin tehty. Suomen Hippos mahdollisti hevosten hyvinvointiin liittyvän tutkimuksen..Kengättömyystutkimuksen tutkimuskysymyksenä oli arvioida kengättömyyden vaikutusta ravihevosten kavioterveyteen. Tutkimus keskittyi nimenomaan kavioiden ulkoiseen terveyteen, sillä käytetyllä tutkimusmenetelmällä ei pystytä näkemään kavion sisäisten rakenteiden tilaa. Kavioiden sisäisen terveyden tutkiminen olisi vaatinut ainakin esimerkiksi magneettikuvantamisen käyttöä. Kavioita tutkittiin kaviopihtien avulla, ja siinä huomioitiin vain kengättömät kaviot..Käytännön tutkimukset kaviopihdeillä toteutettiin kesä–syyskuun välisenä aikana vuonna 2023, ja siihen valikoitui yhdeksän satunnaista kilpailupäivää eri radoilla. Kesäkuussa Heppa-järjestelmään avautui kilpailijoille radan kunnon ja hoidon arviointimahdollisuus, jota hyödynnettiin kaviopihtitutkimusten tuloksia arvioitaessa. Hevoset kilpailevat myös kaikista eniten ilman kenkiä juuri kesäkuukausien aikana. Tutkimus päättyi syyskuussa, koska silloin kengittä ajaminen oli vähentynyt huomattavasti..Kaikki hevoset tutkittiin kilpailusuorituksen jälkeen, mutta tutkimuksen loppupuolella osa hevosista tutkittiin sekä ennen starttia että sen jälkeen. Hytönen tutki yhteensä 168 hevosen kaviot startin jälkeen, ja näistä 62 tutkittiin myös ennen starttia..Tutkimuksessa tutkituista hevosista 159 kilpaili kärrylähdöissä ja 9 montéssa. Näistä 143 oli lämminveristä, 24 suomenhevosta ja 1 kylmäverinen. Hevosista 66 kilpaili ilman kaikkia kenkiä, 66 kilpaili ilman etukenkiä ja 36 kilpaili ilman takakenkiä..Petra Hytönen toteutti kaviopihtitutkimuksen itse. Kaviopihteihin ei ole olemassa voimasensoreita, jonka takia oli erityisen tärkeää, että vain yksi ihminen suoritti tutkimisen tasalaatuisten ja vertailukelpoisten tulosten saavuttamiseksi. Hevosten taustajoukoista valmentaja, hoitaja tai joku muu hevosen tunteva henkilö avusti tilanteessa, ja nosti ja piti jalkaa ylhäällä. Kaviopihdeillä puristettiin kavioita kahdeksasta eri kohdasta, joista seitsemän oli kavion pohjasta ja yksi kavion kannoilta puristaen niitä samanaikaisesti sisäänpäin..Tutkimuksessa saadut tulokset luokiteltiin joko negatiivisiksi tai positiivisiksi. Tulos oli negatiivinen silloin, kun hevonen piti jalan rauhassa paikallaan kaviopihdeillä puristettaessa. Positiivinen tulos oli puolestaan silloin, kun hevonen veti, nosti, nyppäsi tai liikutti jalkaa kaviota puristettaessa. Positiivinen tulos luokiteltiin selvästi positiiviseksi tai lievästi positiiviseksi. Positiivisen reaktion antanut kohta tutkittiin vielä uudestaan heti, kun koko kavio oli tutkittu kertaalleen läpi..Hevonen ei välttämättä reagoinut uudestaan kaviota tutkittaessa, jolloin sen reaktio tulkittiin loppujen lopuksi negatiiviseksi. Syitä tälle voivat olla esimerkiksi hevosen reagoiminen johonkin muuhun ärsykkeeseen, kuten toiseen hevoseen, tai hevosen ylivireys pian kilpailusuorituksen jälkeen. Positiivisesta reaktiosta ei voida sanoa varmaksi, tunsiko hevonen kipua vai reagoiko se paineen tunteeseen kaviossa (outo/epämiellyttävä tunne). Positiivisen reaktion kaviosta antaneet hevoset ravasivat kuitenkin kilpailusuorituksen aikana puhtaasti..Tutkimuksesta selvisi, että 12/168 eli 7,1% reagoi positiivisesti kaviopihtitutkimuksessa lähdön jälkeen. Näistä 8/12 oli selkeästi positiivisia ja 4/12 lievästi positiivisia. Alkukesästä (kesäkuu–heinäkuun puoliväli) tutkittiin startin jälkeen 107 hevosta, joista noin 10% oli positiivisia. Loppukesästä (heinäkuun puoliväli-syyskuu) noin 3% oli positiivisia. Tällöin hevosia tutkittiin yhteensä 62, mutta silloin hevoset tutkittiin sekä ennen starttia että sen jälkeen. Positiivisista hevosista 9/12 reagoi positiivisesti yhteen kavioon, ja 3/12 reagoi positiivisesti kahteen kavioon, jotka näissä tapauksissa olivat molemmat takakaviot. 