Viljelijäväestö ikääntyy. Nuorten, alle 35-vuotiaiden, viljelijöiden osuus Euroopan alueella on vain 5,6 prosenttia. Ilmiö näkyy Suomessakin lisääntyvänä vierastyövoiman määränä sekä vaki- että kausitöissä. Myös hevostalleilla käytetään ulkomaista työvoimaa. Nuoriso muuttaa pois maaseudulta kaupunkiseuduille muihin töihin.Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka nuorisoa pystyttäisiin integroimaan osaksi maatalouden työvoimaa ja selvitettiin syitä haluttomuuteen työskennellä maataloudessa. Aineisto koostui 430 nuorelle tehdystä kyselystä. Tutkimuksen kohdemaa oli Liettua. Tutkimusryhmän jäsenet olivat Liettuasta, Suomesta (Luke) ja Saksasta.Maatalousala tarvitsee jatkuvasti työvoimaa, mutta alan työllisyys on laskenut maailmanlaajuisesti vuodesta 2019 lähes 27 prosenttia. Maataloustyön raskaus voi aiheuttaa terveysriskejä ja vaikuttaa haitallisesti työntekijöiden sosiaaliseen elämään. Alaan liittyy myös negatiivisia stereotypioita, eikä palkkausta pidetä hyvänä. Nuorten saaminen maatalousalan töihin olisi tärkeää, koska se lisää uusien teknologioiden ja innovaatioiden käyttöönottoa alalla.Tutkimuksen mukaan merkittävin motivaatiotekijä nuorelle työskennellä maaseudulla ja maataloudessa on perhetausta: maaseudun perheissä ja maatiloilla kasvaneet nuoret olivat halukkaimpia työskentelemään maataloudessa. Näin maaseudun nuorten, etenkin kotieläintiloilta lähtöisin olevien nuorten vähetessä vähenee myös maatalouden kotimainen työvoima. Muita tekijöitä, jotka liittyvät myös hevosalan työvoiman saantiin, olivat eläinrakkaus ja kiinnostus luontoon ja maaseutuympäristöön sekä alan koulutuksen tarve ja saatavuus.Tutkimuksessa naisten halukkuus työskennellä alalla oli pienempi kuin miesten, ja kaupunkilaisten nuorten pienempi kuin maaseudun nuorten. Tulokset vahvistavat tarvetta lisätä maataloustyön houkuttelevuutta.Samoin hevosalan, vaikka viimeksi mainitut tulokset eivät koskekaan sitä tällä hetkellä. Tämä tulee entistä tärkeämmäksi, kun halutaan edistää vihreän kasvun toteutumista. Tutkijat päättelevät, että ala pitää saada näkymään innovatiivisena ja kehittyvänä sekä vihreää kasvua edistävänä. Myös koulutusta sekä maaseudun infrastruktuuria ja vapaa-ajan vieton mahdollisuuksia on kehitettävä.Tutkimus julkaistiin syyskuussa Fronties in Public Health – tiedelehdessä..Markku SaastamoinenKirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija
Viljelijäväestö ikääntyy. Nuorten, alle 35-vuotiaiden, viljelijöiden osuus Euroopan alueella on vain 5,6 prosenttia. Ilmiö näkyy Suomessakin lisääntyvänä vierastyövoiman määränä sekä vaki- että kausitöissä. Myös hevostalleilla käytetään ulkomaista työvoimaa. Nuoriso muuttaa pois maaseudulta kaupunkiseuduille muihin töihin.Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka nuorisoa pystyttäisiin integroimaan osaksi maatalouden työvoimaa ja selvitettiin syitä haluttomuuteen työskennellä maataloudessa. Aineisto koostui 430 nuorelle tehdystä kyselystä. Tutkimuksen kohdemaa oli Liettua. Tutkimusryhmän jäsenet olivat Liettuasta, Suomesta (Luke) ja Saksasta.Maatalousala tarvitsee jatkuvasti työvoimaa, mutta alan työllisyys on laskenut maailmanlaajuisesti vuodesta 2019 lähes 27 prosenttia. Maataloustyön raskaus voi aiheuttaa terveysriskejä ja vaikuttaa haitallisesti työntekijöiden sosiaaliseen elämään. Alaan liittyy myös negatiivisia stereotypioita, eikä palkkausta pidetä hyvänä. Nuorten saaminen maatalousalan töihin olisi tärkeää, koska se lisää uusien teknologioiden ja innovaatioiden käyttöönottoa alalla.Tutkimuksen mukaan merkittävin motivaatiotekijä nuorelle työskennellä maaseudulla ja maataloudessa on perhetausta: maaseudun perheissä ja maatiloilla kasvaneet nuoret olivat halukkaimpia työskentelemään maataloudessa. Näin maaseudun nuorten, etenkin kotieläintiloilta lähtöisin olevien nuorten vähetessä vähenee myös maatalouden kotimainen työvoima. Muita tekijöitä, jotka liittyvät myös hevosalan työvoiman saantiin, olivat eläinrakkaus ja kiinnostus luontoon ja maaseutuympäristöön sekä alan koulutuksen tarve ja saatavuus.Tutkimuksessa naisten halukkuus työskennellä alalla oli pienempi kuin miesten, ja kaupunkilaisten nuorten pienempi kuin maaseudun nuorten. Tulokset vahvistavat tarvetta lisätä maataloustyön houkuttelevuutta.Samoin hevosalan, vaikka viimeksi mainitut tulokset eivät koskekaan sitä tällä hetkellä. Tämä tulee entistä tärkeämmäksi, kun halutaan edistää vihreän kasvun toteutumista. Tutkijat päättelevät, että ala pitää saada näkymään innovatiivisena ja kehittyvänä sekä vihreää kasvua edistävänä. Myös koulutusta sekä maaseudun infrastruktuuria ja vapaa-ajan vieton mahdollisuuksia on kehitettävä.Tutkimus julkaistiin syyskuussa Fronties in Public Health – tiedelehdessä..Markku SaastamoinenKirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija