Kuinka usein starttiin? – Kilpailemistahtiin vaikuttavat sekä hevonen että valmentaja

Hevosta voi valmentaa ja kilpailuttaa hyvin monella eri tavalla. Toiset valmentajat tykkäävät ajaa kilpaa useammin, kun taas toiset voivat kilpailuttaa hevosiaan hyvin tarkasti ja suunnitelmallisesti. .Suomessa starttihevonen kilpaili viime vuonna keskimäärin 8,6 kertaa. Se on muutama kymmenys vähemmän kuin monena vuonna aiemmin, vaikka esimerkiksi Hippoksen suunnalta on useammalla suulla toivottu hevosten starttimäärien nostoa, jolloin nykyiselläkin hevos- ja ravipäivien määrällä olisi mahdollista ajaa täysiä raveja ympäri vuoden. Mutta mitkä asiat vaikuttavat kilpailuiden määrään, ja miten valittu kilpailustrategia vaikuttaa hevosten arkeen ja valmentamiseen?.Iikka Nurmonen on yksi hevosiaan hyvin tarkasti kilpailuttavista valmentajista. Vuonna 2024 hänen valmentamansa hevoset juoksivat kilpaa vain 62 kertaa. Nurmonen kertoo, että lähtökohtaisesti hevosilla ajetaan kilpaa silloin, kun ne tuntuvat siltä, että niillä voi pärjätä. .Kotona Nurmosen treenaus perustuu intervalleihin, ja hevoset ovat valjaissa kolme tai neljä kertaa viikossa, joista hevonen menee kerran tai kahdesti viikossa vetoja. Kilpailukausi vaikuttaa hevosen treenaamiseen, ja tauolla olevalla hevosella he voivat ajaa myös hiljaisempia lenkkejä. Kilpailukauden treenaaminen on perustreeniä, ja hevoset juoksevat kilpaa, kun ne tuntuvat siltä. .”Koitamme ajaa hevoset kotona terveiksi, eli käytännössä ne treenaavat hyvillä alustoilla, ja käyttävät kaikkia jalkojaan ja lihaksiaan tasapuolisesti ja kokonaisvaltaisesti. Pyrimme siihen, että treenaamme hevoset vahvoiksi ja terveiksi, ja että ne olisivat treenin jälkeen terveempiä kuin ennen treeniä”, Nurmonen kertoo..Nurmosen mukaan sopiva sarja tarkoittaa lähtöä, jossa hevosella on ilmoittamishetken mukaan mahdollisuudet menestyä. .”Koitamme ajaa hevosilla kilpaa sen mukaan, missä milläkin hevosella kannattaa kilpailla eli että ne pystyisivät pärjäämään ja juoksemaan rahaa lähdöstä. Katson myös jonkin verran avoimella ilmolla näkyvää vastusta, ja välillä sillä voi olla isokin merkitys, millaisia hevosia on ilmoitettu mukaan lähtöön. Tietenkin, jos on esimerkiksi Suur-Hollola tähtäimessä, siinä vaiheessa ei mietitä sitä, ketä siellä oikein on vastassa”, Nurmonen pohtii..Hevoset voivat pitää talvitaukoa, treenitaukoa tai olla tauolla loukkaantumisen takia. Hevoset määrittelevät itse, milloin ne ovat tauolla. .”Meillä on enimmäkseen sellaisia hevosia, ettei ole oikeastaan väliä, ajaako niillä kilpaa kesällä vai talvella, kun raha on kuitenkin sama vuodenajasta riippumatta. Hevoset pitävät taukoa silloin, kun ne tuntuvat siltä, ettei niillä kannata ajaa kilpaa. Silloin niiden annetaan olla ja huilata, ja koitetaan saada ne taas treenattua paremmaksi”, Nurmonen kertoo..Tästä on kyseKilpahevosen keskimääräinen starttimäärä oli viime vuonna 8,6Jos keskimääräistä starttimäärää saataisiin hilattua esimerkiksi kymmeneen, tarkoittaisi