5/12 hevosta reagoi positiivisesti kaikkiin kahdeksaan kaviosta kokeiltuun kohtaan, 4/12 reagoi positiivisesti vain sisäpuolen kavionpohjaan ja 3/12 reagoi positiivisesti vain ulkopuolen kavionpohjaan..Tilastollisesti merkittävänä tuloksena Hytösen lopputyössä havaittiin se, että hevoset, jotka kilpailivat kaudella 2022 11–20 kertaa, reagoivat vähemmän todennäköisesti kaviopihteihin vuonna 2023 kuin hevoset, jotka olivat kilpailleet 0–10 kertaa vuoden 2022 aikana. Positiivisilla hevosilla vaikuttaisi myös olleen lyhyempi starttiväli ennen tutkimuspäivää kuin negatiivisilla hevosilla. Positiivisista hevosista 3/12 (25%) ja negatiivisista 22/156 (14%) laukkasi tutkimuspäivän startissa..”Tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että positiiviset hevoset laukkasivat suuremmalla todennäköisyydellä tutkimuspäivän startissa kuin negatiiviset hevoset. Tämä tulos ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkittävä vaan enemmänkin näppituntuma, koska positiivisten reaktioiden määrä jäi tutkimuksessa niin pieneksi, ettei se tässä tapauksessa riittänyt tilastollisesti merkittävään tulokseen”, Hytönen kertoo..”Tilastollisesti merkittäväksi osoitettiin myös se, että hevoset, jotka reagoivat kaviopihteihin positiivisesti tutkimuspäivänä, hylättiin suuremmalla todennäköisyydellä loppuvuoden starteissaan tutkimuspäivän jälkeen laukkaamisen takia kuin kaviopihteihin negatiivisesti reagoineet. Tässä mallissa otettiin huomioon se seikka, milloin hevonen oli tutkimuksessa mukana.”.62/168 hevosta tutkittiin sekä ennen että jälkeen startin. Näistä 3/62 oli positiivisia ennen starttia, mutta vain 2/62 reagoi positiivisesti startin jälkeen. Positiivisesti ennen ja jälkeen startin reagoineet hevoset olivat samat yksilöt..Petra Hytönen25-vuotiasKotoisin Vantaalta, asuu LahdessaValmistui eläinlääkäriksi Viron Maatalousyliopistosta juhannusviikolla 2024Lopputyö Barefoot harness racing in Finnish trotters – A Preliminary study of macroscopic findings and overall statistics from 2023Työn toisena ohjaajana toimi Suomen Hippoksen eläinlääkäri Susanna MäkiErinomainen lopputyö huomioitiin kutsulla Viron presidentin vastaanotolle opinnoissaan hyvin menestyneille valmistuneille.Hytönen käsitteli lopputyössään myös kilpailueläinlääkäreiden avustajien tai muiden varikkotoimihenkilöiden starttien jälkeen suorittamien kaviotarkastuksien tuloksia raveissa vuoden 2023 aikana. Vuoden aikana oli tarkastettu yhteensä 1509 hevosta 35 eri raviradalla 135 eri ravipäivän aikana. 50/1509 hevosista oli kirjattu lievä kommentti kavioihin liittyen. Näistä yleisempiä olivat rispauma naulauksista, halkeama, lohkeama tai repaleisuus kavion seinämässä sekä kavioiden kulumisaste. 3/1509 eli 0,19% hevosista havaittiin vakavampia löydöksiä, kuten kavioiden liiallista kulumista..”Tämä lukema on todella alhainen, niin kuin sen on oletettukin olevan ja niin kuin sen kuuluukin olla”, Hytönen sanoo..31.5.2023 Heppa-järjestelmään avattiin radan kunnon arviointityökalu valmentajille ja ohjastajille. Hytönen aloitti kaviopihtitutkimuksen tämän jälkeen, jotta pystyi arvioimaan kaviopihtitutkimuksen tuloksia yhdessä radan kunnon arviointien kanssa..Vuoden 2023 aikana ratojen kunnosta annettiin yhteensä 1794 palautetta, joista 1564/1794 sen ajanjakson aikana, milloin oli mahdollista kilpailla ilman kenkiä. Palautetta annettiin pinnan kovuuden, kosteuden, radan karkeuden, tallialueen ja olosuhteisiin nähden yleisarvosanan perusteella. Tulosten perusteella radan pinnan kovuus ja kosteus arvioitiin usein sopivaksi, mutta radan karkeus puolestaan liian karkeaksi. Tallialueiden kunnossa olisi parannettavaa palautteiden perusteella..”Pehmeä ja kostea rata vaikuttaisi olevan hyväksi hevosten kavioterveydelle, mutta toisaalta liian pehmeä rata ei ole pehmytkudoksille ja jänteille kilpailuvauhdissa turvallinen”, Hytönen muistuttaa..Kengättömyyden hyviä puolia on esimerkiksi se, että kaviomekanismi ja kavion luontainen iskunvaimennus pystyy toimimaan niin kuin sen on tarkoitettu toimivan. Kavion laskeutuessa radan pintaan sen kannat leviävät sivusuuntaan, säde painuu radan pintaa vasten ja täten avittaa kavion verenkiertoa. Kun kavion iskunvaimennus toimii ja hevosen jalka-asennot ovat asialliset, myös jänteet ja muut pehmytkudokset pystyvät täyttämään oman roolinsa iskunvaimennuksessa. Hyvällä kengityksellä pystytään olemaan vaikuttamatta tähän liikaa, jolloin kaviot ja hevosen muu tuki- ja liikuntaelimistö voivat toimia suhteellisen luonnollisesti myös kengän kanssa..Ravihevosen suorituskykyyn kengättömyys vaikuttaa usein positiivisesti. Tosin ei ole pystytty osoittamaan, johtuuko tämä juuri kaviomekanismin toimintaperiaatteesta vai jostain muusta syystä..Kengättömyyden haittapuoli on kavioiden kuluminen. Valmentajan tulee olla tietoinen hevosen kavion laadusta ja siitä, millainen rata on juuri kilpailupäivänä, etteivät kaviot kulu liikaa kilpailusuorituksen aikana. Kavioiden laatu on hevoskohtainen. Kengättömyyden plussia ja miinuksia mietittäessä ensin tulee ottaa huomioon, sopiiko kengättömyys ylipäätään kyseiselle hevoselle..Suomessa on neljä vuodenaikaa, minkä takia raviratojen pintamateriaali on hieman karkeampaa kuin ideaalein pinta kengittä kilpailemiselle. Karkeampi pintamateriaali mahdollistaa radan olosuhteiden ja kunnon ylläpitämisen hankalammissakin sääolosuhteissa keväällä ja syksyllä. Suomessa on myös rajalliset rahalliset resurssit radan hoitamiseen, ja ratojen pintamateriaaleja ei esimerkiksi ole mahdollista vaihtaa useita kertoja vuodessa. Karkeampi pintamateriaali on kuitenkin mahdollista saada hyväksi kengittä kilpailemista varten, kun rata on tarpeeksi kostea ja joustava. Rataolosuhteet ovat yleensä erilaiset valmennuskäytössä kuin kilpailuissa..Kengättömyystutkimuksen tulosten perusteella Petra Hytösen vinkkejä hevosten taustavoimille olisi kavioiden tunnustelu kaviopihdeillä kotiolosuhteissa, jolloin kavioiden mahdolliseen puristusarkuuteen voidaan puuttua riittävän ajoissa ja ennakkoon. Valmentajia kannustetaan tutkimaan kavioiden terveyttä kaviopihdeillä säännöllisesti. Kengittäjille kaviopihtien käyttöä suositellaan osaksi rutiinityötä..”Jos hevonen arkoo kaviopihtejä, voidaan sen treeniä keventää, ajaa vähemmän ilman kenkiä, lisätä iskunvaimennusta kengityksen avulla, mahdollisesti pidentää starttiväliä sekä kiinnittää huomiota treenialustoihin. Kaviopihtitutkimus on halpa ja nopea tapa tutkia hevosten kavioiden hyvinvointia, minkä takia sitä ei tulisi aliarvioida ja jättää tekemättä”, Hytönen vinkkaa..Tutkimuksen perusteella ravihevosten kavioterveys on Suomessa verrattain hyvällä tasolla. Tästä voidaan johtopäätöksenä ajatella valmentajien olevan hyvin tietoisia siitä, milloin hevonen voi kilpailla ilman kenkiä. Kavioterveyttä olisi hyvä tutkia myös tulevaisuudessa, ja saada siitä tilastollisesti merkittävää dataa talteen..”Objektiivinen tieteellinen tutkimustulos on yksi avainasia raviurheilun yhteiskunnallisen hyväksynnän säilyttämiseksi ja kehittämiseksi”, Hytönen sanoo..Petra Hytösen tutkimusta tullaan hyödyntämään muiden vastaavien ulkomaalaisten tutkimusten kanssa, kun sääntöjä ja ohjeistuksia tullaan seuraavan kerran tarkentamaan. Lopputyö on myös tarkoitus esittää muille UET-maille, ja työtä voidaan hyödyntää myös varustetyöryhmässä.