se nykyisellä 5191 kilpahevosella noin 7000 kilpailusuoritusta enemmän kuin nytHevosen starttaamiseen ja kilpailuväliin vaikuttavat sekä hevosesta riippuvat asiat että valmentajan kilpailutusstrategia.Jani Ruotsalaisen tallissa on pääasiassa suomenhevosia, ja viime vuosina hän on kilpailuttanut niitä hyvin maltillisesti mutta tuloksekkaasti. Ruotsalainen korostaa, että nuorelle hevosella uran aloitus on erityisen tärkeä, ja se määrittelee paljon hevosen myöhempää uraa kilpahevosena. .”Tänä päivänä hevosen pitää olla todella valmis jo heti ensimmäiseen starttiin, ja hevosen pitää olla hyvin treenattu siihen. Sitten ne saavat itse ratkaista, minkälaisissa lähdöissä niillä sen jälkeen ajetaan. Ensimmäisten lähtöjen tulisi olla helppoja, ja ne pitää olla kotona ajettu siihen kuntoon, etteivät ne väsy startissa”, Ruotsalainen kertoo..Ruotsalainen yrittää löytää hevoselle aina sellaisen lähdön, mikä on siihen hetkeen kilpailuttamisessa sopiva. Jotta hevonen voisi kehittyä, pitää sillä välillä ajaa myös kovempia lähtöjä. .”Vaikka tietäisikin, ettei hevonen tule kovemmassa lähdössä pärjäämään, ne kuitenkin vievät hevosta eri tavalla eteenpäin. Aina ei ole muutenkaan mahdollista löytää edes sellaista lähtöä, missä hevonen voi pärjätä, ja silloin on hyvä muistaa, että hevosta voi viedä eteenpäin myös starttien kautta”, Ruotsalainen toteaa..Viime vuosina Ruotsalaisella on ollut ikäluokkalähdöissä menestyneitä hevosia, jotka ovat kilpailleet harvakseltaan. .”Syksyllä ikäluokkalähdöt ovat hyvin tiuhaan, jolloin ei ole varaa olla keskentekoinen. Jossakin vaiheessa hevosella pitäisi pitää pieni huoltotauko, että se olisi tuore oikeissa kisoissa. Monesti karsinta on vähintään yhtä tärkeä kilpailu kuin finaalikin. Niihin hevosta on täytynyt muistaa myös treenata kotona.”.Ruotsalainen korostaa, että ikäluokkalähdöissä kilpailleet hevoset ovat juosseet niin kovia lähtöjä, että ne saavat pitää kunnon tauon. Kilpailukauden jälkeen niillä ajetaan vähän aikaa kevyesti, koska hevosta ei ole hyvä jättää heti kokonaan ajamatta. Sen jälkeen ne saavat hetken hengähtää, minkä jälkeen niillä ruvetaan ajamaan taas rauhassa. Treenit jatkuvat sen mukaan, milloin kilpailukausi alkaa..Vuodesta 2018 lähtien valtakunnan isoin vuosittainen starttimäärä on ollut Harri Koivusen valmennustallilla. Hänellä hevosen kilpailuttamiseen vaikuttaa kolme asiaa. Ensimmäisenä se, millainen hevonen on kyseessä. Toinen merkittävä asia on, millainen omistaja hevosella on, ja kuinka paljon omistaja haluaa kilpailla. Kolmanneksi, millaisia sarjoja hevoselle on tarjolla omalla vaikutusalueella..Hevosten kilpailutuksen kannalta Koivunen ei pidä siitä, että valmentajan voittoprosentista puhutaan niin paljon. .”Voittoprosentista puhuttaessa valmentajan kunnianhimo kasvaa helposti, ja silloin hevoset usein kilpailevat vain silloin, kun hevoset ovat huippukunnossa, ja prosentti pysyy hyvänä. Jos taas voittoprosentille ei laske niin paljoa arvoa, voi kilpailla vähän useammin. Jotta lähdöt saataisiin täyteen, hevosten pitäisi keskimäärin juosta enemmän kilpaa, kuin mitä ne nyt juoksevat”, Koivunen pohtii..Starttirytmillä tarkoitetaan Koivusen mukaan sitä, että kilpailukunnossa olevalla hevosella pitäisi päästä kilpailemaan säännöllisesti. Se on myös osa kilpailevan hevosen hyvinvointia ja osa sen elämää. .Jotta lähdöt saataisiin täyteen, hevosten pitäisi keskimäärin juosta enemmän kilpaa, kuin mitä ne nyt juoksevat.Harri Koivunen.”Voisi melkein sanoa, että meillä ollaan hyvin huolestuneita, jos kunnossa oleva hevonen ei pääse kilpailemaan vähintään joka toinen viikko. Silloin äkkiä alkaa huolet ja murheet kasaantumaan”, Koivunen kertoo..”Ihanteellinen kilpailujen väli on noin 10–14 päivää hevosen mukaan, ja olen oikein tyytyväinen, jos meidän hevosemme pääsee kilpailemaan kymmenen päivän välein. Jos hevoselle sopii, en pistä pahakseni, vaikka hevonen juoksisi kilpaa kerran viikossa. Joskus voimme ajaa myös tiheämmin, mutta säännöllisesti kaksi kertaa viikossa kilpaileminen on palautumisen kannalta aika vaikeaa.”.Koivusella on tallissaan vähän erilaisella statuksella olevia hevosia, ja osa on ahkerampia työmiehiä ja toisista ajatellaan, että niillä voisi menestyä myös ikäluokkalähdöissä. Sen takia eri hevosten kilpailukalenterit poikkeavat toisistaan, ja hevosen status vaikuttaa siihen, millaisia lähtöjä sille katsotaan..”Jokainen varmaan haluaa, että hevonen kilpailee vertaistensa kanssa, ja silloin pitää ymmärtää, että kaikki eivät voi kilpailla 75-tasolla. Toinen voi olla iltaravihevonen ja joku toinen voi taas olla suurkilpailuhevonen. Siitä tämä on kuitenkin niin hieno laji, että roolit voivat myös vaihtua. Muutos voi tapahtua nopeastikin, ja iltaravihevosesta voi tulla isojen kilpailuiden hevonen.”.Lähtökohtaisesti hevonen määrittelee itse sen, milloin se on tauolla. Sopiva työmies saa kilpailla Koivusen tallista niin pitkään, kuin terveyttä ja kuntoa riittää. Kun kyseessä on hevonen, millä tähdätään pelkästään tiettyihin lähtöihin, silloin valmentaja päättää enemmän aikatauluista, ja myös siitä, milloin hevonen on tauolla. .”Esimerkiksi Crepe Match, Fly By Me ja Albarino Sala olivat ensin ihan lepojaksolla, ja sen jälkeen rupesivat taas treenaamaan. Moni hevonen voi meillä olla kilpailutauolla, mutta valmennusjakso jatkuu ilman sen kummempaa lepojaksoa”, Koivunen kertoo..Myös Antti Ala-Rantala kilpailee hevosillaan ahkerasti, ja hänellä on tallissaan niin lämminverisiä, suomenhevosia kuin kylmäverisiäkin. Ala-Rantalan mukaan, kun hevoset juoksevat usein kilpaa, ei niitä tarvitse samalla tavalla treenata enää kotona, vaan treenaaminen on enemmän palauttelua. .”Jos ajetaan esimerkiksi viikon välein kilpaa, silloin hevonen on maksimissaan kaksi kertaa valjaissa siinä välissä. Startin jälkeen voidaan ajaa yksi kevyt, palautteleva lenkki kahden tai kolmen päivän jälkeen, ja pari päivää ennen seuraavaa starttia voidaan ajaa vähän reippaampi lenkki. Meillä hevoset ovat paljon pihalla, ja niiden arki on enemmän sellaista korvien välin hoitoa”, Ala-Rantala kuvailee..Paljon kilpailevien hevosten on tärkeää syödä ja juoda hyvin. Jos hevonen heittäytyy syömättömäksi startin jälkeen, ottaa palautuminen enemmän aikaa, eikä hevosella voi silloin ajaa startteja kovinkaan tiheään. .”Meidän hevosemme syövät ja juovat aina tosi hyvin myös startin jälkeen, ja kotiin tullessaan ovat sen oloisia, kuin eivät olisi missään käyneetkään. Se on lähtökohtaisesti hyvin tärkeää, ja on mahdollistanut kilpailemisen usein. Tosin on myös hevosia, joille tiheästi kilpaileminen ei yksinkertaisesti vain sovi, ja silloin pitää mennä hevosen mukaan yksilönä.”.Ihanteellinen starttiväli on Ala-Rantalan mielestä 7–10 päivää. He voivat myös ajaa hevosella kaksi starttia tiuhempaan kahden tai kolmen päivän välillä, mutta sen jälkeen hevosen seuraavaan starttiin on pidempi väli..”Jos hevonen juoksee kaksi starttia lähekkäin, on se aika usein parempi jälkimmäiseen starttiin. Lisäksi jos hevonen on laiska ajettava, ei kotona viitsi ajaa niin kovasti. Silloin mieluummin ajaa kilpaa, ja pitää hevosen sitä kautta kunnossa”, Ala-Rantala kertoo..”On otettava huomioon myös, millainen omistaja hevosella on. Jo pienestä tauosta omistajat voivat alkaa kyselemään, milloin hevonen juoksee kilpaa.”.Ala-Rantala muistuttaa, että jokainen valmentaja katsoo hevosten kilpailuttamisen omien tavoitteidensa mukaan. Jos hevonen on ykkössarjalainen tai ikäluokkakilpailussa juokseva, silloin hevosella tähdätään tiettyihin lähtöihin ja kilpailuttaminenkin on hyvin erilaista verrattuna tavallisempaan hevoseen. .Kylmäverisille ei myöskään ole Suomessa mitään isompia lähtöjä tarjolla, jolloin niillä ei voi eikä tarvitsekaan tähdätä mihinkään tiettyyn yksittäiseen kilpailuun. Aina myöskään lähtöön mukaan pääseminen ei ole kylmäverisellä itsestäänselvyys..Ala-Rantalalla on paljon saman sarjan hevosia, ja silloin hän koittaa vähän jakaa, missä mikin hevonen juoksee kilpaa. Hevosesta riippuu, mikä on kullekin hevoselle sopiva lähtö ja millä lähdetään kilpailemaan kauemmaksi ja millä puolestaan ajetaan lähempänä. .”Jos lähdemme kilpailemaan kauemmaksi, pyrimme siihen, että meillä olisi 2–4 hevosta mukana, jotta matkakulut vähän jakaantuisivat. Muuten menen aika mututuntumalla sarjojen suhteen, ja välillä voin ilmoittaa ihan extempore jonnekin, missä en edes ajatellut ajavani kilpaa. Ilmoittamisissa ja lähtöjä miettiessä koitan ottaa myös huomioon hevosen omistajan”, Ala-Rantala toteaa..”Lähempänä hevosella voi kilpailla myös vähän ylisarjassa, ja välillä puolestaan voi joutua ottamaan käyttöön varasuunnitelma B:n, jos ei esimerkiksi pääse mukaan johonkin tiettyyn lähtöön. Vaikka hevosen ilmoittaisikin ylisarjaan, on siinä myös mahdollista onnistua. Jotta hevonen voi ylipäätään edes onnistua lähdössä, on se ensin muistettava ilmoittaa siihen.”

Kuinka usein starttiin? – Kilpailemistahtiin vaikuttavat sekä hevonen että valmentaja

Aiheeseen liittyvää